Google+ Followers

maanantai 23. tammikuuta 2017

♥ Juakko Tepole laulun aiheita ♥

Kansantaiteilija Jaakko Teppo - Hilma ja Onni. YouTube 1981.


Sorry, hyvät immeiset! Olisin halunnut tiestä laulun, van ei löytyny muita kun pienen Mari Laurilan laulu Aja hiljaa isi. Eikä ies ollu kunnonnollista kuvvoo. Van tässäpä teile ansioitunut kansantaiteilija Jaakko Teppo (s.1953-), joka on naurattanut meijät köyhän kansan melekein puolkuolijjaaks asti. Tässä kuvassa Juakko on vielä nuormies, van joitakkii vuoskymmennii myöhemmin jo eläkeukko, kun hiän sai aivoinfarktin vuonna 1995 kesken parasta luomis- ja essiintymiskauttaan. 

Tässä viime syksyn aikana, lokakuussa, ilimesty Juakko Tepon Suuri elämäkerta, toimittanut Antti Heikkinen. Miekii tilasin, sillä tunnen suurta yhteenkuuluvvuutta ja sympatijjoo tätä lahjakasta taiteilijjoo kohtaan. Aiheet näihin laululoihen on ihan oikiista elämästä suatuja. Juakola on lempeen huumorin värittämät silimälasit, joihen läpi hiän mualimmoo sihtailoo.

Jaakko Tepon tunnetuimpia kappaleita ovat ”Pamela”, ”Pilkillä”, ”Hilma ja Onni”, ”Mikko-sika Mallorcalla”, ”Työttömän veisu”, ”Ieva”, ”Rötösrock” ja ”Sammakkoprinssi”, kertoo Wikipedia. 

Ja kyllähän nyttii olis paljo laulunaiheita, van se Juakko on jo eläkkeelä. Miten lienöönnii, Juakko Teppo on mies, joka tuntoo meijjät suomalaiset. 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Assiista kolomanteen: Tuohon Bernerin esitykseen männäksen. Eilisessä Karjalaisessa su 22. 1.2017, kirjutti kansanevustaja Hannu Hoskonen seuraavasti sivula B5:

"Suomen tulevaisuuden kannalta toimiva liikenneverkko on välttämättömyys, josta ei saa tinkiä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on lisännyt merkittävästi väyläverkon hoitoon varattuja rahoja. Tällä vaalikaudella käytetään yli 950 miljoonaa euroa hoitorästien poistoon. Ja senkin  jälkeen vasta kolmasosa urakasta on tehty."

"Ministeri Anne Bernerin  esitys valtion tieverkon yhtiöittämisestä on raju. Suomen tieverkko on rakennettu nykyiseen kuntoonsa viime vuosikymmeninä yhteisillä verovaroilla. Tieverkko on iso osa kansallisomaisuuttamme . Ja sellaisena se tulee pitää jatkossakin, suorassa valtion omistuksessa ja yhteisillä verovaroilla hoidettuna."

"On välttämätöntä, että eduskunta päättää jatkossakin väylien rakentamiseen ja hoitoon annettavista varoista.Yhteiskunnan avoimmuuden kannalta on tärkeää, että liikennepolitiikasta keskustellaan ja päätetään avoimesti eduskunnassa."

"Jos valtion tiet yhtiöitetään, päätökset tehdään suljettujen ovien takana vailla kanslaisten kontrollia. Sitä en hyväksy."

"Tieverkon ylläpitoon kerättävät rahat tulevat osittain polttoaineverotuksen kautta. Järjestelmä on  kohtuullisen oikeudenmukainen. Se joka ajaa paljon, maksaa myös enemmän veroja."

"Toki uusia teiden pidon rahoitusmalleja kannattaa harkita. On kuitenkin syytä muistaa, että tällä hetkellä vain osa autojen käytöstä kerättävistä veroista käytetään teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Teiden kuntoa voidaan edelleen parantaa jo olemassa olevalla autoilun verotuksella."

"Valtio saa edelleen edullista lainaa budjettinsa katteeksi. Uusi tieyhtiö olisi lainarahaa hakiessaan varmuudella heikommassa asemassa. Joten tällä keinolla ei kustannussäästöjä tule, jos uusi yhtiö velalla teitä rakentaa."

