Google+ Followers

torstai 10. helmikuuta 2011

A mil kielel mie sinnuu rakastan?


Kuvia Sharm el Sheikistä 2010.


LOHDUTUS

Hän imi, hän puri, hän puristi mun,
ja hylkäs kuin omenan kuoren.
Hän juonut on mahlan mun maljastain,
Hän syönyt on syömeni nuoren.

Kun vihata häntä mä voisin ees!
Mun ei ota tuhka tulta.
Yksi sentään lohdutus mulla on:
sait myrkkyä myös sinä multa.

Eino Leino
~~~~

LOHUTUS

Hää imas ja puras ja puristel,
miut hylkäs ko omenan karan
ja mahlat ryyppäs miu maljastai
ja hotkas tään syvänparan.

Ai mite mie mielisi vihata
mut eipä oo tulta tyrkyl.
Tok vähäse minnuu lohuttaa:
siut syötin mie samal myrkyl. 

Helena Anttonen kokoelmassa Mie rakastan sinnuu, karjalaks. 
(Helena Anttonen. 2006)
~~~~

EROKSELLE

Eros, sinä kaikista jumalista julmin,
miksi johdatit minut siihen pimeään maahan?
Kun tyttölapset kasvavat isommiksi
heidät suljetaan pois valosta 
ja heitetään pimeään tilaan.
Eikö sydämeni leijunut onnellisten tähtien lailla
ennen kuin se kiskottiin sinun punaiseen  piiriisi?
Katso, minut on sidottu käsistä ja jaloista,
tunne miten minut on pakotettu kaikkiin ajatuksiini.
Eros, sinä jumalista julmin:
minä en pakene, minä en odota,
minä vain kärsin kuin eläin.

Edith Södergran, suom. Pentti Saaritsa
~~~~

RAKKAUVE JUMALAL

Eros, sie julmur kaikkii jumalii sakis
mintäi siu pit viijä miut siihe pimiää maaha?
Tyttölapset ketkä varttuu isoks
käännetää pois valost
ja viskataa pimmeytee.
A mite miu syvämmei leijail ko mikäkii onne täht
enneko sie vejit ommaa punasee piiriheis.
Näät sie, miut on köytetty käsist ja jaloist,
tunnet sie mite miut on pakol pakotettu
näihi ajatuksii.
Eros, sie kaike julma jumala, tiijjäkkii:
mie en lähe karkuu enkä vuottele mittää,
mie vaa kärsin ko elläin.

Helena Anttonen kokoelmassa Mie rakastan sinnuu, karjalaks (2006)
~~~~

Nykyään on muotia tehdä runokirjoja eri murteilla. Jopa vanhoja, tunnettujen runoilijoiden tekemiä säkeitä, muokataan uuteen uskoon eri murteille. Niinpä tämäkin "kokoelma maailman kauneimpia rakkausrunoja karjalan murteella", on syntynyt  Helena Anttosen saamasta ideasta. Kirjan takakannessa olevassa tekstissä sanotaan lisäksi, että sarjassa on ilmestynyt myös Boltsin södeimmät rakkausrunot, Mualiman kaaneimmat rakkausrunot ja Mää rakastan sua tampereeks.

Nämä kokoelmat voivat olla ihan hauskoja. Mielessäni heräsi kysymys: Miksi tekijä ei tee omia runojaa, vaan "parantelee" näitä Leinon, Södergranin  ja muiden suuruuksien hengentuotteita? Ehkä niille ei voisi panna nimeksi "maailman kauneimmat rakkausrunot".  Hienoa mainosta tuotteelle, joka on suurimmaksi osaksi lainatavaraa---.
~~~~

Juoksuja alkaa olla kuin kollikissalla maaliskuussa.  Tänään alkaa seurakunnan luottamushenkilökoulutus, jota käydään pitkin kevättä, ja  suuri osa koulutuksesta on Kiteellä asti. Lisäksi on Yhteisvastuukeräys, jota pitää kierrätellä pitkin kyliä; ja näiden lisäksi on aika tehdä miehen veroilmoitus. Tämä viimeksi mainittu on ollut minun heiniäni jo ainakin vuodesta 1968 saakka. Ensin tehdään kirjanpito ja siitä lähdetään metsäveroilmoitukseen. Minua potuttaa, joskus raskaastikin. Myös veronoikaisut eli valitukset teen minä. Sekin kiinteistövero, joka mieheltä perittiin täysin perustettomana, maksettiin heti miten takaisin. Rahat olivat kuukauden kunnalla lainassa. Ennen sai olla siitä varma, ettei verottaja tehnyt vääryksiä eli määrännyt veroja ilman perustetta. Nykyään ei voi olla varma mistään. Moraali on näköjään hävinnyt verottajaltakin kokonaan! Minusta tämä on törkeää, tekisi mieli tehdä tällaisesta rikosilmoitus...
~~~~

