Google+ Followers

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Angin juhlat

Eilen ja tänään on juhlittu Angia, toiseksi vanhinta lastenlasta, joka täytti seitsemän vuotta. Eilen juhlia pidettiin Rääkkylässä ja tänään tällä toisessa mummolassa. Tässä kuva Ailinkallion juhlapöydästä. Kakun olivat tehneet tytöt yhdessä äitinsä kanssa.

Älä pelkää lapseni,/ ei elämä ole sen arvoinen./
Poimi huoletta vihreä sypsressikäpy/ kauniista puusta,/ hymyile korpin varjolle,/
kun se liukuu pitkin maata,/ salli maljan helähtää sirpaleiksi sormissasi/ hätkähtämättä./
Ja kun käärme puraisee,/ pane huoletta sormi suuhusi:/
Mikään ei voi sinua vahingoittaa.// Mika Valtari

Muutamaan vuoteen ei meillä ole paljon juhlittukaan lasten synttäreitä, nyt tapahtui niin lasten äidin ehdotuksesta. Molemmat mummot ja ukit saivat omat juhlansa omassa kodissaan. Eilen oli mennyt kokonainen täytekakku, tänään ei ihan, mutta taisi olla vähemmän syöjiäkin.
Lisäksi paistoin valmiita Dallaspullia, pitsaa ja lämmitin karjalanpiirakoita, joten kaikille riitti purtavaa, joskaan Paupau ei ollut yhtään nälissään. Tietysti keitin myös munia, joita jotkut söivät pari kappaletta. Meille aikuisille kelpasi kahvi, samoin Pippurille. Muut joivat sitten mehua.

Sitten aukaistiin lahjapaketit, joita oli useamman laatuisia. Värejä, kirjoja, piirustusvälineitä ja se prinsessasetti hiuskruunuineen ja vilkkuvaloineen. Rääkkylästä oli tullut Angille hieno rannekoru, jota ihasteltiin porukalla. Oli se kaunis. Kyllä nyt tytön kelpaa näytellä kaikkea saamaansa.

Valokuvia otettiin sekä kahvipöydässä että lahjojen katseluaikana. Minäkin otin lähes 30 kuvaa, lisäksi lasten äiti kuvasi vielä enemmän. Paukku alkoi jo hermostua, oli liian kuuma ja väsymyskin painoi silmäluomia. Lopulta äiti painui taas tietsikkahommiin, kun mummon kone meni eilen illalla tilttiin. Taas otettiin kiintolevylle varmuuskopioita, jos kone sattuu hajoamaan; onhan se ollut ainakin jo kolme vuotta kovassa käytössä.
***
Eilen kävin toisen kerran Kaivolla ottamassa akupuntiohoitoa kipeisiin käsiini. Tänään on ollut jo paljon helpompi olla ja tehdä töitä, särkyäkään ei ole paljon ollut. Otin kyllä varmuudeksi myös lääkkeitä. Paljon siellä Kaivolla on ollut ihmisiä hoitoa saamassa, naisia taisi olla heistä enemmistö.

Se suvesi nyt vihdoinkin, rakennusten katot puhdistuvat. Jo 20 henkeä on loukannut itsensä Pohjois-Karjalassa, ja on saamassa hoitoa keskussairaalassa. Mauri putosi kerran talomme katolta muistaakseni 1980-luvulla, silloin häneltä luultavasti murtui selkänikama, ja myös lihaksia särkyi. Hän oli hirveillä tuskilla, kun vein hänet seuraavana päivänä terkkariin lääkärin tutkittavaksi, mutta lääkäri lähetti hänet kotiin takaisin. Monien viikkojen perästä lihakset paranivat, mutta selkävika jäi loppuiäksi.

Oikein hyvää sunnuntai-iltaa kaikille lukijoille ja hyvää tulevaa viikkoa toivoo Aili-mummo!

7 kommenttia:

  1. Hymyilevä eläkeläinen28. helmikuuta 2010 klo 18.35

    Onnea päivänsankarille ja muillekin lapsille! Hienot juhlat kertakaikkiaan ja herkullinen kakku!

    Ei muuten ole vuosiin ihmisiä putoillut katoilta niin kuin nyt taas! Pystyssä kuitenkin pysyy aika hyvin, kun on ollut pakkasta, mutta kaipa nuo liukkaat kohta alkavat...

