Google+ Followers

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Iloa ja valoa vai arkitodellisuutta?





Pohjoisen maan siunaus:
kevättalven
huikaiseva kirkkaus,
kaikkialle tulviva valo
       vastustamaton.


Ja me kaikki
kaamoksen kurittamat
nousemme yön sylistä
       päästäinen
       oravan poika
       perhosen toukka
uudestisyntyneinä.
Talvilinnun reviirilaulukin
pelkkää iloa. Kiitosta
~~~~


Eivät vuodet veljeksiä,
sanoivat ennen vanhaan.
Eivät päivätkään.
Aina erilaisia -
        pitkiä, lyhyitä.
        Kevyitä. Painavia.
        Ihan ylivoimaisiakin.
        Väliin vastamaata.
        Joskus kuin kuilu
        repeäisi eteesi.
Vaan aina jostain löytyy
toivon sitkeä lanka
harmaimmassakin arjessa.
Kimaltaa, hohtaa
kultainen säie:
ilo siltana päiväsi yli.


Maaria Leinonen
~~~~~~~~~~~~~~


Turvauduin jälleen Maaria Leinosen apuun, kun tarvitsin elämänviisauksia. Maaria sanoo selvästi ja kirkkaasti sen mitä ajattelee. Verraton juttu, ilman kiihkoa ja intohimoa. Kauniita runoja kauniisti kuvitettuna kokoelmassa Ilo siltana päiväsi yli, lisänimikeenä Toivon ja valon runoja. Runot on poimittu Maarian edellisistä kokoelmista, ovat vanhojen kokoelmien helmiä. Upeilla valokuvilla elävöitettyinä ovat varsinainen aarre, ja hyvä lahjakirja. Kokoelma on ilmestynyt vuonna 2008, kustantajana Kirjapaja.


Toivoa ja valoa me kaikki tarvitsemme, jotta pääsisimme myös niiden vaikeiden ja pahojen päivien ylitse, joita tiellämme kohtaamme. Niitä on meillä jokaisella. Ei kenelläkään ole niin helppoa elämää, että siinä ei koskaan olisi surua ja muita  vaikeuksia; ne on annettu meille siksi, että kasvaisimme ihmisinä täyteen mittaamme. Eräänlainen fatalisti (kohtaloonuskoja) olen, vaikka paljon muuta epäilenkin---.


Sain Sylviltä haasteen, ja otan sen vastaan, mutta kirjoitan asiasta myöhemmin. Tuskin minulla on teille mitään uutta kerrottavaa, mutta saadaan nähdä sitten.


Maailmalla menee lujaa, sotauutisia Libyasta riittää, ja Japanin järistyksen seurauksia seuraamme vielä jonkin aikaa. Kotimaassa ihmetellään eduskuntavaaleja, joista en nyt rupea kannuja valamaan. Saa nähdä, käyvätkö ihmiset äänestämässä kuinka ahkerasti, se näkyy sitten vaalituloksista. Ja millainen  hallitus kasataan; se aiheuttaa meille ison joukon ikäviä yllätyksiä, niistä ei edeltäkäsin puhuta mitään. Veronmaksajat maksavat nämä joidenkin EU-valtioiden, pankkien ja poliitikkojen yhteisen katastrofin. Veronmaksaja on maksumies, jolle kaikki lusmujen laskut lankeaa. Nykyään näyttää huijaaminenkin olevan laillista puuhaa, pankitkin on saatu siihen mukaan. Siinäpä sitä köyhille iloa---.


Suomi kehuu olevansa demokratia, vaan enpä tiedä, minusta se "demokratia" on varsin kaukana suomalaisesta yhteiskunnasta. Tietysti, jos verrataan vaikkapa arbimaihin, onhan meillä toki "demokratia", edes jonkinlainen tasa-arvo naisten ja miesten välillä. Miten lienee sen demokratian laita köyhien ja rikkaiden välillä? Tai suuri- ja pienituloisten välillä? Keskituloisten veroilla tässä yhteiskunnassa pääasiassa palvelut pidetään, suurituloiset osaavat verot kiertää, ja lakeja rustataan koko ajan siihen suuntaan, ettei veroja tarvitse rikkaiden maksaa. Kun valtionveroja kevennetään, joutuvat kunnat koko ajan nostamaan omaan veroprosenttiaan. Se ei ainakaan helpota meidän syrjäalueiden ihmisten elämää. Kieroa politiikkaa, jota on toteutettu vuosia ja vuosikymmeniä. Tämän lisäksi valtio kasaa kunnille yhä lisää uusia velvoitteita, jotka maksavat rahaa. Vain rintamaiden suuret kunnat pärjäävät tässä kilvassa jollain tavoin.


