Google+ Followers

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Mikä nainen!

Nuppolan mahtava syreeni kukkii. Kuva AN.

"Herra, sinä tiedät paremmin kuin minä itse,/ että jonakin päivänä olen vanha.../
varjele minua siltä kohtalokkaalta luulolta,/ että minun täytyy sanoa mielipiteeni joka asiasta.../
sinetöi huuleni...minäkin saatan erehtyä.../ hapan vanha nainen on paholaisen ikävimpiä luomuksia."/
Herra, mitä minulle on tapahtumassa?/ Nuorena liikuin syvästi abbedissan rukouksesta./
Nyt epäilen että se on jonkun apotin laatima.// Eeva Kilpi

Vihdoin Suomi on saanut ensimmäisen naispiispan - siis piispan joka on nainen. Näin evankelisluterilainen kirkko on tehnyt yhden ratkaisevan askelen valitsemalla pastori Irja Askolan Helsingin uudeksi piispaksi Mikko Heikan jälkeen. Askola on toiminut piispa Heikan teologisena erityisavustajana ja Espoon hiippakunnan sihteerinä viime vuosina. Lisäksi tunnen hänet runokirjoista, joita hän on julkaissut yhdessä kirjailija Anja Porion kanssa. Näitä teoksia ovat muun muassa runokirjat Mikä nainen ja Lasinen lapsuus. Omasta hyllystäni löytyi vain yksi Anja Porion teos, ei yhtään Irja Askolan kirjaa, mutta olen joskus lainannut Porion-Askolan teoksia kunnankirjastosta.

Me uudistusmieliset kirkon jäsenet olemme hyvillämme siitä, että evl. kirkko uskaltaa tarttua ajan haasteisiin, sillä niitä on runsaasti. Tiedän että kirkon toinen siipi, Luther -papisto kannattajineen on asiasta eri mieltä, ja saa tästä lisää voimaa naispappeuden vastustamiseen. Saamme nähdä hajoaako evl-kirkkokunta kahtia lähivuosina vai jatkuuko riitely yhä kiihtyvässä tempossa kuin nykyisessä Suomen Keskustassa?

Papit jos ketkä tekevät jatkuvasti ihmissuhdetyötä, sillä he osallistuvat meidän jäsenten iloihin ja suruihin. On valitettu sitä, ettei Irja Askolalla ole edes pastoraalitutkintoa, korkeammista oppiarvoista puhumattakaan. Mutta eikö vielä tärkeämpää ole se, että piispa osaa ja haluaa elää mukana tässä päivässä eikä piilottautua piispankaapunsa yksinäisyyteen? Jos pappien elämä on muuttunut paljon entisajoista, on varmasti myös piispojen elämäkin muuttunut samalla tavoin. Nykyään piispakaan ei elä enää norsunluutornissa.
***
Tänään on laulettu Suomen kouluissa iki-ihana suvivirsi tai vanha Gaudeamus igitur ylioppilaille. Paljon onnea kaikille valmistuneille ja luokalta päässeille!

Puutarhakasvit on kylvetty kasvimaahan, jäämme odottamaan kesän kantamaa satoa syreenien ja pihlajoiden kukkiessa parhaillaan. Sää on ollut oikullinen, välillä sataa ja paistaa, melkoisen kylmää on pitänyt, välillä toki lämpimämpää. Eilen siivosin pari tuntia myrskyn karistamia roskia pihamaasta ja istutin miljoonakelloja kukka-amppeliin kuistin eteen. Kasvimaa höyryää sateen perästä auringossa. Ensi viikolla pitää käydä laittamassa kukat haudoille ja pihaistutuksiin.

Oikein kaunista viikonloppua kaikille lukijoille toivoo Aili-mummo!

8 kommenttia:

  1. Etsin kirjahyllystä Irja Askolan-Anja Porion kirjan Matkaan naiset ja lueskelin sitä taas kerran.
    Kirjan alkulehdellä lukee näin:
    Että ette alistuisi
    vaan pitäisitte kiinni siitä
    mikä teille on tärkeää ja arvokasta
    silloinkin kun se ei miellytä kaikkia
    eivätkä kaikki teitä ymmärrä

    Lukekaa, hyvät ihmiset tämä kirja.

    VastaaPoista
  2. Hei Rosina!

    Olen minä lukenut tämän kirjan lainaamalla sen kunnan kirjastosta, taisi olla ensimmäisiä Irja Askolan ja Anja Porion kirjoja, joita luin; aikaa siitä on jo vuosikymmen. Sietäisi varmaan uudistaa tuttavuus.

    Omassa elämässäni olen yrittänyt noudattaa tuota mainitsemaasi ohjetta "pitää kiinni hyvästä ja arvokkaasta" vaikka se ei toisia miellyttäisikään.

    Kiitos kommentistasi Rosina ja oikein kaunista kesää sinulle :)))

    VastaaPoista
  3. Peikkokin on lukenut Porion runoja. Ja jonkun toisen joka oli tehnyt runoja samaan kirjaan, kuka lie. Ei ole ollenkaan muistikuvaa, mutta ne olivat raskaampia kuin Porion.

    VastaaPoista
  4. Moi Isopeikko!