"Ministeri Anne Bernerin esityksestä kannattaa ottaa jatkovalmisteluun autoverotus, joka on Suomessa ankaraa muihin EU-maihin verrattuna. Nopea muutos ei ole mahdollinen pelkästään autokauppaan liittyvien riskien takia, mutta eurooppalaista autoverotusta kohti on päästävä pikku hiljaa."

"Autokanta on Suomessa vanhaa, joka tarvetta uudistukseen on niin liikenneturvallisuuden kuin liikenteen päästöjenkin takia. Muutos vaatii aikaa ja huolellista suunnittelua."

"Varsinkin maaseudulla auto on välttämättömyys, joka on syytä muistaa uudistuksia suunniteltaessa."

Hannu Hoskonen
kansanedustaja (kesk.)
Ilomantsi

Miusta tämä Hoskosen esitys ja selitys asijoista on hyvä ja selekee. Paremmin en ihekkään ois osannu sannoo.

Ja vielä: miten kävi sen Jaran kansa, kun apulantatehas myötiin norjalaisile? -Heti pomppas hinnat kaksinkertaseks vähintään. Ja sitä päivee ei kukkaan tiijjä, miten iso rahan tarvis niile tulloo.  Kaikki elintärkee infra on kiireelä myötävä vaikka piävihollisele, sekä lienöö tarkotus?! Kaikki meijän piätöksenteko on luovutettava ahneele rahamualimale, mitä sitten meile ihele jiäpi?!

Toivotan lukijoille hyvvee tätä alakanutta viikkoo!
                     Aili-mummo

perjantai 20. tammikuuta 2017

♥ Kuolematon Henki ♥

Mauno Kuusisto: Anniina. Youtube.


LUOMISEN HENKI


Oletko muuttanut majaa?
Puhaltaako henkäyksesi halki uusien sielujen,
olenko arvoton asuinsijaksesi?

Ellet Sinä minua soita, en minä soi,
ellet Sinä soihtuani sytytä, en minä valaise,
ellet Sinä minua siivilläsi vie,
niin maassa minä makaan,
ellet Sinä minussa pala, olen sammunut kuin
                   satavuotinen tuhka.

Kaikki olen Sinun kauttasi, en mitään ilman Sinua,
Sinun silmilläsi minä näen,
Sinun korvillasi kuulen,
Sinun suullasi puhun,
Sinun elämästäsi elän.

Vie minut vielä kerran vinhana vihurina
läpi lentävien tähtien,
älä hellitä, ennenkuin olet minut hedelmöittänyt,
syleile minua,
että Sinun kuolemattoman kuvasi synnyttäisin,
o, Henki!


- AINO KALLAS - 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Tällä runolla ja videolla toivotan kaikille lukijoilleni
onnellista viikonloppua!
                                   Aili-mummo

tiistai 17. tammikuuta 2017

♥ Kurkistus taivaanaukosta ♥

Nabucco - Hebrew Slaves Chorus, YouTube.


Taitan pienen palan taivaan reunasta
varovasti käärin sen Linnunrataan.
Siitä pienestä taivaanaukosta katselin tuolle puolen
peläten, että musta aukko ahmaisee minut
mutta siellä kasvoi ainoastaan mansikoita
suuria ja punaisia.

Oli sunnuntaiaamu, vastakeitetty kahvi tuoksui.
Istuimme nurmikolla ja nauroimme
lapset juoksivat edestakaisin
kulkukoirat olivat ihmeen suloisia.

Kaikki oli kohdallaan,
mikään ei olisi voinut olla toisin.
Sekin, että kurkistelin taivaanreiästä, kuului asiaan.
Minulle vilkutettiin -
odotettiin että liittyisin seuraan.


- MARJA LEENA TOUKONEN -

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Varastan tuosta ihanasta runosta hyvin onnellisen hetken. Pienestä palasta taivasta syntyy kurkistusaukko tuonpuoleiseen maailmaan. Kurkistelija tunsi halua tutkia sitä paikkaa, jonne hänkin tunsi joutuvansa pienen ajan kuluttua. Meille on annettu tieto, että ajan rajan tuolla puolen on olemassa parempi ja onnellisempi paikka, jossa mielitekomme käyvät toteen.