Talolla on väki sairaana yksi toisensa jälkeen. Kun on monta lasta, sairaita riittää. Saahan nähdä, joko ensi pyhänä saa pidetyksi tyttöjen synttärit vai siirtyvätkö yhä eteenpäin. Voidaankin pitää sitten kolmen tytön syntympäpäivät yhdellä kertaa!

Oikein ihana talvipäivä tänään, niin loistravan aurinkoista, että silmiä häikäisee.

Oikein kivaa loppuviikkoa kaikillle lukijoille toivottaa Aili-mummo!

6 kommenttia:

  1. A mut, karjalan kielissii runnoi voip jokkuu lukeekkii, iha uteliaisuuttaa, vaikkei niit alkuperräissii kehtaiskaa. Ja onha se veikiää oppimateriaalii.

    Ai mutta sehän onkin Karjalan murre, Karjalan kieli on ihan eri juttu, peikko täälä vähän höperehtii.

    VastaaPoista
  2. Moi Isopeikko!

    Mummo ei taija olla ihan asiantuntija näissä murreasioissa, van miusta se karjalankiel on kuitennii paljo vaikeempi selekosta kun tää murre, jota tässä runokirjassa on. Miusta siinä karjalankielessä on venäjänkielissii sanoja sekasin sen karjalan kansa. Ja Karjalassakii niitä murteita on meleko paljo.

    Peikko on ihan oikiissa, mummo ei tiijjä mittää;)

    Kiitos kommentista Peikko, ja huasta sie vuan sitä karjalloo<3

    VastaaPoista
  3. Siellähän ollaan kielitaitoisia, minä vaan Savvoo meen hiljaa ja lujjaa.
    Kivat runot, ilon piristyksiä päivään :)

    Mukavaa viikonloppua Aili-mummo ♥

    VastaaPoista
  4. Moi SEijastiina!

    En miekää ossoo muuta kun savvoo, hiljoo ja kovvoo;)

    Tuo karjalanmurre se ol vuan lainoo---.

    Kiitos kommentistasi, Seijastiina ja oikein kivoo pyhänseutuu siule<3

    VastaaPoista
  5. Hymyilevä eläkeläinen11. helmikuuta 2011 klo 22.29

    Kyllä jotenkin arveluttaa tunnustettujen runoilijoiden runojen kääntminen jollekin murteelle. Siinä muutetaan sitä runoa, se ei ole kirjoittajan alkuperäistä kieltä. siinä voidaan tuhota runon rytmi ja tunnelma.

    Aivan toinen juttu on, jos runo alunperin kirjoitetaan murteella.

    VastaaPoista
  6. Moi Hymyilevä!

    Vanhoista merkkiteoksista, kuten Kalevalasta, on Mauri Kunnas tehnyt uuden teoksen, Koirien Kalevalan, mutta se on mielestäni onnistunut juttu, muuttaahan se Kalevalan lasten lukemistoksi kuvituksinen ja tarinoineen, ei voi verrata näihin murrerunoihin. Samoin Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä on aivan eri teos kuin Kiven Seitsemän veljestä.

    Murteelle laitettaessa runon merkitys ja henki voi muuttua, jopa ihan toisenlaiseksi. Näiltä kuolleilta runoilijoilta ei voi enää kysyä, hyväksyvätkö he tämän runon muokkauksen. Minusta asia on täysin erilainen, jos runoilija itse muuttaa oman runonsa murteelle. Itse olen tähän syyllistynyt, mutta minulla on valta niin tehdä omille teksteilleni. Sen voin tehdä keneltäkään lupaa pyytämättä...

    Tällaisissa tapauksissa kun vieras teksti muutetaan joksikin toiseksi, voi kysyä, kenellä on runon tekijänoikeus?

    Kiitos kommentistasi Tuula, ja oikein hyvää viikonloppua sinulle<3

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