Google+ Followers

lauantai 18. marraskuuta 2017

♥ Hyvää viikonloppua! ♥

Piia Viitanen: Kahden maan kansalainen. YouTube.


Toivotan teille hyvää ja antoisaa viikonloppua ja Liisanpäivää!
                           ♥ Terveisin Aili-mummo ♥

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Maikki Harjanne: Mintun lääkärikirja

Sorry, anteeksi heijasteet kannessa.

Ajattelin esitellä teille Maikki Harjanteen (o.s. Saksman) lastenkirjan Mintun lääkärikirja, jossa on noin 34 sivua kuvia ja tekstiä kansien lisäksi. Harjanne on suosittu lastenkirjailija ja taiteilija, myös kuvaamataidon opettaja. Hän on julkaissut tietojen mukaan jo yli sata lastenkirjaa. Varmaan hänen suosituin henkilönsä on terhakka Minttutyttö, joka on innoittanut taiteiljaa tekemään tästä fiktiivisestä pikkunaisesta ison määrän tarinoita.

Vuonna 1944 Sippolassa syntynyt kirjailija on Suomen suosituimpia lastenkirjailijoita, ja Otava on hänen kustantajansa. Mintun lääkärikirja on julkaistu vuonna 1995, josta on vuonna 2005 otettu jo kolmas painos, ISBN 951-1-13635-6.
Tästä kuvasta on kirjankansi tehty.

Kirjassa kerrotaan, millaista on, kun yksi lapsi sairastuu. Minttu on vielä pieni, eikä ymmärrä oikein kaikkia äidin vertauksia.  Mintulla on kaksi veljeä, pikkuveli Santtu ja isompi veli, Ville. 

Minttu käy äidin kanssa Leena-nimisen lääkärin luona. Mintun korva on tulehtunut. Lääkäri lupasi, että parin päivän kuluttua korva on kunnossa, kun Minttu syö annetut lääkkeet. Lääkärin työvälineet on piirretty yhdelle sivulle. Tietokonetta ei kuvassa näy.
Vuoron perään äiti ja isä hoitavat lapsia, tässä on äidin vuoro.

Tässä syödään. Äiti hakee Mintulle porkkanakeittoa sekä vaihtaa Mintulle kuivat lakanat. - Äiti, minulla on jo melkein hyvä olo, mutta keitosta tulee hiki. Nalle saa syödä loput.


- Ville! Oletko sinä popsinut poskeesi potilaan ruuan? isä ärähtää Villelle.

Mummokin käy tervehtimässä Minttua ja tuo mukanaan vadelmamehua. Hän on varma, että mehu ja lääkkeet poistavat kokonaan Mintun taudin. 

Seuraavana päivänä on lämmintä ja aurinkoista oleskella ja tehdä töitä ulkona. Äiti ripustaa pyykit narulle yhdessä Mintun ja Santun kanssa. Ja totta kai jotakin tapahtuu! Tulee väärä hälytys kahdeltakin henkilöltä. Lopuksi Minttu toteaa: "Harmi, ettei äiti ollut edes vähän kipeä. Minä olisin halunnut mennä äidin kanssa sen kivan lääkärin luo."

Tähän tapaanhan ne lastentaudit sairastetaan, mutta ainakin suuressa lapsiperheessä vanhemmat ovat kovilla, sen olen huomannut. Ja siihen kun sairastuvat vanhemmatkin, on peli todella tiukka. Apujoukkoja tarvitaan!

Minttu kirjat poistavat lasten pelkoja, kuten huomaatte. Ainakin omilla lapsillani oli aikoinaan suorastaan hysteerinen pelko kaikki valkotakkeja kohtaan. Uskon sen johtuneen siitä, että kun joko lääkäri tai neuvolan täti rokotti ja pisti neulalla, se aiheutti kovan hädän pienelle ihmiselle. En tiedä, ovatko asiat nykyisin sen paremmin.

Toivotan lukijoilleni hyvää kulunuvaa viikkoa! Iloitkaa ja nauttikaa elämästä!
                               Terveisin Aili-mummo


perjantai 10. marraskuuta 2017

Kultaset ja hopiaiset

Katri Helena hittisikermä lauluja. YouTube.


Tuuti lasta, tuuti pientä,
tuuti lasta nukkumahan!
Laulan lasta nukkumahan,
uuvutan unen rekehen;
käy unonen kätkemähän,
poik' unosen ottamahan,
kultaisehen korjahasi,
hopiaisehen rekehen!

Sitte saatua rekehen,
kopattua korjahasi,
ajele tinaista tietä,
vaskitannerta tasaista;
vieös tuonne vienoistani,
kuletellos kultaistani,
harjulle hopiavuoren,
kultavuoren kukkulalle,
hopiaisehen salohon,
kultaisehen koivikkohon,
kussa käet kullan kukkui,
lauleli hopialinnut.


