Google+ Followers

maanantai 15. syyskuuta 2008

Mummo-Ale

Luin eilen jostakin lehdestä, että mummon arvoksi on laskettu tuhat euroa. Se ei ole järin paljon, voisi sanoa jopa halpamyynniksi. Jollakin tavoin ymmärrän, että vanhoista ja raihnaisista mummoista ei kannata maksaa paljon mitään. Enimmäkseen mummot pyörivät vain riesana jaloissa. Pahinta on jos/kun mummo tulee kylään. Sitä pitää ruusata ja palvella kuin sitä itseään tikun nenään.

Tai vielä pahempaa on, jos mummo rupeaa hössäämään ja hääräämään talonväen jaloissa, niin ettei asukkaat saa sielunrauhaa. Sellainen mummo joutaa heittää vaikka pohjattomaan kaivoon! Vain siinä tapauksessa että mummolta jää perintöä, on mummolla jotain annettavaa jälkeläisilleen.

No niin, älkää ottako tätä ihan tosissanne. Minä laskin leikkiä. Kiva kun joku on laskenut mummolle hinnan. Onkohan ukin hintaa koskaan laskettu? Ehkäpä ukki on vähän kallisarvoisempi viisaiden mielestä, kuka tietää?
****
Kontkasen sukuseura pyysi keväällä minua kirjoittamaan aiheesta miksi minusta tuli runoilija. Sain jonkinlaisen jutun luonnoksen kyhättyä, pitää ehkä koettaa parannella sitä.
Olen kirjoittanut Kontkasten sukukirjaa varten kahden sukuhaaran sukuselvitykset. Äitini näet oli molempien vanhempiensa puolelta Kontkasen sukua, oikea tupla-Kontkanen. Niinpä ei ole ihmeellistä että ongelmia ja ristiriitoja on riittänyt jakaa vaikka muille asti. Näin oli myös äidilläni, jolla ei tainnut olla hyvää oloa missään vaiheessa elämäänsä. Uskoisin että siinä suhteessa minulla on häntä paremmin. Olen yrittänyt tyytyä siihen mitä olen kohtalolta saanut.

Muuten Kontkasten motto on: "Vaikka läpi harmaan kiven". Voisi tätä soveltaa minunkin, vähällä en periksi anna.
****
Taas tänään, huomenna ja ylihuomenna mummottelen kaksosten kanssa. Toivat tänne meille pehmokoirat/unilelunsa paperikasseissa. Heti eteiseen päästyään Eve tokaisi: "Mummo, paista nyt pannaria!" Minusta se oli hyvä ehdotus, ajattelin jo eilen tehdä niin, mutta lapsukaiset eivät olleet syömässä. Ensimmäisen uunipannullisen kaksoset laittoivat lähes kokonaan tuulensuojaan, vain yksi pala jäi tähteeksi. Jälkiruuaksi meni kupillinen jäätelöä parin tunnin perästä. Myös toiset sisaret tulivat lopuksi herkkuhetkeen mukaan. Angi ei syö pannaria, mutta jätskiä kuluu sitäkin enemmän.

Herkullista iltaa teillekin toivoo Aili-mummo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos komentistasi! ♥