Runo löytyy M L Toukosen runokokoelmasta Vuodet villintyvät takanani, Basam Books (2011). Sain tuon kirjan lahjaksi v. 2013 lahjaksi kirjailijalta, jolla on juuret kyläämme. Olen lainannut monia runoja tästä teoksesta ja toisesta kokoelmasta Valo taipuu, Basam Books 2014, jonka sain myös lahjaksi. Kirjailija on folosofian maisteri, joka myöhemmin vaihtoi nimeään. Hän oli harrastanut paljon sukututkimusta, ja monet edesmenneet esiäidit ja esi-isät olivat alkaneet puhua hänelle. Heidän ajatuksiaan kirjailija pohti ansiokkaasti, ja sai minutkin mukaan juoneensa.

Historia ja menneeet sukupolvet voivat puhua meille, nykyajan ihmisille.Minulle historia puhui tehdessäni Havutarta erityisen voimakkaasti. Tein muistiinpanoja saamistani tiedon murusista ja yritin vimmalla penkoa sukulaissuhteita kylämme eri sukuihin. Varsinkin Simoset tuottivat paljon päänvaivaa, olihan suku laaja ja asunut lähes 300 vuotta paikkakunnalla. Se tieto, jonka sukututkimus avaa, on hyödyllinen ja kertoo paljon enemmän ihmisten elämästä kuin jos tutkisimme asioita ilman sukulaisuutta. Jouduin myös paneutumaan viiteenkymmeneen tietokirjaan siksi, että halusin taustoittaa juttuni oikein ja todenperäisesti. Se antaa syvyyttä ja laajuutta asioihin. Kirjan henkisestä annista on kiitetty, monessa Suomen isommassa kirjastossa on Havutar hankittuna jotain kautta.

Mystinen menneisyys on aihe, joka kiehtoo ja tempaa mukaansa. Olen halunnut tutustua menneen ajan ihmisen sieluun asti, jotta hänet voisin hyväksyä osaksi omaa menneisyyttäni ja nykyisyyttäni.



Historia ei pääty meihin, me päätymme historiaan. Jo lapsena sain tämän kutsun, ja olen uskollisesti noudattanut sitä. Minun tienviittojani ovat olleet Miina-tätini (1880-1967) ja isäni, Oskari Juvonen (1883-1969), ja lisäksi mainitsemani kirjailija Marja Leena Toukonen, jolle suuret kiitokset ihanista runoista. Tässä vielä yksi M L Toukosen runo:

            Kyyneleeni ovat kirsikankiviä
itken poisheitettyjä päiviä
itken sitä naista joka olin
ja sitä joksi en tullut
           Kyyneleeni ovat suolakiteitä
itken vääryyttä joka löi minua kasvoille
ja petoksia joita tein
joita olisin voinut tehdä
           Kyyneleeni ovat mustia helmiä
itken särkynyttä sydäntä
yksin jäänyttä lasta
itken kuolleeni, nykyiset ja tulevat.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan onnellista ja hyvää alkanutta viikkoa kaikille lukijoilleni!
                   Terkuin Aili-mummo




lauantai 14. tammikuuta 2017

"Jerusalem, Jerusalem, sä ikinuori, ikuinen..."

https://www.youtube.com/watch?v=GvkjlnCHgr4 


Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää viikonloppua!
                      ♥ Terveisin Aili-mummo ♥

torstai 12. tammikuuta 2017

Heli Laaksonen: Lähtisiks föli?

http://otava.fi/kirjat/9789511290643/#.WHYxxvmLRPY

Ostin pari vuotta sitten Suomalaisesta Kirjakaupasta Heli Laaksosen vasta ilmestyneen kirjan, Lähtisiks föli. Sivuja on 224, kannet kovat, ja asu sidottu. Tämä oli jo kirjan toinen painos. Graafinen suunnittelu ja esilehden kuvitus on Elina Warstan käsialaa. ISBN 978-051-1-29064-3. Jutut ovat pikku pakinoita eri lehdistä, jotka on koottu yhden kirjan teemaksi. Nämä kirjoitukset on tehty Helin esiintymismatkoista eli runokiertueista eri puolille Suomea. Kirjan loppuun on liitetty hakemisto, josta selviää kirjoituksen aihepiiri.