- KANTELETAR -

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan lukijoilleni hyvää isänpäivää ja antoisaa viikonloppua!
                               Terveisin AIli-mummo

maanantai 6. marraskuuta 2017

♥ Mato, matkamies maan ♥

Ida Simonen Eero Vikstenin Tohmajärven Kelan konttorin johtajan onniteltavana syntymäpäivänään.
Sukua hekin ovat, yli kahdensadan vuoden takaa.

SUURI KUORO


Ilo? Epätoivo?
Joskus tuntuu kuin olisin pelkkä erehdys,
epähuomiossa maailmaan ajautunut.
Niinkuin siira tai mato tai jokin muu pieneläjä,
elämän syntyä koskevan vanhemman teorianmuodostuksen mukaan.
Tai niin kuin  nimettömän kommentaattorin naiivi huomautus,
jonka Kirjoitusten hurskas kopiotsija on hämärän hetkenä
               tullut siirtäneeksi marginaalista tekstiin.

Mutta mitä se merkitsee?
Myös nuo merkit elävät ja liikkuvat.
Myös nuo rivit laulavat -
sointuvasti vai käheästi, yhdentekevää silloin,
kun Suuri Kuoro puhkeaa soimaan.


- LASSI NUMMI -


Noin se virsi väittää: "Minä vaivainen oon, mato matkamies maan, monet kuljin mä vaikeat retket..." Tosin uudessa virsikirjassa sitä lauletaan uusilla sanoilla. Tavallisesti sitä on laulettu vainajan haudalla siunaustilaisuudessa. Viime aikoina on alettu laulaa myös kiitosvirsiä hautajaistilaisuuksissa, ja minusta se sopiikin hyvin siihen ajatukseen, että poislähtenyttä muistellaan myönteisessä mielessä ja kiitollisuudella hänen elämästään. Jälkipolvien kannattaa olla kiitollisia siitä, että muutoin ei heitäkään olisi, jos tätä ihmistä ei olisi maailmaan syntynyt aikanaan.Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että sain syntyä maailmaan. Monta kertaa olen siitä purnannutkin, sillä osakseni tullut elämä ei ole ollut  helppo, kuten ei teidän monien muidenkaan.

Vasta toissapäivänä kävimme sytyttämässä muistokynttilät sukuhaudoille, jolla reissulla mieheni viipyi kokonaista puolitoista tuntia. Minä sain melkein hepulin, kun ilta jo lähestulkoon pimeä. Ehdin jo hälyttää pojankin etsimään isäänsä, mutta loppujen lopuksi mies tuli kotiin juuri ennen sitä, kun poika oli lähdössä etsimään häntä. 

Mies oli innostunut etsimään sukulaisten metsähakkuutyömaita ja mennyt jututtamaan konemiehiä. Aina löytyy joku ihmetyksen aihe johon täytyy tutustua lähemmin. Ihminen kun on utelias.

Jos katsoitte hautakiveä tarkkaan, huomasitte varmaan että vaimo eli yli sata vuotiaaksi. Ja olipa mukavan railakkaat syntymäpäivät, ja yleisöllä eli kutsuvierailla oli hauskaa.

Hän oli yksi kylämme kaikkien aikojen vanhimmista ihmisistä, mutta onhan heitä ollut muitakin, naisia ainakin minun muistamani ihmiset. Nykyään eletään hyvin usein jo yli yhdeksänkymppisiksi asti ja ylikin.

Toivotan Teille lukijani, terveyttä ja pitkää ikää! 
♥ Hyvää alkanutta viikkoa kaikille ystävilleni toivottaa Aili-mummo ♥


















perjantai 3. marraskuuta 2017

♥ Edesmenneet ♥

Mieheni sukua isän puolelta.

Hänkö ollut, mennyt, kuollut?
kenties muilta, 
ei minulta.
Mitä itken?

Silmä lähteen
lien salaisen, maan alaisen,
öin ja päivin
valan alta multaluomen
kyyneleitä,
niitä tulvin puhki saven,
säröistä kiven.

Poikaselle,
joka nosti arvan tumman,
öin ja päivin
puhun kieltä tuntemaansa,
laulan, itken

kyynellähde

itken ihmiskohtaloa.


- ELINA VAARA -

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan lukijoilleni hyvää Pyhäinpäivää ja siunattua viikonloppua!
                                 Terveisin Aili-mummo



tiistai 31. lokakuuta 2017

♥ Menneisyyden talvia ♥

Pimeähkö päivä Ailinkalliolla. Kuva kuin grafiikkaa...