Taas minä pilasin kirjoitukseni ilosta ja valosta. Arkitodellisuus ilmestyi yhtäkkiä kuvaan mukaan. Mutta silti: osatkaamme iloita kaikesta hyvästä ja kevään valosta, niistä  saamme nauttia - toivottavasti - tasapuolisesti. Tai sitten emme...


Oikein hyvää ja valoisaa viikon alkua kaikille lukijoilleni toivottaa Aili-mummo!

20 kommenttia:

  1. Kaunis runo.

    Kyllä sitä välillä saa itsensä purkaa.
    Vai teilläon vaalit.
    Toivotaan parasta, rukoillaan viisautta pättäjille.
    Kiva kun otit vastaan haasteen.
    Mielenkiinnolla jään odottelemaan

    VastaaPoista
  2. Kaikkien pitää muuttaa samaan kaupunkiin, se on kaikkein luontoystävällisintäkin, sanovat.

    VastaaPoista
  3. Viime aikoina maailman ja kotimaankin uutiset paljon toivoa anna, mutta sitä vaan pitää yrittää uskoa parempaan huomiseen. Ja totta, syrjäkylillä on eläminen tullut kovin hankalaksi varsinkin vanhuksille ja muille apua tarvitseville. Palvelut on karsittu niin minimiin kuin mahdollista...
    Mutta Maaria Leinosen sanoissa on lohtua ja toivotaan parempaa huomista ja viisaita valintoja vaaliuurnilla..
    Kevätterveiset sinne Karjalan maille.

    VastaaPoista
  4. Kiitos samoin Sinulle!

    Minulla oli rankkaa viime viikolla ja nyt taitaa lyödä paremmaksi, joten sinun sanasi minulle Bolšoin perhoseen ovat minulle silta ylitse tämän viikon. Kiitos♥

    Olen niin uupunut, että en jaksa nyt murehtia mitään maailmalta...,vaikka pelottaakin mitä Libyasta seuraa, mutta kun ei nyt jaksa...edes pelätä.

    VastaaPoista
  5. Hei Sylvi!

    Leinosen runot ovat paljon puhuvia, ne kertovat optimismista ja valoisasta elämänasenteesta. Niissä on toivoa paremmasta---.

    Vaalit on edessä, saa nähdä, mikä on tulos. Muutosta parempaan tuskin tapahtuu, mutta jospa tapahtuisi suoranainen IHME?
    Sitä kannattaa toivoa ja rukoilla<3

    Kiitos haasteesta, Sylvi. Yritän etsiä uusia vastauksia vanhoihin kysymyksiin;)

    Kiitos kommentistasi, ja hyvää viikon jtakoa sinulle<3

    VastaaPoista
  6. Moikka Peikko!

    Niinpä. Jos asuisimme kaikki samassa kaupungissa, olisimmeko sitten tasa-arvoisia? Tuskin, sillä se meidän tulotasomme ei riitä Helsingin seudulle muuttoon eikä asumiseen. Ne pienen pienet eläkkeet O_O

    Kiitos Peikko ehdotuksesta, ja kivaa kevättä sinulle Peikkometsään<3

    VastaaPoista
  7. Moikka Minttuli!

    Niin: uskoa ja toivoa<3
    Itsepalvelu on käytössä täällä meillä, onneksi ei kotipalveluja ole vielä tarvittu. Ja sitten autamme miehen kanssa toinen toisiamme, kun on kipeät kädet tai jalat, tai selkä tai---. Onneksi meillä on autonrottelo, jolla pääsee kaupoille, asioille ja lääkäriin, sekä ajokortti kummallakin. Jos sitä ei olisi, melko mahdotonta olisi elää täällä kaukana melkein kaikista palveluista. Kusti polkee ja kirjastoauto, siinä tärkeimmät asiat.

