Google+ Followers

maanantai 9. elokuuta 2010

Voihan Veera!

Eeva Ryynäsen teos metsänjumala Tapiosta Lustolla Punkaharjulla.

Että mitäkö odotan elämältä?
Elämyksiä:
iloa ja moraalisia ongelmia.// Eeva Kilpi

Keskiviikko 04.08.2010 oli Veeran nimipäivä. Veera-rouva järjesti meille itäsuomalaisille ison yllätyksen, ukkosmyrskyn, joka piti meitä pimeydessä melkein tasan neljä vuorokautta. Se on ehdoton ennätys meidän elämässämme. Lähes kaikki tikkalalaiset saivat sähkönsä vajaan vuorokauden kuluessa myrskystä, mutta kun on vanha ja eläkeläinen, ei ole niin kiire panna asioita kuntoon. Pitkä aika se vajaa vuorokausi on ollut lypsykarjatilallisille, joita on lähietäisyydellä kaksi. Hauskaa ei ole ollut heilläkään, kun ei tule edes vettä eläimille eikä lehmiä saa lypsettyä ellei ole omaa tarpeeksi suuritehoista agregaattia. Ja jos on jollain keinoin saanut lypsettyäkin, on joutunut laskemaan maidon viemäriin, koska sitä ei ole voinut jäähdyttää. Mies kertoi erään naapurin isännän olleen myrtsinä: hän oli lasketellut sekä sopivaa että sopimatonta tekstiä sähkömiehille.

Onneksi saimme mekin vuorokauden kuluttua yksivaihevirran, joka oli kuitenkin suljettu pääkatkaisimesta, ja sanottu ettei ole hyvä riskeerta laitteita, voi tulla ylijännitettä. Meillä oli kolme pakastinta sulamaisillaan ja lisäksi jääkaappi vailla virtaa. Huomasin että pesuhuoneeseen saimme sähköä, samoin eteiseen ja kahteen pistokkeeseen keittiössä. Sanoin miehelle, että hän etsii pitkiä roikkajohtoja, joilla saa sähkön siirrettyä pesuhuoneesta ulkoeteiseen ja keittiöön, ja niin tilanne oli lähes pelastettu. Kylmälaitteet saivat virtaa---.

Pystyimme keittämään myös kahvia ja teetä, mutta ei muuta ruokaa; sähköliesi on 3-vaihevirralla toimiva. Tosin olisihan meillä ollut puuhella, mutta näillä keleillä ei oikein homma huvittanut. Ruoka oli yksipuolista, voileipää lisukkeineen; yhden kerran saimme pojan perheeltä keitettyjä perunoita, joka sekin oli juhlaa, kalan ja suolasienien kanssa oikea herkkuateria. Vesi tuli meille kunnan verkosta jo vajaan vuorokauden kuluttua myrskystä, ja se pelasti vedenajolta ja vessaongelmilta. Suihkustakin saimme lämmintä vettä pesuihin, astiat pesin käsin.

Lauantaina olimme Okran mukana Retretissä ja Lustolla Punkaharjulla, tulomatkalla poikkesimme Kerimäellä ihailemassa Suomen suurinta ( ja oliko myöskin Euroopan suurinta) puukirkkoa. Parhaillaan oli häät menossa, ja toiset tulossa. Lämpömittari näytti 33 astetta, oli polttavan kuumaa kadulla, öljysora höyrysi kuumuudesta. Onneksi Punkaharjulla ei ukkonen ollut tehnyt pahaa jälkeä, vain muutamia yksittäisiä puita oli kaatuneina.

Teimme ensin Retretin näyttelykierroksen, jossa oli suomalaisia naistaiteilijoita esillä. Näyttelyn nimi on Helene Schjerfbek ja taiteilijasisaret. Ystäväni Raili laski, että Helenen töitä oli esillä n. 30 taulua. Näyttelyä ei saanut kuvata, vain pihalta otin muutamia kuvia. Outoa sentään, Salmelassa ei käydessämme ollut kuvauskieltoa kolme vuotta sitten. Ruokailimme Lustolla, jossa saimme maukkaan ja hyvän aterian. Kiersimme myös Luston pysyvän näyttelyn. Retretistä ostin kirjan Pekka Halonen Neljä vuodenaikaa.

