Google+ Followers

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Itselleen nauramisen taito

Varo itseäsi, erilainen./ Varo päätäsi,/ kun viikate vilahtaa./
Parhaiten menestyvät/ ja kauimmin elävät ne,/ joilla on/
keskikertaisuus/ kiitettävä/ kymmenen.//
****
Tärkeää elämässä/ on nöyryys/ ja intohimo./
Minkä teetkin,/ tee takapuoli savuten,/ syöksy siihen/
suorin vartaloin/ kahdella kierteellä,/ koska vain siten/
lunastat itsekunnioituksesi.//
****
Ja jos kaadut,/ nouse ylös,/ pane heftaa polveen/
ja etene taas./ Jos kaadut aina vain,/ ajattele, että/
kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä,/ niin suoraan mahalleen/
ja näköalapaikalle./ Sillä autuaita ovat ne,/
jotka osaavat nauraa itselleen,/ koska heiltä ei tule hupia puuttumaan://

Aino Suhola teoksessaan Rakasta minut vahvaksi.

Aino Suholan kaltaisia sanankäyttäjiä on Suomessa melkoisen vähän. Asiaan käydään suoraan, mutta kirjoittaja löytää totuuden ohella myös asian humoristiset puolet, jotka keventävät muutoin väkevää sanomaa. Runoissahan tällainen suoraan sanominen ei ole ensinkään suositeltava asia. Yhtä paljon kuin runoina Ainon jutut voi lukea aforismeina, sisältyyhän niihin suurta elämänviisautta.

Itselleen nauramisen taito on mielestäni välttämätöntä, niin vaikeaa kuin se onkin. Siitä on se hyvä puoli, ettei pidä itseään ollenkaan erehtymättömänä ja aina oikeassa olevana, vaan on lupa nauraa omille erehdyksilleen ja virheilleen.
Tunnen ihmisiä, jotka pelkäävät sitä, että heille nauretaan. Mielestäni se on suurta pelkuruutta ja lapsellisuutta. Jokaisessa meissä on heikkouksia ja ominaisuuksia, joille voi huumorin keinoin antaa "synninpäästön".

Taas minä saarnaan, anteeksi. Saarnan tarkoitushan lienee opettaa ihmisiä, ehkä itseäänkin saarnanpitäjää. Nämä kirjoitukset selventävät omia ajatuksia, ja sitä mihin pyritään.

Elämässä ei tosiaankaan puutu hupia, jos oppii nauramaan itselleen. Se on tavoittelemisen arvoinen taito.

Oikein hyvää aprillipäivää kaikille toivoo Aili-mummo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos komentistasi! ♥