Google+ Followers

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Reposen talon touhuja



Näytelmän nimi oli Reposen Onni, jonka on kirjoittanut Raimo Turula ja ohjannut Veijo Tikka. Mukava huijaritarina, jossa asiat kääntyvät päinvastoin kuin huijarit olivat suunnitelleet. Yläkuvassa Reposen miesväkeä kolmessa polvessa. Takana vaari (Raimo Tiittanen), joka puhdistaa junanvaihteita ja odottelee Mannerheimin junaa tulevaksi; siinä sivussa tiputtelee omia juomiaan. Onni Reponen (Paavo Hämäläinen), itse talon isäntä, suunnittelee juonia huijareiden päänmenoksi poikansa Ville Reposen (Kuisma Lipponen) kanssa. Värtsilän teatteri on toiminut vuodesta 1997 kansalaisopiston ja nuorisoseuran puitteissa. Se on ainoa yhä toimiva Tohmajärven kyläteatteri. Värtsiläläiset ovat säilyttäneet yhteishenkensä, jota voi seurata Värtsi-lehden sivuilta (linkki oikealla alhaalla).

Loppulaulun aikana toiset olivat piilossa eturivin esiintyjien takana. Vasemmalta Heli Hyttinen alias Maisa Sutinen, Ville Reponen alias Kuisma Lipponen, posteljooni Koponen alias Aleksi Hämäläinen, vaari alias Raimo Tiittanen ja Bergqvist alias Kalle Lintunen. Näytelmä oli hyvää tiimityötä, kuten tavallista. Päiväkahvit joimme entisessä viljamakasiinissa.

Katsojia oli paikalla noin sata henkeä. Kaikki lienevät olleet tyytyväisiä näkemäänsä ja kuulemaansa. Kiitos värtsiläläiset!


Keräsimme lauantaina tyttöjen kanssa (Eve ja Ellu) metsämansikoita, ja saimmekin lähes litran verran näitä ihania herkkuja. Kutsuin toiset lapset äitinsä kanssa päiväkahville. Kaikki söivät mansikoita ja jäätelöä. Jotkut oppivat pitämään mansikkamaidosta, josta itse olen tykännyt eniten. Varmaan niitä saa lisääkin lähiaikoina - katselin sillä silmällä tiepuolia.

Tohmajärven teatterin esitys on vielä näkemättä, mutta sekin puute poistuu varmaan lähiaikoina. Sadetta on tullut useampana päivänä ja ilma on viilentynyt ja raikastunut. Tuskin kukaan kaipaa enää yli 30 asteen helteitä, en minä ainakaan. Tänä kesänä ei huonojen säiden takia kukaan tarvitse matkustaa ulkomaille säiden takia!

Oikein hyvää viikon alkua kaikille lukijoille toivoo Aili-mummo!

10 kommenttia:

  1. Kyl ol kommee läävä. Ennää ei tuollassii tehä. Mut hyö tekeväkkii isompii, sellassii mis ropotit hoitelee kaik sarvipäät.

    VastaaPoista
  2. Voi, saisipa vielä metsämansikoita! Täällä niitä voi kasvaa lähinnä hiekkatienvarsilla, koiranpissan voimalla, joten edes maistelemaan ei ole ikävä kyllä pääse.

    Hyvää viikkoa sinullekin, Aili-mummo!

    VastaaPoista
  3. Moi Isopeikko!

    "Liävä" tarkoittaa meillä lattiatonta, ns. "täyvytysnavettaa", siis sellaista, jonka seinustoille lanta kasattiin talvella; se antoi liävään lämpöä.

    Tämä oli aika suuri maatila, sitä hoiti "pehtoori" apulaisineen.

    On meilläkin Tohmajärvellä aika monta robottinavettaa, joillakin on kaksi lypsyrobottia. Ne lypsävät noin 120-140 lehmää vuorokaudessa kolme kertaa päivässä.

    Pihatossa sarvet on ehdottomasti poistettava, koska lehmät puskevat toisiaan ja vammautuvat siitä. Yleensä nupoutus tapahtuu heti kohta syntymän perästä; myös aikuisia lehmiä voidaan nupouttaa sillä tavoin, että eläinlääkäri sahaa sahalla eläimeltä sarvet pois.

    Kiitos kommentista Peikko, ja anteeksi, että pidin sinulle esitelmän (on tuttu ala);))

    VastaaPoista
  4. Heippa Villiviini!