    VastaaPoista
  2. Hei Aili-mummo

    Minunkin lapsenlapseni, nuorempi, täyttää pian vuosia ( 6 )
    ja sitten syödään kakkua!

    Akupunktiosta; siskoni joka on sairaanhoitaja, kävi pari viikkoa sitten selkäkipujen vuoksi akupunktiossa ekaa kertaa.
    sanoi että hieman se auttoi.

    Hyvää alkavaa viikkoa ja maaliskuuta!

    VastaaPoista
  3. Hymyilevä:
    Kiitos kommentista! Lasten juhlia on aika kiva pitää, silloin saa paljon hyviä kuvia ja muistoja tulevaa kuvakirjaa varten. Tämä helmikuu on varsinainen ruuhkakuukausi, kun on pidettävä kolmen lapsen synttärit - kaksoset alkukuusta ja Angi loppukuusta.

    Lunta on tosiaan ollut tänä talvena ihan riesaksi asti, Etelä-Suomessa on jopa enemmän kuin täällä.

    Realle:
    Mummot ja ukit nauttivat näistä pikkuisten synttäreistä, ovathan ne usein ikimuistoisia. Ja lapset kasvavat niin hirveän nopeasti...

    Hoitoalan ihmisiä taitaa käydä myös Tohmajärvellä. Eilen oli tosi hyvä olo, ei kolottanut, mutta tänään taas särkee käsiä. Minulla on mennyt tosi pahaksi tämä jänteiden tulehdus käsissä. Se paranee kuulemma mahdottoman hitaasti, ei pitäisi innostua liikaa tekemään töitä, mutta kun joutuu...Oikean käden tenniskyynärpää on kuitenkin jo tainnut hävitä, onneksi. Pitää vain uskoa johonkin niin kyllä se siitä vähitellen...

    Kiitos kommentista Rea!

    VastaaPoista
  4. Akupunktiosta on sitten ollut ainakin jonkin verran apua, jollei muuten niin säryissä.

    Lapselapset ovat sitten ihania. Ukko-kultani sanookin vanhan vitsin sanoin joskus " miksi emme tehneet lapsenlapsia ensiksi kun ovat niin kivoja " :o) Minulla lapsenlapsista nuorin on jo reilusti yli 7 vuoden, ja siitä reiluun 15v asti niitä on muutama.

    Ihanaa kevään odotusta sinne sinunkin kotoosi.

    Joskus minä mietin että mikä mahtaa olla oikea kotopaikkani, kun Isän suku on Kiteeltä, ja Äidin suku Pietarsaaresta, minä taidan olla sitten aikamoinen sekoitus. siltä se joskus tuntuukin :o

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommentista Vaarinkukka!

    Olisipa hauska tietää mitä kiteeläistä sukua olet? Onko äidinsukusi ruotsinkielistä?
    Ei ole pakko vastata ellet halua.

    Kevät on toki tulossa, onhan jo maaliskuu. Sitä ei vain paljolta lumelta heti huomaa.

    Oikein iloista ja mukavaa kevättä sinullekin Vaarinkukka!

    VastaaPoista
  6. Hei Aili-mummo, Äidin puolelta Sukunimet ovat Hoffén ja Manninen, joista Manninen savosta ja siellä nykyistä sukua onkin reilusti.

    Isän puolelta olivat kuulemma naapureita, Toropainen ja Partanen.

    Minä pidän Kiteestä kovasti, kesäisin tulee joskus käytyä lomilla vaikka en tiedäkkään sieltä ketään sukulaista, kunhan vain käydään.

    Hipsin tästä lekuriin niskavaivojeni vuoksi, ihanaa tätä päivää sinulle :o)

    VastaaPoista
  7. Hei Vaarinkukka!

    Hauska tietää suvustasi. Mieheni on myöskin Mannisia, esi-isä tullut Hirvensalmelta, ja heidän esi-isänsä Kangasjärveltä (?); olet siis mieheni kaukainen sukulainen!

    Toropaisia on Kiteellä runsaasti. Ehkäpä joskus kun liikut täällä päin, voit pistäytyä meillä Tikkalassa; matka noin 35 km Kiteen keskustasta.

    Oikein hyvää päivän jatkoa sinulle!

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