Keväällä ei ole menneisyyttä
talvi on äidin kohtu
josta kevät ponnistautuu ulos

syksy ei suunnittele tulevaa
karhu tallustaa pesäänsä
eikä mieti heräämistään

talvi ei ole vuodenaika
se on tila jossa me kaikki
olemme yhdessä
karhunpesässä


- MARJA LEENA TOUKONEN -
Olkkarin ikkunan takana on kotipihlajamme...

Onneksi säilöntätyöt alkavat olla jo takanapäin. Ja taas on hillottu ja pakastettu marjoja ja omenia reilusti kuluvaksi talvikaudeksi. Sanovat että nyt karhukin vetäytyy pesäänsä talviunille, miksi sitten ei ihminen? Pari viikkoa sitten juhlimme kahden neitosen synttäreitä. Sitten on ehkä yhden henkilön merkkipäivä ja se vuoden merkkitapaus, joulu. Ei pääse aika pitkäksi menemään muiden 'pakollisten kuvioiden' ohella. 

On onni että sukuun on syntynyt oikea jauhopeukalo, jolla syntyy kakut ja pullat, toivon mukaan myös muut leivonnaiset. Ihana lapsi, josta sukeutuu sukumme kaunistus vailla vertaa. Ikää hänellä 12v, eli hän on samanikäinen, kun itsekin aloittelin tehdä kahvileipiä. Aloitus oli minulla yhdeksänvuotiaana 4H-kerhon leivontakursseilla.
Alppiruusussa on pihlajanmarjoja, komeita ja suuria.

Tänään on ulkona kaunis auringonpaiste, lunta olemme saaneet jo mukavasti. Mies äsken sanoi, etteivät pian kengänvarret riitä ulkona kävellessä. Ihanaa kun aurinkoakin näkee sentään aika usein, vaikka ei sentään päivittäin. 

Minusta näyttää siltä, että tohmislaiset ovat kohtaisen tyytyväisiä nykyiseen oloonsa, toivokaamme että Siun sote ei vedä mattoa jalkojen alta pois. Onhan Pohjois-Karjalan sotella velkaa yhdeksän miljoonaa euroa. Tähän asti näistä ei ole puhuttu. Ja tietojeni mukaan Tohmajärveltä yksi henkilö pääsee Pohjois-Karjalan Soten kuntayhtymän valtuustoon. Se ei totisesti ole paljon! 

Toivottavasti kuntien ja valtakunnan asiat kääntyvät parempaan suuntaan, niin kuin ne valtion kohdalta ovatkin. Mutta pelkällä talkoohengellä ei niitä millään voi korjata. Ei se käy niin, että toiset nostavat voitot ja toiset maksavat laskut.  Vai puhuinko juuri herra Vapaavuoren pussiin?
Komea pihlaja on myös saunapolun varressa.


Talvi tulee ja on tulossa edelleen rytinällä pakkaset paukkuen. Yöaikaan pakkasta on luvattu täälläkin jo kymmenen astetta, mutta Lapissa varmaan jo kaksikymmentä astetta. Viime aikoina eivät Pohjoiss-Karjalan talvet ole olleet kuin entisaikaan, kovia pakkastalvia, vaan olemme saaneet tyytyä leudompiin ilmoihin. Ei ole ikävä niitä 40 -asteen pakkastalvia, joita oli hyvinkin usein. Ainakin kevättalvi 1966 jäi siinä suhteessa mieleen, kun kävin junalla Joensuussa talouskoulua. Ja saman moinen oli kevättalvi 1976 eli kymmenen vuotta myöhemmin. Kolme kuukautta oli yhtäjaksoisesti lähes 40 -astetta. Mieheni oli sairaalassa homepölykeuhkon takia seitsemän viikkoa, ja sain yksin tehdä kaikki karjanhoitotyöt. Lehmiä halvaantui useita poi'ittuaan ja kaivosta loppui vesi. Kolme tuttua miestä aherti pakkasessa päiväkaupalla, jotta toisesta kaivosta saataisiin lehmille vettä. Ja sitä saatiinkin.
Monet ajattivat palokunnalla vettä kaivoihinsa, ja juottivat sillä karjansa. Olisi tullut kallista maitoa ainakin tuottajalle.

Anteeksi että innostuin muistoihini. Se oli raskasta aikaa, mutta siitäkin selvisimme, kiitos ystäville! 

Toivotan hyvää marraskuun alkua ja tätä viikkoa teille kaikille!
                                    Terveisin Aili-mummo

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

♥ Aistinautinto ♥

Bizet, Carmen (Full Opera) - Classical Music, YouTube.


Oikein hyvää sunnuntai-iltaa kaikille lukijoille sekä hyvää lokakuun ja marraskuun vaihdetta!
                                        ♥ Terveisin Aili-mummo ♥