Pyydän vieläkin teiltä anteeksi, etten ole voinut teille vastata, koska en päässyt nettiin sähkön takia! Sellaista sattuu näin kuumana kesänä. Lupasivat taas täksi illaksi uutta ukkosmyräkkää; toivottavasti ei heti tänne samanlaista!

Oikein hyvää loppukesää teille kaikille toivoo Aili-mummo!

9 kommenttia:

  1. Ajatella! Tikkalaan matkaa n. 40 km ja siellä myrsky teki tuhojaan. Täällä ei kun pikkaisen enemmän tuulta ja muutama vesipisara. Minä en millään muotoa toivo myrskyä tänne päin. Mutta luultavasti väistämätöntä näiden helteiden ja painostavan kuumuuden jälkeen.

    VastaaPoista
  2. Uutisista olemme katsoneet näitä valtavia myrskytuhoja, joita nyt sitten on ollut eri puolilla Suomea. Täällä on pahimmalta vielä säästytty.
    On se aikamoista rytinää, kun puita kaatuu kuin tulitikkuja. Entä sitten puiden alle jääneitä koteja, siitä koituneita suuria rahallisia vahinkoja, joista joudutaan odottamaan korvauksia ties miten kauan. Kaikesta ei koskaan saada täyttä korvausta, vaikka olisi miten vakuutettu. Vakuutusmaksuissa on tarkat eräpäivät, jolloin ne on maksettava, mutta jos asiakas on saamapuolella, ei yhtiöillä ole mitään kiirettä korvausten maksamiseen. Tähän on sitten pienen henkilöasiakkaan aina tyydyttävä.
    Sähkön poissaolo nykypäivänä, kylmälaitteiden kulta-aikana, aiheuttaa monelle myös suuria tappioita. Enpä oikein usko, että niistäkään läheskään kaikki saavat korvausta. Monet vanhukset eivät edes osaa korvausta hakea, vaan tyytyvät tapahtuneeseen luonnon aiheuttamana "ei sille sitten mitään voi" tyyliin.
    Tulevaisuus näyttää tuleeko näitä luonnonmullistuksia myös Suomeen enemmän kuin ennen. Ken elää, hän näkee.
    --
    Täällä eräs isäntä, suuren lypsykarjan omistaja, hankki pitkän sähkökatkoksen jälkeen oman aggregaatin, ettei lehmien toista kertaa tarvitse kestää pitkään lypsämättömyyttä. Myös ison navetan ilmastointi aiheutti heillä paljon ongelmia sähkön puuttuessa.
    Hän kuitenkin pystyi ne hankkimaan, kaikki eivät pysty.
    Nyt täällä tuulee aika tavalla, saa nähdä, tuleeko tuhoja.
    Toivottavasti ei.
    --
    Onpa upea tuo Eeva Ryynäsen metsänjumala Tapio. Oli pakko oikein klikata kuva suuremmaksi.
    --
    Ennenkin olen varmaan maininnut, että Eeva Kilpi on etusijalla runoilijasuosikkieni joukossa!
    --
    Eloterveisin Eila

    VastaaPoista
  3. Hymyilevä eläkeläinen9. elokuuta 2010 klo 20.13

    Hirveää jälkeä se myrskymyrkkä teki. Kovasti olemme riippuvaisia sähköstä! Olet totta totisesti kärsinyt kovia aikoja.

    Retretissä on siis esillä ehkä Suomen kuuluisin naistaiteilija, mutta oliko kiinnostunutta katsojakuntaa paljonkin?

