Google+ Followers

torstai 6. toukokuuta 2010

Vaeltelua Blogistaniassa

Naisen pusero. Budapest 2007. Kuva Helena Nieminen

Naiset tiedetään/ miehet tunnetaan/
pettymystä ei välttää voi/
tulitikku/ hehkuu/ elää/ palamattomana vartensa verran// Toivo Laakso

Eilen iltapäivällä tein seuraa Ellulle, joka tuli meille koulusta. Ukki oli lämmittänyt tuvan uunin, johon leivoin perunarieskoja; se on tosi helppo homma. Tyttö söi useampia rieskoja Becellin ja maidon kanssa, ja oli tyytyväinen. Lisäksi ukki oli paistanut uunissa lahnaa lapsia varten, jota Ellu söi ja loput annettiin mukaan viemisiksi kotiin.
Tyttö on kasvuiässä, muutamassa vuodessa hän on ainakin minun kokoiseni; täyttää syksyllä yhdeksän vuotta.

Kun nälkä oli poissa, menimme ulos pihalle, ja lakaisimme lehtiharavilla pihamaata. Välillä jouduttiin toki käyttämään myös rautaharavaa isompien kasojen poistossa. Toiset lapset olivat äitinsä kanssa käymässä lastenneuvolassa, jossa kaksosille tehtiin 5v. tarkastus. Lääkärinneuvola on harvinaista nykyään, kun välillä ei ole lääkäreitä Tohmajärvellä ollenkaan. Viikon päästä tehdään sama Paukulle, joka on 1,5v. Onneksi nyt on Norovirus ohitse, ja on palattu tavalliseen arkeen.

Ukki meni tänään metsätaitokilpailuihin Rääkkylään, se on ukille henki ja elämä. Yritti hän etsiä mukaansa kaveriakin, mutta kukaan pyydetyistä ei joutanut tai jaksanut lähteä.
***
Löysin KKN:n sivuilta yhden uuden blogin, jonka lisäsin listalleni. Sitä pitää Pirkko Löppönen Kaurilasta, ja hänellä ja miehellään on maatilamatkailuyritys. Ketä Tohmajärven asiat kiinnostavat, voivat lukaista blogia Pirkko kirjoittaa. Myös sanomalehti Karjalaisella on nykyään monenlaisia blogeja, joista löytyy hyvinkin kiinnostavia juttuja. MiuMaun kotkotukset ovat tikkalalaisen sanomalehtinaisen Mia Rouvisen käsialaa, hän on kovasti innostunut käsitöistä. Myös Mustikoita ja sanajalkoja on erään nuoren emännän blogi; hän tykkää kuvata luontoa ja eläimiä. Tästä viimeksi mainitusta blogista löytyy linkki Maavilla, joka on onkamolaisen naisen pitämä blogi. Hänellä on oma villa-alan yritys. Askartelu- ja käsityöihmiset löytävät sieltä kiinnostavaa luettavaa.

Vaeltelu ja kirjoittelu Blogistaniassa on tätä päivää. Varsinkin ihmisillä, joilla on paljon aikaa istua pc:n ääressä, on aina jotakin mielenkiintoista tekemistä, eikä aika tunnu pitkältä. Ja oppiikin siinä kaiken aikaa jotakin, yleensä, ja saa lisäksi uusia blogiystäviä, joita on mieluista kommentoida. Ei käy kuten eräälle vanhalle tutulleni, joka valitti: "Kun ne päivät on niin pitkiä, niin pitkiä!"

Oikein hyvää loppuviikkoa kaikille lukijoille toivoo Aili-mummo!

6 kommenttia:

  1. Hymyilevä eläkeläinen6. toukokuuta 2010 klo 19.54

    Blogin pitäminen on virkistävää ja pitää oikein liikkeelläkin eli menee kaikensorttisiin tilaisuuksiin. Alkuviikko on ollut minulle varsin kiireinen: kävin Turussa katsomassa sitä Torinon käärinliinaa, sitä joka kuulemma on ollut Kristuksen käärinliina (voi veljet!), sitten olin köyhyysseminaarissa (EU:n heiniä) ja tapasin sattumalta tavaratalossa tytön, joka jakoi Älä laihduta -päivän kortteja (totta).

    Hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  2. Hymyilevä, onpa sinulla ollut mielenkiintoisia asioita esillä.
    Opitko jotakin siitä köyhyysseminaarista? Mistä köyhyys johtuu: hengenköyhyys ja/tai aineellinen köyhyys? Miten köyhyys luvattiin parantaa? Miksi kaikki ihmiset eivät voi olla rikkaita?

    Se käärinliina juttu on minusta pelkkää puppua, uskokoon kuka tahtoo...

    Hyvää loppuviikkoa sinulle Hymyilevä!

    VastaaPoista
  3. Niimpal mun rupes ny mielen tekemää niit sun perunriaskoi, et kirjot ny kumminki johonki se ohje, jos niit on kerta helppo tehrä. Mää ole ain joskus yrittäny tehrä riaskaa, mut en ol kertaaka saanu mittää laitlaist aikaseks.
    ----
    Kiva, ku säät taas neuvot uusii blogei, ku mää en meinaa millää keret niit ettimää :))
    Menik mettäkilpailut hyvi?
    Tervessi vaa taas sin pohjosemppa.
    Sun kuvassas o komjanvärine pait :))

    VastaaPoista
  4. Moi Eila!

    Olen tehnyt niitä perunarieskoja tällä tavalla:

    1 pussi X-tra perunamuusijauhetta
    7 dl kiehuvaa vettä, (joista tehdään perunamuusi)
    1 kananmuna
    3-4 dl ohrajauhoja (arvio)
    leivontaan vehnäjauhoja leivinlaudalle, jossa taikinapalat pyöräytetään runsaissa vehnäjauhoissa

    Taikinapalat painellaan leivinpaperilla vuoratulle pellille esim. paistinlastalla pyöreiksi kakkaroiksi (pieniä tai suurempia). Ne pistellään haarukalla ennen uuniin panoa. Paistetaan noin 240-250 asteen lämmössä. Jos taikinan tekee kokonaan vehnäjauhoista, perunarieskat kypsyvät jo reilussa 200 asteessa.

    Tietenkin taikinan voi tehdä oikeista perunoista, jotka ensin muusataan, mutta silloin työn osuus on paljon suurempi.

    Voi käyttää myös muun merkkisiä perunajauheita kuin tätä ohjeessa mainittua.

    Syödään voilla tai margariinilla voideltuina tuoreeltaan maidon tai kahvin kanssa.
    -------
    Halusin esitellä näitä paikallisia blogeja teille lukijoille. Ehkä niistä löytyy joku kiinnostava.
    --------
    Metsätaitokilpailut taisivat mennä vähemmän hyvin, ainakin tällä kertaa. Joskus on mies saanut palkintojakin.
    --------
    Unkarilainen pusero oli oikea käsityötaidonnäyte, mutta ei valitettavasti sopinut kuvaajan tai minunkaan päälle.

    Kiitos kommentista Eila ja hyvää viikonloppua sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
  5. Rieska on erilainen eri puolilla suomea :) Peikko on maistanut.

    VastaaPoista
  6. Ihan varmasti näin on; tämä antamani ohje on oma sovellutukseni. Toisella emännällä se on varmaan toisenlainen.

    Kiitos kommentista Isopeikko ja kaunista pyhänseutua kun vaellat siellä omassa Peikkometsässäsi:))

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