Google+ Followers

perjantai 28. marraskuuta 2008

Kirsi Härkönen, Rauha Kejonen ja muut

Intian pyhä
katsot minuun
lempeä Intian pyhä
luterilainen ylituontoyksikkö

kielenkäyttösi karkeaa:
samassa parressa ollaan
sinun riimusi kultaa
velkaa ja velvollisuutta
mutta eipä tätä häntää
jolla loiskauttaa kuset
lypsäjän silmille!

tuumaan joo,
kun olis edes pihatto
puret märepalloa
rupsautat silmää
mikähän olisi minusta
vientikustannusmaksu
Intiaan?
****
Saanko luvan
kyllähän lehmät kysyvät
tanssitaitoasi
opettavat jos et osaa
potku eteen
potku taakse
sitten kiertäen sivulle
hännän huiskaus
tahdissa vasen, oikea
lypsäjän silmiin
ruhon ravistus
ja taas potku eteen
potku taakse
jalan vaihto
lypsimet seinään
kyllä se siitä kun oppii
rumbaa turvasaappaissa
tykytinten tahtiin

Kirsi Härkönen teoksessa Runo kasvaa maasta. Toim. Liisa Salo. Jyväskylä 1992
Lahden Runomaraton järjesti 1991 kirjoituskilpalun nimellä Runo kasvaa maasta, johon myös minä osallistuin. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 995 nimimerkkiä, joilla oli yhteensä 5000 arkkia runoja. Parhaista kirjoituksista julkaistiin samanniminen, lähes 300 sivuinen antogia, kustantajana Gummerus.
Pääsin mukaan kahdella runolla, Akan elämää ja Joutavat kaupunkeihin ja kirkonkyliin.
Nurmekselainen emäntä Kirsi Härkönen osallistui antologiaan hauskoilla, maatalousaiheisilla runoillaan. Koko potin voitti toinen nurmekselainen kirjailija,
Rauha Kejonen 10 proosarunon sikermällään. Kaikki edellä mainitut kirjoittajat ovat Ukrilaisia.
Antologiasta löytyy runoja moniin eri tilanteisiin, myös esitettäviksi. Valitettavasti Tohmajärven kirjasto ei hankkinut tätä teosta kokoelmiinsa.

Jouni Kytöahon sanoin:
Olen mies joka kulkee omia polkujaan.
Kun alan mummoutua ostan huopatossut
ja muutan maalle.
Kesytän kulkukoiran Sertillä
ja jos poliisi kulkee ikkunani alta
tarjoan hänelle teetä.

Eipä taida olla sitä "vaaraa", että poliisi kulkisi ikkunan alta...
Oikein hyvää perjantai-iltaa kaikille toivoo Aili-mummo



2 kommenttia:

Kiitos komentistasi! ♥