    En tiedä onko Anja Porio tehnyt runokirjoja muiden kanssa kuin Irja Askolan, mutta luultavasti ei. Ovathan ne Askolan runot pienimuotoisia saarnoja, sitä ei voi kiistää. Joku kriitikko voisi sanoa, etteivät ne ole runoja ollenkaan, niistä puuttuu runojen ilmaisun ilmavuus ja monimerkityksellisyys.

    Kiitos kommentista Peikko ja loistavia satuilmoja sinne Peikkometsään :)))

    VastaaPoista
  5. Hei taas!
    Aika hauskaa lukea aloituksestasi tuota Abbedissan rukousta, se oli mukana myös 60-vuotis juhlaesityksessäni. Otin sen kirjasta Vuodet kuin kuiskauksia, jonka on toimittanut Aino Räty-Hämäläinen ja tässä kirjassa on tekijän paikalla mainittu
    Tuntematon.
    ---
    Suomi on nyt todellakin saanut naispiispan, mikä lienee aikamoinen juttu ihan muualtakin maapallolta tarkasteltuna. Hyvä kuitenkin kun näin kävi. Ehkäpä taas joku asia lähtee parempaan suuntaan. Jotenkin nuo kirkon sisäiset riidat ovat paisuneet ihan kohtuuttomiksi. On vaikeata kuvitella, että uskontoon liittyvät asiat aiheuttavat niin valtavia erimielisyyksiä, että pienessä Suomessakin pappi kieltäytyy antamasta piispalle ehtoollista, jos piispa ajattelee eri tavalla. TODELLA outoa.
    ---
    Minulla alkaa mieheni kanssa nyt aikamoinen työrupeama, kun pikkutyttöjen vanhemmat matkailevat reilun viikon verran. Osan ajasta hoitaa toinen mummi, joka onkin vielä nuori, ei viittäkymmentäkään. Eiköhän tässä kuitenkin pärjätä, niin uskon.
    --
    Mukavaa ja lämmintä jatkoa kesän viettoon.

    VastaaPoista
  6. Hymyilevä eläkeläinen7. kesäkuuta 2010 klo 17.06

    On totisesti tehty hyvä päätös,kun valittiin Irja Askola piispaksi. kyllä piispana voi olla vähemmälläkin tutkintomäärällä, niitä aivan turhaan tuijotetaan noissa pappispiireissä. Joku tolkku tosin täytyy olla, jota tosin ei ole niillä Luther-joukoilla!

    Uusi piispa tuntui tv:n haastattelussa miellyttävältä ja luontaista aktoriteettia omaavalta.

    Piispa-rouvan kirja pitää lukea.

    VastaaPoista
  7. Heippa Eila!

    Eeva Kilpi on lainannut ja lyhentänyt runonsa alussa tuota abbedissan rukousta muutamista paikoin, se on kirjoitettu sitaateissa.Loppu on Kilven omaa käsialaa, näin olen ymmärtänyt. Abbedissan rukous on tuntemattoman runoilijan kynästä lähtöisin kuten sanoitkin.

    Sinä tunnet suuret määrät runoja koska olet esittänyt niitä monia vuosikymmeniä, ja lukenut varmasti moninkertaisen määrän niitä. Olen minäkin lukenut paljon runoja ja runokirjoja, oman kunnankirjaston runokirjat lähes kaikki ja useat moneen kertaan. Itsellänikin on niitä satamäärin.
    -------
    Evankelisluterilaisella kirkollamme on paljon haasteellisia tehtäviä ajassamme. Ihan hyvä asia, että saimme nyt myös sen kaivatun naispiispan, joka tosin voi lisätä kirkon hajaannusta. Mutta aika näyttää miten tässä käy...
    --------
    Onhan se pienten lasten hoito vastuullista, välillä hauskaakin työtä; lapsilta kuulee monenlaisia mukavia kommentteja. Toivottavasti lapset eivät kauheasti ikävöi vanhempiaan, vaan iloitsevan ukkien mummien hoivaamisesta. Viikko on kyllä aika pitkä aika pikkulapsen elämässä. Uskon että te selviydytte hyvin siitä tehtävästä. Onnea ja menestystä :)))
    --------
    Ihanaa kesää myös sinulle ja miehellesi Eila :D

    VastaaPoista
  8. Hei Hymyilevä!

    Niitä Porion ja Asklan runokirjoja on useita, tuossa Rosina mainitsi muutaman: Matkaan naiset ja itse löysin netistä sitten ne mainitsemani, Mikä nainen ja Lasinen lapsuus. Varmaan on muitakin.

    Parhaimmillaan naispiispa tuoda kirkon maailmaan lisää pehmeämpiä arvoja ja kodinomaisuutta. Kirkon pitäisi osata hyödyntää naispiispan olemassa olo ja tehtävä myönteisellä tavalla. Vanhakantainen Luther kaarti on varmasti hanakasti naispiispaa vastustamassa. Uskon että meille tulee mielenkiintoisia aikoja seurata tätä skismaa ja mihin se johtaa...

    Kyllähän niitä tohtoreita löytyisi myös naispappien joukosta, mutta Irja Askolalla on nähtävästi ollut vankka kannatus tähän piispan tehtävään :D

    Kiitos kommentista Hymyilevä!

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