Kirja on jaettu kolmeen osioon:

1. Lähren ko sataman pilli huuta
2. Kui aikka kuluteta?
3. Käsilaukun sisätaskun pastillei

Jokainen luku eli pakina alkaa sanoilla: Mitä mää tiärän...(ja sitten on sen asian nimi, josta juttua alkaa tulla).

Mitä mää tiärän SYIST?

Helin omin sanoin:

"Eik matkatyä vois jotta muutaki olla ko runokeikkailemist? Vois, mutku. Ammattinimike: sanamaija. Mul o myätäsyntyst ilmenttä  pääsisässi liikkei juur kiäle avul. Se ei riitä, ett omil post it-klapuilleni kraapustan. Runoje esittämine o yhtä luanteva ko niitten kirjottaminenki. Keikkailin jo ennen ko julkaisin. Tahron vaikutta, liikutta, riamastutta. Nii naisihminen ko olenki, mul o vissi naistennauratajan luanto. Ja see hilppiä o, jos saa miesväe höhöttämä. Pahin kaikista - miästennaurattaja!"

Mitä mää tiärän Mynämäest?

"Mink vaa lausse saa kuulostama maaläheiselt ja vitsikkäält, ko sihe lissä sanan Mynämäki. Mynä o niinko see melkken tarkottais jotta, mut ei kumminka. Mynämäki on paik mikä o olemas, vaik ei uskois. Turu ja Laitlan pualvälis muute aika tarkka, jos joku ei tiär."

"Mynämäki on perunannostopkoneitten piilaakso. Valeperunanviljelijä paljasta heti ittes, jollei tiär Juko-nostimi! Mynämäel o ainut Viktoria -nim9ine ihmine, ketä olen kätelly ja muhkioin maalaiskirkko, mitä olen nähnyt. Sen pappi Antti Lizelius ol niin ponteva, et hän kaike muu valistukse lisäks julkas ensmäst suamenkiälist sanomlöehteäki, Tieto-Sanomi 1700-luvul, ja keksis sanoi meijän kiäle: Tapahtuma ja vuosituhat o häne omast pääst."

"Piän, terävä ja luava niinko pikku-Myy o Mynämäe lukio. Olen ollut kutsust siäl opettamas luava kirjotust. Voik luavuut opetta? Ainaki sen voi herättä ihmises ittessäs huamaama. Kehumine o munst paras tapa maanitel luavuus esil. Ei turhan päin tiätyst, mut jos näke et jokuki lausekuvio o hauskast rakennettu taik ajatus omaperäsehkö, sihe viäre kannatta heti kirjotta: HYVÄ!"

Sanoisin että aika kiinnostava tämä Helin  eli sanamaijan luovuusnäyte on. Helillä on paljon itsekeksittyjä sanoja, hän kirjoittaa ja ajattelee poikkeavasti ja hauskasti. Ajattelustahan kaikki alkaa ja lähtee. Minulle Helin murre on aika vaikeaa, mutta eipä se ole ihme. Hän on länsisuomalainen ja minä kuulun itäiseen ihmisrotuun. Tuo Helin valoisuus ja optimistinen elämänasenne on sellainen syy, miksi haluan lukea Helin kirjoja ja runoja. Toivottavasti olet kanssani samaa mieltä, mutta ellet ole, ei sekään maailmaa kaada! Luovuus ja iloisuus ovat Luojan suuria lahjoja.

Helistä olen tehnyt lukuisia postauksia. Tässä on yksi pätkä lisää listaan! Kiitos Heli, on ollut ilo tutustua sinuun ja teksteihisi!


maanantai 9. tammikuuta 2017

"Kuinka sairas ja pieni..."