    Tietysti aina on toivoa niin kauan kuin on elämää (vaikka ei siihen uskokaan). Luetaan näitä valoisia ja myönteisiä runoja, jotka kantavat yli arjen ahdistuksen. Onhan sekin jotakin toivoa herättävää---.

    Kiitos kommentista, Minttuli, ja valoisaa kevättä sinulle<3

    VastaaPoista
  8. Kulta Leena!

    Joku on sinut masentanut nyt ihan perin pohjin---. Otan osaa, ei kai se ole Olga?

    Tarkoitin totta tuola mitä sanoin; "olet todellinen taiteilija" ja "sinun sanasi lumoavat minut".

    Olen lukenut vasta yli 100 sivua Axel Munthen elämäkertaa, ja voin toki kirjoittaakin siitä, vaikka en mikään ammattilainen sillä alalla olekaan. Tie Caprin huvillalle on hyvin mielenkiintoinen teos, jota kelpaa kyllä lukea ihastuneena.

    Sinulla on nyt omia murheita surtavaksi, jätetään ne maailman murheet muille ihmisille. Ajattelen sinua lämmöllä ja ystävyydellä<3

    Kaikkea hyvää elämääsi, ja kiitos kommentistasi<3

    VastaaPoista
  9. Oikein kaunis runo Maaria Leinoselta. Toivoa antava ja valoon päin kantava.
    Pidin kovasti.

    Totta joka sana mitä postasit. Elämä maaseudulla ei ikääntyville ole kaksista; kaupat, postit, linja-autoyhteydet, terveyspalvelut, siis kaikki on karsittu sivukyliltä, koulutkin myyty taiteilijoiden tiloiksi. Mutta on lantilla toinenkin puolensa; siellä asuvat ovat juuriltaan kiinni maassa, sovussa oman itsensä kanssa ja lähellä luontoa. Eli niin kauan kuin terveyttä ja voimia riittää.
    Ikääntyminen on ongelmajätteeksi muuttumista yhtähyvin täällä ruuhkaSuomessa. Minulle tulee usein mieleen eräästä runosta lause: "minun kihtini sinun luuvaloasi vasten" kun mietin tätä vanhenemisen lähenemistä. Monet ikäihmiset kaupunkiyhteisöissä ovat syrjäytyneet yksinäisyyteen. Seinän takana asuvaa ei tunneta, tuskin tervehditään. Paljon olis kirveellä töitä jo asenteiden muuttamisessa.
    Mutta sur ny näitä. Pitää vaan porskutella ja yrittää pysyttää pää pinnalla.
    Huomiseksi on luvattu tosi lämmintä säätä. Terkkuja sinulle ja mukavaa alkanutta viikkoa. Luen todella mielelläni ajatuksiasi, olet super.

    VastaaPoista
  10. Hei Anja!

    Nämä Leinosen runot ovat meidän kaikkien yhteistä "omaisuuttamme", jaamme niitä ilolla toinen toisillemme. Ja myös monia muita hyviä runoilijoita---.

    Niistä palveluista vielä: Onhan kylässä perhepäivähoito, koulu ja hautausmaa vielä mainitsemani asioiden lisäksi sekä kansalaisopiston kursseja. Kauppa jo lopetti kannattamattomana. Pikkulapsille pitää evl-seurakunta päiväkerhoa koululla, jossa meidänkin pikkuiset käyvät. Yhdistystoimintaan voi osallistua, jos on auto käytössä. Mutta onhan maalla paljon muutakin, kuten luonto, ja naapurit.

    Sanoit hyvin, että ikääntyminen muuttaa meidät ongelmajätteeksi. Näin se on, heti kun ihminen eläköityy tai jää työttömäksi, hän on yhteiskunnalle ongelmajäte. Missä lienee vanhojen ihmisten ongelmajätelaitos, onko sinulla tietoa siitä? Ehkä oikein rikkailla asiat on toisin, luulisin. Heillä on varaa hankkia rahalla palveluita ja vaikka mitä.

    Taisi olla Eeva Kilven runo tuo, jonka mainitsit. Siinä on sanottu kaikki vanhuuden vaivoista, ja siitä, että toinen heistä rukoilee toisen kuolemaa---.

