Google+ Followers

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Prinsessasatuja aikuisille

Vilkutuksia Ruotsin kuninkaanlinnan parvekkeelta: Viktoria ja Daniel. Kuva: SVT/YLE

Se olen minä täällä taas. Ai että kuka minä./ Pitääkö minun esitellä itseni joka kerta/
uudelleen? Että haluat kuulla minun nimeni? Se/ on suloinen korvissasi? Niinhän sinunkin nimesi/
on minun korvissani kun sinä soitat. Tuntisin/ sinut ensimmäisestä tavusta, pelkästä/
henkäyksestä, mutta haluan kuulla kuinka sinä/ sanot: Täällä on Armas. Ja sinä siis haluat kuulla/
kuinka minä sanon: Täällä on Lempi. Minä/ haluan aina myös kysyä: Häiritsenkö? Haluan/
kuulla sinun vastaavan: Et. Luuletko että tätä/ puhelua kuunnellaan? Haluan sanoa sinulle:/
Armas, Lempi rakastaa sinua.// Eeva Kilpi

Eilen illalla ja viime yönä näimme miten komeasti Ruotsissa juhlittiin kruununprinsessa Vicktorian ja prinssi Danielin häitä. Ne olivat tämän vuosituhannen upeimmat hääjuhlat tähän mennessä, ja tuskin ihan pian tulee meidän mattien ja maijojen katsottavaksi toisia vastaavia hääjuhlia. Tai kukapa tietää: Ehkä Englannissa voi piakkoin olla yhtä suuret ja komeat hääjuhlat kuten prinsessa Dianalla ja prinssi Charlesilla aikanaan, lähes 30 vuotta sitten oli. Mutta tuskin tulemme näkemään yhtä onnellisen näköisiä nuoria kuin nämä kaksi, Vickan ja Daniel olivat. Juhlien tunnelma oli niin koskettavan lämmin ja tarttuva, että se herkisti myös yleisön mieliä.

Euroopan kruunupäät ja muut sukulaiset olivat todistamassa tätä ikimuistoista tapahtumaa. Yhtä vain ei kukaan yleisölle kertonut: Missä lienee ollut Ruotsin kuninkaan vanhin sisar Margaretha, joka meni aikoinaan englantilaisen Amstrongin kanssa naimisiin? Saattoihan hän juhlissa ollakin mukana, mutta yksikään selostaja ei asiaa maininnut.
Margaretha on jo lähes kahdeksankymppinen iältään, joten ei ole ihme, jos hän ei ollut näin suurissa juhlissa mukana.

Sää oli mitä parhain, kun kirkosta lähdettyä tuore aviopari matkasi nelivaljakon vetämissä avovaunuissa noin 7-8 kilometrin matkan pitkin katuja rantaan, mistä alkoi matka vanhalla, hienolla soutuveneellä Tukholman kuninkaan linnaan. Koko venematkan reitti oli sota-alusten vartioima ja suljettu muulta liikenteeltä siksi aikaa, kun kuninkaalliset matkasivat juhlaillallisille.

Illallisilla pidettiin tietysti puheita: ensin kuningas, sitten sulhasen isä Olle Westling ja lopuksi sulhanen, prinssi Daniel, joka piti hienon puheensa ruotsiksi ja englanniksi. Hän puhui vapaasti ilman papereita; se on hieno saavutus, kun tietää katsojia on satoja miljoonia ihmisiä.

Jaksoin seurata hääkakkuun asti, joka painoi 300 kiloa, kerroksia taisi olla 10. Neljä keittiömestaria oli sitä paloittelemassa ja tarjoamassa hääväelle. Kahvia ei kakun kanssa juotu. Juhlaillallisiin osallistui noin 450 häävierasta.

Näin saivat vihdoin prinsessa Vicktoria ja prinssi Daniel toisensa noin yhdeksän vuoden tutustumisen ja seurustelun
jälkeen.

Tämän jälkeen on hyvä kysyä: Mitä onkaan tasavalta ilman kuninkaallisia? Vastaan: Ei yhtään mitään.

Oikein hyvää sunnuntai-iltaa kaikille lukijoille toivoo Aili-mummo!

