Google+ Followers

tiistai 25. elokuuta 2009

Ihmejuttuja

Kuopion kaupungin asuntomessualue Kallavedeltä nähtynä 8.8.2009. Alue on valmis ensi kesänä. Kuva AN.

Hymni tulelle

Ken tulta on, se tulta palvelkoon./ Ken maata on, se maaksi maatukoon./
Mut kuka tahtoo nousta taivahille,/ näin kaikuu kannelniekan virsi sille:/

Mit' oomme me? Vain tuhkaa, tomua?/ Ei aivan: aatos nousee mullasta./
On kohtalosi kerran tuhkaks tulla,/ mut siihen ast' on aika palaa sulla./

Mi palaa? Aine. Mikä polttaa sen?/ Jumala, henki, tuli ikuinen./
On ihmisonni olla kivihiiltä,/ maan uumenissa unta pitkää piiltä,/

herätä hehkuun, työhön, taisteloon,/ kun Luoja kutsuu, luottaa aurinkoon,/
toteuttaa vuosisatain unelmat,/ joit' uinuneet on isät harmajat./

On elon aika lyhyt kullakin./ Siis palakaamme lieskoin leimuvin,/
tulessa kohotkaamme korkealle!/ Maa maahan jää, mut henki taivahalle.//

Eino Leino antologiassa Runokirja. Hämeenlinna 1999

Vielä on ollut aurinkoisia, lämpimiä päiviä kuten tänäänkin. Ilma houkutteli marjastamaan, ja tuli kerättyä viimeiset vatut tänä kesänä.
Keitän niistä herukoiden kanssa hilloa, jota olen kutsunut sekamarjahilloksi.Mies pakasti keväällä aika isot määrät koivunmahlaa, ja pakastimet ovat täynnä piripintaa myöten. Pitänee ottaa ne vesipullot pois, jotta sekaan saisi mahtumaan vähän mehujakin. Onneksi ei enää tarvitse pakastaa kissankaloja, mutta lahnoja on sitäkin enemmän. Jotenkin tympii tämä aviomiehen harrastus, siinä on mielestäni järki aika kaukana. Miksi pakastaa kalaa, kun sitä on saatava tuoreena ympäri vuoden. En ymmärrä. Miksi pakastaa vettä, kun sitä saa aina hanasta. Tosin siinä ei ole koivusokeria, mutta onko se niin ylivertaista?! Jotkut kyllä vievät Japaniin asti koivunmahlaa kovalla hinnalla puolenlitran pulloissa. En usko koivunmahlan ihmeitätekeviin vaikutuksiin, niitähän ihmeaineita on ollut milloin mitäkin. Joskus uskottiin omenaviinietikkaan, sillä "parani" lähes kaikki sairaudet. Sitten tehtiin ternimaitopillereitä, ja jotkut onnistuivat jopa rikastumaan sillä tavoin. Hyväuskoisia on helppo jymäyttää. Kyllähän se ternimaito saattaa olla kovinkin terveellistä, mutta pillereinä? Menee yli hilseen.


Muuan miehen sukulainen oli pakastanut kaikki ruoan tähteet, joita ei syönyt. Itara kun oli. Oli siinä perikunnalla ihmettelemistä, kun asianomainen kuoli. Pakastin jouduttiin tietysti tyhjentämään ja hävittämään kaikki säästetyt aarteet. Toinen tapaus: pakastimeen oli vainaja säilönyt lihaa teurastettuaan mullikan. Ei muuta, mutta kun ei ollut "kannattanut" sähkövirtaa pitää päällä koko aikaa, vaan lihat olivat aina välillä päässeet sulamaan. Mullikanlihat poltettiin nuotiossa. Tämä tapahtui 1970-luvulla.


Oikein hyvää tiistai-iltaa kaikille lukijoille toivoo Aili-mummo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos komentistasi! ♥