Google+ Followers

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Salaisuudet selviävät vähitellen

Budapest 2007, Luolakirkon Madonna. Kuva Helena Nieminen.

Minä
Minä piirsin sapelihammastiikerin/ ja alkuhärän kuvat luolani seiniin,/
minä tunsin pelon ja vainajain henget/ ja juoksevan veden noituuden./
Minä rakensin pyramidit ja auringontemppelin/ Yucataniin ja Kiinan muurin,/
minä kasaisin voitonmerkeiksi katkaistut kädet/ kuninkaiden telttojen eteen./
Minä söin raakaa lihaa ja peitin Euroopan/ palavien kaupunkien sauhuun,/
minä istuin paavin istuimella ja poltin roviolla/ kerettiläiset ja noidat./
Minä rakensin terässillat ja panssarilaivat,/ tehtaat ja pilvenpiirtäjät,/
itä ja länsi yhtyivät, maailma oli pieni./
Minä kaivoin metallia kuusta ja rakensin maan/ alle aurinkov
erkkojen kaupungin/
enää ei ollut minulle sielua eikä aikaa.//
Mika Waltari (1928)

Siinä lyhyesti ja nerokkaasti kerrottuna koko ihmiskunnan historia, Mika oli selvännäkijä!

Myös Hellin salaisuudet selviävät vähitellen ja pikkuhiljaa. Netissä niistä voit lukea Tuunasen blogista Tänään näin ja 15.4. 2010 sanomalehti Karjalaisen sivulta 8: Lääkäripula. Todelliset syyt esiin/ Mikä vei Keski-Karjalan maineen lääkärien silmissä? Juuret juontavat menneisiin aikoihin, jo vuosia ennen Helliä (v.2007). Karjalaisen jutussa esiintyy joitakin nimiä, jotka antavat viitteen ongelmien alkuperään. Lääkäreille ei Hellissä ole annettu valtaa, vaan vallan pitävät ihan muut instanssit. Nähtävästi maallikot ja muut tärkeät tahot haluavat määrätä siitä, miten ihmisiä Keski-Karjalassa hoidetaan, vai hoidetaanko heitä lainkaan. Ei hoideta, koska lääkärit ovat solidaarisia toisilleen, ja loistavat poissaolollaan tästä kurjasta Karjalasta. Saa nähdä kuinka kauan tämä tilanne kestää. Ehkä paras ehdotus on se, että koko "Pohjois-Karjala voisi olla yksi sosiaali- ja terveyspiiri" (Karjalainen 15.4.). Puhutaan myös lääkärien luottamuksen palauttamisesta, joka kestää ainakin 10 vuotta ellei enemmän. Siihen mennessä moni meistä on jo kuollut...
***
Tällä viikolla olen ollut parina päivänä lasten kanssa, eilen olivat tytöt täällä. Kaksosilla, Evellä ja Pippurilla oli kerhossa valokuvaus, joka kesti vain lyhyen aikaa. Jouduin vähän Paukkua nostelemaan, joka nähtävästi oli liikaa käsilleni: niitä särki armottomasti koko illan. Mitenkähän käy, kun aloitan pihan siivouksen? Epäilen, että se jää minulta pahasti kesken. Sain lähetteen reumatologian poliklinikalle yksityislääkäriltä, mutta voi mennä kauan, kunnes sinne pääsee.

Kesä on kaikesta huolimatta tulossa, ja se ainakin on iloinen asia. Pitää nauttia siitä, mistä voi ja miten kauan voi...
Oikein hyvää perjantai-iltaa kaikille lukijoille toivoo Aili-mummo!

4 kommenttia:

  1. Hymyilevä eläkeläinen17. huhtikuuta 2010 klo 22.44

    Pitäää tosiaankin nauttia siitä mistä voi ja kuinka kauan voi; vasta nyt olen huomannut, että kaikki rempat ja rämpät eivät enää paranekaan kuten kaikkinainen jäykkyys. Vanhenemistahan tämä on. Pitäää kai yrittää naureskella, kun ei saa sukkia kunnolla jalkaan.

    Vienosti ehdotan, että jätä se pihan siivoaminen, pidät siivoustalkoot tai jotain sellaista.

    Kerran sitä vaan vanhetaan!

    VastaaPoista
  2. Taidat olla oikeassa Hymyilevä, tällaista se vanhuus on. Jokainen päivä on lahja, muistakaamme se. Se tulee mikä osaksemme on suotu ja määrätty.

    Onneksi löytyy netistä teitä uusia ystäviä, joiden kanssa voin keskustella siitä, mitä tähän elämänvaiheeseen liittyy.

    Hyvää jatkoa sinulle Hymyilevä ja kiitos kommentista!

    VastaaPoista
  3. Hei Aili!
    On tosi ikävää, että kätesi kipeytyvät pienten nostamisesta. Pienokaiset tulevat aina niin mielellään syliin, ja on myös hauska ottaa heitä, eikä silloin aina muista niitä seurauksia. Meidän tytöt ovat vielä niin pieniä, ettei mummilla ole vaikeuksia nostamisessa, kun kätenikin ovat toistaiseksi suhteellisen terveet. Selkäni sen sijaan tuppaa väsymään, jos paljon kannan lapsia sylissäni.
    Tänään täällä on ollut aika kylmä tuuli, tuntuu kuin kesän tulo olisi piiloutunut. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa.
    - - Arvaa mitä? Lainaan sinun omia sanojasi, jotka tulivat mieleeni tuosta Hellin toiminnasta kertoessasi, nimittäin seuraavat: "Järki on maskuliininen
    ominaisuus ja roikkuu
    pää sinisenä alaspäin".
    Sehän sopii kuin nyrkki silmään, vai mitä?
    Terveisin Eila :))

    VastaaPoista
  4. Hieno kommentti Eila. Kiitos siitä!

    Meillä satoi tänään lunta kymmenkunta senttimetriä, ja lämpö putosi päivällä neljään asteeseen. Toivotaan, ettei Islannin tulivuoret pilaa koko kesää.

    Hellin soppa syvenee ja sakenee. Saa nähdä, milloin ja mihin päättyy. Sitä "maskuliinista ominaisuutta" josta runossa kerroin, ei näillä Hellin rouvilla ole, vain pelkkä reikä sen järjen tilalla...

    Käsissäni on erilaisia tulehduksia, joista johtuu tämä pirullinen tila. Fysiatri epäilee jopa nivelreumaa, antoi lähetteen reumapolille. Kortisonia en saanut, haittaa kuulemma tutkimuksia ja häiritsee kokeita. Käytännössä olen nyt invalidi, en voi nostaa tai kantaa muutamaa kiloa enempää.

    Ihanaa että sinulla on kivaa seuraa pikkuisista, joita voit hoitaa ja paijata sydämesi kyllyydestä. Onnea ja menestystä sinulle ja pikkuisille!

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