Google+ Followers

keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Ensimmäiset metsämansikat

Kaksoset tulivat ukin mukana kylään mummon luo. Aluksi kiikuttiin pihalla puutarhakeinussa ja tutkailtiin kesäkukkia ja muita kasveja. Talomme ympärillä on paljon kukkivia metsämansikoita, mutta sitten yht'äkkiä Pippuri huomasi että kuistin kupeessa oli kypsän näköisiä mansikoita. Ne olivat melko suuria ja herkullisen punaisia. Hyppäsin keräämään mansikoita toisten kasvien yli, pyysin että tytöt pysyisivät siellä missä olivat, ei auttanut. Niinpä ne muut, vielä kypsymättömät marjat, tulivat aika hyvin poljetuiksi. Saalis oli kolme herkullista marjaa, niistä Pippuri sai kaksi ja Eve yhden.

Niin tuli tämän kesän mansikkakausi avatuksi.

Menimme sitten tupaan. Kysyin mitä syötäisiin. Pippuri halusi jäätelöä kahta lajia ja Eve söi kaurahuttua kaksi isoa kulhollista. Sitten lopuksi Pippurikin otti yhden kaurahuttukulhon jälkiruuaksi.

Menimme taas ulos kiikkumaan, tytöt kastelivat kukkia ja tomaatintaimia. Ei olisi ollut tarvetta kasteluun, mutta se oli nyt sivuseikka. Sitten päätimme joukolla lähteä takaisin kotikonnuille. Ensiksi menimme ukin ja mummin aittaan, jossa oli kiva peuhata sängyllä. Taas meni noin puolituntia. Sitten jatkoimme matkaa talolle, Pippurin ja Even kotiin. Katselimme mansikoita kulkiessa, mutta kypsiä ei vielä löytynyt. Huomioimme sen sijaan, että harakankellot kukkivat jo tiepuolessa, samoin ensimmäiset päivänkakkarat ja matarat; kurjenpolvia on ollut tänä kesänä hyvin runsaasti aivan tienvarret sinipunaisena.

Tulimme talolle. Tyttöjen isä ajeli ruohonleikkurilla heiniä pihasta, oli aikaisemmin pöyhinyt hevosenheiniä pellolla. Tytöt halusivat kiikkua omassa lastenkeinussa, siihen mahtuu kerralla neljä vekaraa. Kiikuttiin, kiikuttiin ja mummo antoi vauhtia selkäpuolelta. Eve osaa ottaa vauhtia jo itsekin, mutta Pippuri ei ole vielä osannut sisäistää sitä hommaa. Tässä kului ainakin tunnin verran. Sitten siirryimme hiekkalaatikolle, mutta laatikko oli lähes tyhjä. Viimeisenä ulkoleikkipaikkana oli leikkimökki, missä tytöt kokkailivat ruokaa. Iskä pörräili omenapuiden alla kuin iso mehiläinen, Pippuri taisi hieman pelätä leikkuria.

Vihdoin viimein menimme sisälle, tytöt kyselivät taas ruokaa. Eve tahtoi voileipää, mutta ei hänellä vielä ollutkaan nälkä. Pippuri halusi herkkua, kermaviiliä. Sitten yht'äkkiä tytöt huomasivat että äiti ollut tullut Angin ja Ellun kanssa kotiin, muut asiat unohtuivat. Mummo halusi lähteä kotiin päiväkahville, kello jo yli kolmen. Mutta ei ollut puhettakaan, Pippuri tarrasi kiinni ja hyppäsi syliin. Istuttiin sitten jonkin aikaa sylikkäin. Sitten Eve muistutti että mummo oli luvannut leikkiä piilosta. Pakko mikä pakko. Menin apukeittiöön ja luin siellä seitsemäänkymmeneen. Läksin etsimään neitejä tutkien huone huoneelta missä tytöt olivat piilossa. Löytyivät lopulta tuulikaapista istumasta kaikki neljä vieri vieressä. Eve kysyi: "Mistä sinä arvasit?"

Näin monien kommervenkkien jälkeen pääsin lähtemään kotiin. Sain palkaksi yhden lämpimän suukon poskelle, ja maksoin samalla mitalla takaisin.

Ihanaa kun on lapsenlapsia!
Sitä samaa teille toisillekin toivoo Aili-mummo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos komentistasi! ♥