    Omien hiekkateiden varsilla meilläkin mansikat kasvavat, mutta näillä teillä ei juokse irtokoiria, ehkä joskus syksyllä metsästysaikoina. Meillä ei ole kummassakaan talossa omia koiria, ei myöskään lähinaapureilla.

    Kiitos kommentista Villiviini ja kaunista loppukesää sinulle :DDD

    VastaaPoista
  5. Minulla on ihan oma pieni villimansikkamaa takapihalla puun juurella. Vähän täytyy aina rönsyjä katkoa, ettei leviä liikaa. Makoisia mansikoita on tullut. Puun juurella oli alussa pari tainta, ja siitä se on levinnyt. Nyt on hiukan laitettu sahanporoa taimien alle, pysyvät mansikat puhtaampina.
    Riittää pienille tytöillekin aina maistiaisia, ja pääsevät hyvin näkemään ja nappaamaan itse marjan suuhunsa.
    --
    Kuulosti hauskalta tuo huijaritarina, jota värtsiläläiset siellä esittävät. Kepeää ja mukavaa kesäteatteria. Siinä vierähtää mukavasti lämpimät illat. Harmi vain, että kaikki esitykset ovat niin pienen ajanjakson sisällä yleisesti samoihin aikoihin, ainakin tällä seudulla. Pitäisi olla joka ilta menossa, jos kaikki haluaisi nähdä. Tosin kaikkiin niihin, joihin olen halunnut, olen myös ehtinyt.

    VastaaPoista
  6. Heippa Eila!

    Mainio keksintö tuo sinun villimansikkamaasi. Lapsoset ovat oikein mielissään kun pystyvät itse keräämään marjoja suuhunsa, se on varmasti heille mieleen jäävä elämys.
    ------
    Värtsilän teatteri esitetään aina 15.08. saakka, jollin on viimeinen esitys. Monet teatterit lopettavat jo heinäkuussa, valitettavasti.

    Niinhän se on, että jos jonnekin haluaa mennä, sinne kyllä ehtii, vaikka olisi kiirekin O_O

    Kiitoksia kommentista ja oikein hyvää loppukesää sinulle Eila ja pikkuisillesi :DDD

    VastaaPoista
  7. Peikko tykkää esitelmistä. Niistä voi oppia.

    VastaaPoista
  8. Peikko!

    Mummo on hyvillään, ettet loukkaantunut---.

    Oikein hauskaa kesää sinulle siellä satumetsässä :DDD

    VastaaPoista
  9. Hymyilevä eläkeläinen21. heinäkuuta 2010 klo 20.32

    Kesäteatterin tekeminen on vaativaa hommaa. Se vaatii harrastajilta aikaa ja paneutumista, itsensä likoon laittamista, huumorintajua. Yleisöltäkin ennen kaikkea positiiviata asennetta. Hyvä, että edes yksi kesäteatteri toimii siellä teillä!

    Jonkin paikkakunnan omaan historiaan liittyvät näytelmät ovat olleet monellakin paikkakunnalla onnistuneita. Itse menen huomenna katsomaan paikallista kesäteatteria, jonka esitys kertoo Mynämäessä jonkin aikaa asuneesta kemisti Gadolinista. - Saapa nähdä, mitä tuleman pitää!

    VastaaPoista
  10. Moi Hymyilevä!

    Ennen kaikkea teatteri vaatii tekijöiltään sitoutumista harrastukseen, paikalla on oltava harjoituksissa ja myös esityksissä. Kokonainen vuosi menee harjoituksiin ja esityksiin, ja se on aika paljon palkattomasta harrastuksesta.
    Jaksaahan sen, jos harrastajilla on hauskaa, mutta ellei ole, ei ole mitään syytä roikkua sellaisessa puuhassa mukana.

    Kemiessä, kirkonkylässä, toimii Tohmajärven Teatteriyhdistyksen teatteri, joka on koonnut näyttelijöitä ympäri kuntaa. En ole käynyt vielä sen esityksessä, mutta kertoivat illalla, että näytökset ovat loppuunmyytyjä. Ainakin on syytä varata liput ja paikat etukäteen.

    Paikkakunnan historiaan liittyvä näytelmä olisi varmasti kiinnostava, ja sellainen kannattaa aina käydä katsomassa. Tohmajärvelläkin olisi paljon historiaa, josta voisi tehdä näytelmän - tai useampia.

    Kiitos kommentistasi Hymyilevä :))))

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