Google+ Followers

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Maurilla taitaa olla nostetta

Eräs Nupposen suvun vesa kesällä 1969, alla Varosen vanha puuhevonen.


Ei selviä tästä/ hornan humalasta./ Pois perhana pois!/
On jalassa lasta, ei toisessa lapikasta./
Pian korvat puhkeaa puuhun/ ja silmät moneen muuhun./
Nyt taita, lapseni, taita!/ On sillä punainen paita/ ja tarhassa risuaita./
Tee lapseni iloinen vasta!//

AN kokoelmassa Elämänpelto (1991)

Pian koko Elämänpelto on pantu nettiin, josta sen voi lukea halutessaan. Se löytyy toisesta blogistani Tanssi elämänpellossa.
Jatkoksi ajattelin panna toisen kokoelmani Hullun lehmän tanssi tähän samaan blogiin. Molemmat kirjat on kuvittanut taiteilija Leila Hurmalainen. Pitää joskus saada sinne myös kuvia kunhan ehdin ja jaksan.

Kaksi kertaa viikossa käyn fysioterapiassa Tohmajärvellä, siksi kun molemmat kädet ovat kovasti kipeät ja tulehduksissa. Toivon totisesti hartaasti, että asiat vielä muuttuvat, ja ennen kesää sitä paitsi. Jää muuten pihamaakin siivoamatta...
***
Ei sinne Suomen Keskustan puheenjohtajan paikalle taida enää niin hirveää tunkua ollakaan, sillä naisista suurin ennakkosuosikki Paula Lehtomäki kieltäytyi eilen ja Anu Vehviläinen häntä aikaisemmin. Molempien perusteluina olivat perhesyyt, mitkä äitinä hyvin ymmärrän. Lehtomäellä on vielä pienet lapsetkin, jotka tarvitsevat äitiään.

Uskoisin että Mauri Pekkarisella on nyt nostetta sekä pääministeriksi että puheenjohtajaksi. Häntä on ihan turhaan vähätelty siksi, että on pieni mies ja käyttää jopa tupéta, mikä rikos! Maurin veroista älyä, viisautta, kokemusta ja sanavalmiutta saa etsiä vaikka kuinka paljon, eikä sellaista Suomen eduskunnasta löydy! Sirkka-Liisa Anttila on ryvettynyt maatalousministerinä, enkä usko myöskään Mari Kiviniemen mahdollisuuksiin. Sitten on näitä nuoria poikia ilman suurempia näyttöjä, joista Tiilikainen jo kieltäytyi. Kanki Kaikkonen ryvettyi jo vaalirahajupakassa. Vanha isäntä Paavo Väyrynen on nähtävästi myös kovasti kiinnostunut uudelleen puolueen puheenjohtajuudesta, mutta eniten häntä varmasti kiehtoo pääministerin paikka, joka puuttuu hänen ansioluettelostaan. Anneli Jäätteenmäen paluuta en toivo, oli se niin karmea kokemus.

Vanhanen pääsi rauhaan medialta heti eroilmoituksensa jälkeen; tuskin mitään on kuultu miehestä moneen viikkoon. Tuntuu ihan siltä, että koko Vanhasen maine paranee viikko viikolta. Kuka hänen tilalleen tuleekin, ei pääse vähällä, vaan joutuu kokemaan kovia sekä työssään että median suunnalta. Sellaiseksi tämä elämä on nyt mennyt: pelkkää paskanjauhantaa ikään kuin mitään tärkeämpää ei olisi tapahtunut. Sama nähtävissä joka paikassa, jopa kunnallispolitiikassakin.

Oikein hyvää sunnuntaipäivää ja työviikon alkua kaikille lukijoille toivoo Aili-mummo!

4 kommenttia:

  1. Hymyilevä eläkeläinen18. tammikuuta 2010 klo 22.47

    Se Tansii elämänpellossa on hieno juttu! Sitä pitää lukea hyvällä ajalla ja paneutuen.

    VastaaPoista
  2. Oikein hyvä Hymyilevä, juuri niin se on tarkoitettukin.

    Kiitos kommentista!

    VastaaPoista
  3. Kerroppas tuostaVarosen puuhevosesta?Äitini puolelta olen Varosia,isän puolelta Simosia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Niina!

      Serkkuni Helli Varonen os. Kuronen oli 1936 lähtien Murtoin Varolan emäntänä. Hänen miehensä oli Uuno Varonen, Helliä reilusti vanhempi mies. Heille syntyi neljä lasta, vanhin oli Antti, sitten oli Alli, Toivo ja Aini. Antti Varonen oli kantatilan isäntäpari Raakel vaimonsa kanssa...

      Kävimme joskus sukuloimassa Varolassa, ja vuonna 1969 kun nuorempi poikamme oli pikkuinen, meille annettiin lahjaksi tämä puuhevonen, jolla poikamme ratsasteli..:)))

      Tosin muistelen että heilläkin oli pieniä lapsia ja muutama lisää syntyikin vielä, mutta otimme kiitollisena lahjan vastaan.

      Mukavaa viuikon alkua sinulle!<3333

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