Google+ Followers

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Jäniksen vuosi

Tuli piipahdettua teatterissa pitkästä aikaa. Esitysvuorossa oli Jäniksen vuosi, kirjoitettu Arto Paasilinnan romaanitekstin pohjalta. Kommentti yleisöltä: jänis oli hyvä, sitä esitti Outi Kärpänen. Kiitokset hänelle!

Miesrooleista ainakin meillä naisväellä olisi paljonkin sanottavaa, mutta se ei olisi roolihenkilöille mitenkään imartelevaa. On niitä nähty miehen munia ennenkin, ja takapuolta; en oikein kehtaisi mennä niitä teatteriin katsomaan. Väitetään, että harrastajateatterit etsivät helppoja nauruja yleisöltä niillä keinoin, mutta yhtään ainoaa harrastajateatteria en ole vielä tavannut, joka laskeutuisi näin alhaiselle tasolle. Kiitos harrastajille ja Tohmajärven teatterille, laatu on siellä huomattavasti korkeampi kuin tällaisissa näytöksissä, ja hauskuus on ihan toista luokkaa.

Olihan se joskus 1970 tai -80 luvulla Joensuussa esitettiin teatteria, jossa kaikki näyttelijät olivat ihan aatamin ja eevanpuvussa; niitäkään en halunnut katsoa. Kylämme miesväkeä näytökset nähtävästi inspiroivat kovasti, kun teatteriin menivät sellaisetkin henkilöt, jotka eivät siellä muuten käy.

On kuulemma Joensuun kaupunginteatterin katsojamäärät laskeneet. En ihmettele.

Olihan näytelmässä, loppuosassa, olevinaan jotakin filosofian tapaista. Arto Paasilinnan kirjallisuutta en ihaile. Joskus muinoin ostinkin hänen kirjojaan, mutta sitten lopetin, kun ymmärsin, että täysin tyhjänpäiväisiä kansientäytteitä en ehdi lukemaan. Minusta kirjalla pitäisi olla jotakin sanomaa, jotta sen viitsisi lukea. Pelkät tyhjät, typerät naurut eivät mielestäni riitä. Kesäteatterinäytelmissäkin on enemmän sisältöä kuin tällaisissa jäniksen vuosissa, minusta tällaiset näytelmät ovat katsojan aliarvioimista.

Ja siunatuksi lopuksi Heli Laaksosen runo kokoelmasta Sulavoi (2006)

Pupu tul juhlist kotti

Pupu tul juhlist kotti./ Korva olivat kolmest kohta poik/ ja koris jäljel yks ehjä muna.//

Jumaliste, mihe mu elämä kulu?/ Kaks tuntti vuares käytän/ kankkanpalan kiskomisse vetoketju välist.//

Mää muutun./ Mää ruppen hyväks./ Viän maitokärryt korjattavaks,/ verän läpi Malvon kylä ja Hinnerjoe./
Otan vähävarassi kyytti/ ja rakennan remontist jäänyist villoist heil talo.//

Mu töpöän saa tul taputtama ketä tahto,/ nauran vaa heliäst kahrel hamppalan.//

Oikein hyvää sunnuntaipäivää kaikille toivoo nyt jo rauhoittunut Aili-mummo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos komentistasi! ♥