Google+ Followers

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Tänään lauloi peippo!

Kaivolla myynnissä olevia käsitöitä. Kuva AN.

Lapsuusmuisto

Rentukat muistissa/ kesät talvet/ kuin vuosikerrat./
Lumen ja ruohon järjestys./ Keltaisena kuin lantit/
kuloheinän keväässä/ tulvavesien suonruskealla/ reunuksella./
Mikä rikkaus!/ Laihan lapsen/ elämänmittainen onni// Anja Kukkonen

Ja tänään peippo lauloi matkalla Talolle mummottamaan pikkuisia. Oli se oikein keväinen konsertti, ja pitkään odotettu. Tulee se tänäkin vuonna kevät ja kesä näille raukoille rajoille. Pollet laidunsivat pellossa tienvarressa, Natalla (shetlanninponilla) vatsa roikkuen, taitaa se varsa olla tulossa.

Olin pitkästä aikaa Paupaun ja kaksosten vahtina, kun vanhemmilla oli muuta menoa. Miehet lopettelivat savottaansa metsässä, niitä taimiston harvennushommia. Olisi aika saada ne loput propsit tienvarteen.

Isommat tytöt olivat koulussa. Paupau leikki Legojen kanssa, toi mummollekin leikittäväksi. Rakentaminen kiinnostaa näköjään tätä naisenalkua kovasti, tulleeko Rääkkylän ukkiin. Pikkuinen tyhjensi myös lipaston kirjalaatikon, oli mummolla lukemista sohvalla. Teeveestä tuli Junior-kanavan kautta koko ajan lasten ohjelmaa, jota välillä seurattiin myös kaksosten kanssa. Siellä Even kestosuosikki Riitta-täti lauloi ja leikitti lapsia ja Nalleja kauan aikaa, he äänittivät myös laulun studiossa cd:lle. Lapset saivat cd:n itselleen kotiin viemisiksi.

Kello yhden aikoihin ehdotin Paupaulle välipalaksi velliä. Hän suunnisti heti ruokakomerolle ja sanoi "elliä". Kun "elli" oli syöty, jatkettiin leikkimistä siitä, mihin oli jääty. Luin Evelle pari muumikirjaa sohvalla, ja Paupau puuhasi kenkien kanssa, sovitti niitä jalkoihinsa vuoronperään. No, loppujen lopuksi kengät eivät pikkuneitiä miellyttäneet, oli kivempi juosta ilman niitä. Välillä Eve toimi ratsuna ja Paukku ratsastajana, pelkäsin pikkuisen putoamista maahan, mutta ei, hän osasi olla varovainen.

Kahden aikoihin Ellu tuli koulusta kotiin, ja alkoi viihdyttää itseään ja muita lapsia. Ja pian sen jälkeen tuli jo lasten äitikin kotiin Angin kanssa. Mummo pääsi lähtemään kotiin ja keittämään päiväkahvit itselleen ja ukille.
***
Hai, ja nyt tuli kiire; pitää saada tehdyksi juttu seuraavaan Kontkas-lehteen.
Oikein hyvää tulevaa viikkoa kaikille lukijoille toivoo Aili-mummo!

4 kommenttia:

  1. Kevättä keikutaan siis sielläkin!
    Nyt on meillä myös lasten kanssa oloa peräti pari päivää pappan kanssa. Mukavaa on, kun äiti ja isä ovat sentään aika lähellä, ettei tarvitse pelätä suurta pulaa.
    Nämä meidän vahdittavat ovat vielä niin pikkuisia, että hiukan huolestuttaa, mutta eiköhän se siitä. Ihania tytöntypyköitä. Kyllä lämpimien ilmojen aikaan on noiden pienten kanssa helpompi, kun ei tarvitse niin paljon vaatettaa ulos lähtiessä. Säämiehet tosin uhkasivat vielä vähäksi aikaa ilmojen kylmenevän. Toivottavasti se on pian ohitettu, se uhattu kylmä kausi :))

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista Eila! Meillä riittää näitä yhteisiä puheenaiheita. Lapsenlapset ovat todella ihania, varsinkaan kun niitä ei tarvitse jatkuvasti hoitaa. Pienistä lapsista vastuu on aina vielä suurempi kuin isommista; he osaavat jo aika paljon huolehtia itsestään ja jopa pienemmistä sisaristaankin. Kyllä mummin ja ukin osa on ihana, ainakin meillä, jotka saamme osallistua lastemme perheiden elämään. Ja sekin on hienoa, että jälkeläisemme asuvat lähellä, ja tapaamme usein toisiamme.

    Oikein hauskaa kevättä sinulle ja pikkuisillesi Eila!

    VastaaPoista
  3. Hymyilevä eläkeläinen13. huhtikuuta 2010 klo 22.42

    Aurinkoa, aurinkoa täälläkin. Nyt pitää puhua joka mummon kanssa, kun tulee kaupasta tai kirjastosta!

    VastaaPoista
  4. Kevätpuuhat siellä teillä jo menossa, ja ihanaa kun pikkulinnut laulavat ja aurinko lämpimästi lämmittää vanhan luita.

    Kiitos kommentista Hymyilevä, ja mukavia kirjastoreissuja!

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