Auringonnousu kaksi aamua sitten eli lauantaina.


ja oli se viikonloppu
olit jo kuuluisa
                     surullisenkin

tulit iltakoneella helsinkiin
huomionkipeys oli tehnyt kaiken
kipeäksi muutenkin

oli se noiduttu viikonloppu kun
kahdesta viinipullosta myit sielusi
seitsemän syntiäsi
ja minunkin
iltalehtiin

avauduit aukeamilla
miljoonan ihmetellä kuinka
sairas ja pieni voi
ihmismieli olla

silloin se tapahtui
ensimmäisen kerran kun kysyttiin
        tunnetko hänet

vastasin että en

enkä enää
edes valehdellut


- arno kotro -
  
Hieman oikealle edellisestä.

Monet meistä haluavat hankkiutua tunnetuiksi henkilöiksi siksi, että he haluavat hinnalla millä tahansa tulla kuuluisiksi ja 'rikkaiksi' sillä, että puhuvat oman elämänsä kipeimmät salaisuudet lehdistölle siksi, että se levittää ja vieläpä maksaa niiden julkaisemisesta. Julkkikseksi voi tulla vaikka pahaatekemällä, mutta jotain tavallisuudesta poikkeavaa sen täytyy olla. Jos on jo 'julkkis', silloin riittää jutun aiheeksi avioero, kihlaus tai avioliitto, lapsen saaminen.

Näissä tapauksissa voi usein huomata sen, miten pienisieluinen ihminen on, ainakin jos osaa lukea rivienvälit. Avioriitoja en kehoita tuomaan yleisön luettavaksi, parempi vaieta niistä. Monet ihmiset haluavat lukea muiden ihmisten vaikeuksista, ja mielessään kehuskella sillä, että 'onpa meidän elämämme hyvää' kun vertaan sitä muihin. Se saattaa joillekin nostaa kummasti itsetuntoa...

Nykyajan ihminen ei jaksa / halua nähdä vaivaa avioliittonsa eteen, on helpompi aloittaa 'puhtaalta' pöydältä ja heittää entinen puoliso kokonaan sivuun. Toki olisi osattava arvostaa puolisoaan niin paljon, että niiden hyvin asioiden takia voisi pelastaa sen, mikä pelastettavissa on. Ja ennenkaikkea lasten takia, mutta sillä voi perustella myös yhtä hyvin avioeroa.

Julkisuus on myös ikävä asia, sillä media tekee liian monet yksityiset asiat liian näkyviksi. Ja kun on tunnetuksi tullut, ei uutta tuntemattomuutta meille anneta. Olet ja pysyt siinä ruodussa, jossa olet, muualle ei ole pääsyä. Ennen kaikkea jos julkisuutta halutaan, korostan myönteisen, hyvä julkisuuden periaatetta. Kielteinen julkisuus on pelkkää rasitetta.

Viikko on lähtenyt käyntiin entiseen, arkiseen malliinsa. Pyhät ovat päättyneet näiltä osin, tervetuloa rehellinen suomalainen arkiviikko!   

Oikein antoisaa vuoden ja viikon alkua kaikille lukijoilleni toivottaa Aili-mummo! ♥♥♥

lauantai 7. tammikuuta 2017

♥ Elokuvasta Rauta-aika ♥

Vesa-Matti Loiri - Aurinkolaulu. Rauta-aika video 1985. YouTube.


NÄIN UNTA KESÄSTÄ KERRAN


Näin unta kesästä kerran,
kuinka paistoi päivä Herran,
paistoi mulle, paistoi muille,
paistoi köyhänki pihoille;
vihersi tuhannet virvet,
sinersi sataiset järvet,
iloitsi ihanat nummet,
tarinoivat metsän tammet,
puu puheli, kukka kuuli -
köyhä sen todeksi luuli.

Luuli tullehen kesänsä,
aukaisi povensa auki,
suven hellän hellitellä,
ilman lintujen iloita -
vingahti vihjainen tuuli,
ulvahti salolla hukka,
taivas viskoi talven lunta,
kylä kylmiä sanoja.

En ma kerran sen perästä
lie nähnyt kesästä unta.


- EINO LEINO -

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Toivotan lukijoilleni hyvää viikonloppua ja alkanutta vuotta!
Terveisin Aili-mummo