6 kommenttia:

  1. Vai olet sinäkin elänyt siellä häähumua meidän muiden tavoin, eihän sitä nyt millään ihan katsomatta voinut jättää. Kyllä siinä oikea rakkaus tuntui nuorta paria parhaiten sitovan kaiken oheistoiminnan sivussa. Niin rohkaisevia, ja lämpimiä olivat heidän toisilleen luomat katseet, että ei tippaakaan tullut mieleen minkään asteinen teeskentely, tai esittäminen.
    Kyllä se on hyvä, että saavat itse puolisonsa valita jo kuninkaallisetkin, eikä tarvitse mennä toisten päättämään liittoon.
    Minä ajattelin siinä Danielin vanhempia, jotka näyttivät ihan tavallisilta siellä loistossa. On siinä paljon oppimista, mutta hyvin he näyttivät pärjäävän.
    -------
    Näen aina joskus painajaisia, ja aamulla heräsin kamalaan painajaiseen, enkä saanut enää unta. Oli vähän kankea olo, kun illalla pihatöissä puuhailin, ja ilmeisesti nukuin sen takia muutenkin huonosti. Vanhin sisareni (s.1939) opettaa aina, että ihmisen ei pidä surra asioita, vaan luottaa ja uskoa korkeimman voimaan, ja niinhän se on tehtävä.
    Ja eikös sellainenkin sanonta ole, että, "joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää".
    En minäkään sinänsä uniin usko, mutta joskus ne vaan ovat niin kamalia, että mietityttää mistä ne oikein tulevat.
    Uusi päivä on kuitenkin taas, ja "Joka aamu on armo uusi".
    Mukavaa päivää sinulle.

    VastaaPoista
  2. Hymyilevä eläkeläinen21. kesäkuuta 2010 klo 9.52

    Kyllä oli tosiaankin mahtavat häät! Ja ihmeitätekevät: suhtauduin koko touhuun pitkin hampain ja pilkallisesti ennen niiden alkua. Sitten lämpenin koko ajan katsellessa ja kirkossa jo taisin vähän kyynelehtiä, Danielin puhe sai sitten minut sulamaaan lopullisesti.

    Että onnea vaan sinne Ruotsiin!

    Hah-haa: siinä kakussa oli 11 kerrosta.

    Hyvää viikon alkua ja kauniita säitä!

    VastaaPoista
  3. Heippa Eila!

    Menin todella mukaan minäkin tähän hääjuhlaan monien muiden tavoin, enkä kadu sitä yhtään. Molemmilla nuorilla oli aidot tunteet, sellaista herkkyyttä en muista nähneeni koskaan kenenkään kuninkaallisilla kasvoilla. Tämä nuoripari jakoi herkimmät hetkensä meidän muiden miljoonien kanssa, saamme olla siitä kiitollisia :)))

    Olihan kuningatar Silviakin meitä tavallisia ihmisiä, ja hän on erittäin hyvin hoitanut oman leiviskänsä sekä kuninkaan puolisona että lastensa äitinä.
    Silvia on vielä hyvin kielitaitoinen, hän opiskeli ruotsinkin hyvin nopeasti ja puhuu sitä kuin syntyperäinen ruotsalainen.
    -------
    Et kai sinä katso pahoja painajaismaisia elokuvia tai pelkää alitajuisesti jotakin pahaa tapahtuvaksi, kun näet noita painajaisia? Sinulla on varmasti ollut paljon stressiä elämässäsi, kerroit siitä jotakin.

    Sinulla on kuitenkin vahva usko tukenasi, luota siihen ja kaiken antajaan.

    Oikein hyvää viikon alkua sinulle Eila ja koko perheellesi :)))

    VastaaPoista
  4. Moi Hymyilevä!

    Joopa joo: Kommentoin ennen hääjuhlia sinun kirjoitustasi, jossa vähän sanoin jotenkin pilkallisesti näistä häistä ;(
    Pyörrän todella "pyhät sanani", ja olen samaa mieltä kanssasi.
    Lämpimät onnittelut Ruotsin kruununprinsessalle ja hänen prinssilleen! (toivotan nyt tässä jälkijunassa, kun unohdin sanoa aikaisemmin).

    Hääkakku oli todella mahtava, ja varmasti 11 kerroksinen; asia jäi minulta tarkistamatta (valitan).

    Oikein hyvää tulevaa juhannusviikkoa sinulle Tuula ja karvaiselle miehellesi :)))

    VastaaPoista
  5. Peikko ei nähnyt, mutta se katseli miten muurahaiset rakensivat kekoaan ja miten linnut ruokkivat poikiaan.

    VastaaPoista
  6. Hei Isopeikko!

    Se oli vanhinko, jos peikko ei nähnyt näitä juhlia; uskon kyllä sen, että siellä metsässä on paljon muutakin mielenkiintoista katseltavaa. Jokainen juhlii tietenkin parhaiten omalla tavallaan ;)))

    Ihanaa ja aurinkoista keskiviikopäivää sinne Peikkometsään:D

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