    Sitä valokuvauskieltoa olen minäkin ihmetellyt. Kun olen sitä ihmetellyt, minulle on selitetty jotain tekijänoikeuksista, mutta en ole oikein ymmärtänyt selitystä..

    VastaaPoista
  4. Hiano tua tapio. Ukkosetkin ovat hianoja peikon miälestä :) Se koettaa ottaa mallia siitä jyrinästä.

    VastaaPoista
  5. Moi Punatulkku!

    Ei se myrsky niitä puita kovin paljon kaatanut, mutta linjat oli poikki monesta kohtaa jopa saman muuntopiirin alueella.

    Uutta samanlaista myräkkää en kyllä toivo, niillä linjamiehillä on ollut tosi hikiset oltavat; lepoa on ollut liian vähän.

    Koska Blogger alkoi keljuilemaan, vastaan teille anonyyminä: en pääse kirjautumaan sisään Bloggeriin.

    Kiitän kommentista tv. Aili-mummo :))

    VastaaPoista
  6. Hei Eila!

    Blogger ei yhä vieläkään suvaitse toimia kuten pitäisi; siitä syystä vastaan anonyyminä.

    Ei niitä puita paljon kaatunut, mutta harmia tuli ihan tarpeeksi. Isoja olivat ne kaatuneet puut ;((

    Tuskin tässä tarvitsee suuria korvauksia hakea, ja onhan meillä vakuutuskin. Mutta kun ne pakasteet eivät sentään sulaneet; sähköyhtiö voi antaa korvauksia linjamaksuista.
    ------
    Maatilaloilla agregaatti on mielestäni ihan välttämätön. Ostetaan tiloille paljon muitakin koneita, ja agregaatin voi vähentää verotuksessa, ainakin kotieläintiloilla. Nykyään on jo monen vuorokauden sähkökatkoksia, jotka aiheuttavat tiloille suuria vahinkoja; myös eläimet ovat vaarassa sairastua tai jopa kuolla. Meidän aikanamme sähkökatkot olivat vain muutamia tunteja, ei vuorokausia, joten ilman agregaattia selvittiin.
    ------
    Eeva Ryynänen oli kuuluisa taiteilija, hänen kädenjälkiään on monessa pankissa ja muissa paikoissa kuten Lustolla.
    ------
    Eeva Kilpi on myös minun mielirunoilijoitani, ja on hän myöskin kirjailijana omaa luokkaansa: Naiskirjalija isolla N:llä.

    Kiitos kommentistasi Eila, Aili-mummo toivoo että selvittäisiin ilman ukkosmyrskyjä tänä kesänä :-/

    VastaaPoista
  7. Hei Hymyilevä ja Isopeikko!

    Hankaluuksista johtuen vastaan teille yhteisesti.

    Retretissä oli saapuessamme klo 10 aikaan hyvin vähän väkeä, mutta myöhemmin ihmisiä tuli runsaasti lisää, joten kävijöitä oli.

    Pelätään näköjään jotain kuvien kopiointia, näin ymmärsin. Ainakin näissä nettikuvissa pikseliluku on siksi vähäinen, ettei kuvia voi kopioida (tietojeni mukaan).
    Tietenkin ne tekijänoikeudet siellä taustalla varmaan ovat.
    -----
    toki ukkoset ovat hienoja ja vaikuttavia, varsinkin kova salamointi. Monet ryömivät ihan sängyn alle piiloon; niin arka en sentään ole.

    Kiitos kommentistanne Hymyilevä ja Peikko, sekä oikein mukavaa loppukesää teille kummallekin tv. Aili-mummo ;))

    VastaaPoista
  8. Moi Hannele!

    Ihan tavallisen varovainen olen ollut, otan tietokoneen irti seinästä ukkosilman alkaessa, televisiot katkaisen vain sähkökytkimestä, enkä mene suuren puun alle seisomaan ulkona.

    Hyvää sunnuntaita Hannele ja kiitos kommentista toivoo Aili-mummo :D

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