    En tosiaan pidä kaupunkia parempana paikkana vanhoille ihmisille asua. Täällä me kuitenkin tunnemme toinen toisemme, ja pidämme jopa toisistamme huolta. Katsomme, näkyykö naapurista elonmerkkejä vai onko siellä kuolemanhiljaisuus.

    Joistakin on hyvä se, ettei naapuria tarvitse edes tervehtiä, siellähän säilyy YKSITYISYYS; näin olen kuullut sanottavan kaupungissa asuvan suusta.
    Hän on siis tyytyväinen kaupunkilainen, maalta kotoisin. Kuolee yksinäisenä yksityisessä asunnossaan---.

    Lämmintä on meilläkin jo seitsemän astetta. Siitä se kevät lähtee vauhdilla etenemään;)

    Oikein lämmintä kevättä sinulle, ja kiitokset tästä hienosta kommentista<3

    VastaaPoista
  11. Mielenkiintoinen postaus sinulla Aili.Ja hienoja lauseita oli myös tuossa laittamassasi runossa:)
    Mukavaa viikkoa sinullekin ,ja kiva,että kevät etenee noin hyvin:)

    VastaaPoista
  12. Arkikin on juhlaa, som sen hoksaa, niin luistaa kivemmin..

    P.S.
    Aili-mummo, myös Koff ja Kievari tekee portteria, jotain merkkiä Turussakin. Joissanin ruokakaupoissa, ja Alkossa:

    OLUET Hinta
    Koff Portteri IV B 2,08
    Baltika 6 Porter 2,97
    Aldaris Porteris 2,98
    A. Le Coq Porter 3,07
    Guinness Draught 3,29
    Laitilan Kievari Portter 3,29
    Anchor Porter 3,38
    Young's Double Chocolate Stout 3,57
    Samuel Smith Oatmeal Stout 3,76
    Midnight Sun 3,99
    Nils Oscar Imperial Stout 4,08
    Belhaven Scottish Stout 4,19
    Guinness Special Export 0,33 4,24
    Dark Horizon 3. edition 9,09
    Guinness Draught 4-pakkaus 13,16

    VastaaPoista
  13. Toiset muuttavat
    kaupunkiin. Toiset
    kaupungista maaseudun
    rauhaan, Onnellisen kissan
    kehräyksiin.

    Kävelin pelloilla ja
    metsässä toisapäivänä,
    kun tuuli oikein
    puristeli kaikkia talviraihnaisia
    harmaita, kevätkuntoon,
    odottavaan viherkauteen.

    Tuumasin tyytyväisenä,
    onneksi sain itsestäni
    sen verran irti,
    että jaksoin muuttaa
    tänne puitten
    ja mättäitten viereen!

    Se eka kevät täällä,
    oli kuin Lehmällä
    piiitkän talven jälkeen,
    kun pääsi ahtaasta avaralle
    ja kukkapeloille!

    Ilman valoa ja toivoa
    ei ole otetta! Mistään.

    Valon ja toivon terveiset
    Aili-mummolle, runsain mitoin ☺ !

    VastaaPoista
  14. Hei Yaelian!

    Sinulla on niin mielenkiintoinen blogi, että luen sen joka kerta, kun se ilmestyy, valitettvasti en aina ole jaksanut kommentoida, sillä sinulla on sitä lajia runsaasti Olet siis hyvin suosittu blogisti<3

    Ruokablogit eivät ole minun alaani, olen jämähtänyt vanhoihin oppeihini, ja kokeilen harvoin mitään uutta.

    Tykkään ajattelemisesta ja jossain määrin filosofiastakin. Runoja luen ja myös kirjoitan. On hyvä tuntea toisia runoilijoita, siinä mielestäni kehittyy.

    Kiitos kommentistasi, Yaelian, ja oikein hyvää kevättä sinulle sinne Tel Aviviin<3

    VastaaPoista
  15. Moikka Hannele!

    Oletpa nähnyt paljon vaivaa etsiessäsi noita portterimerkkejä. Pitää vain etsiskellä täältä Joensuusta sieltä Alkon puolelta, kysyvähän löytää, ja kolkuttavalle avataan;)

    Enkä ole vielä netistä hakuakaan kokeillut, mutta uskon sanoihisi:D

    Oikein iloista ja mukavaa arkipäivää sinulle, Hannele, ja kiitokset kommentistasi<3

    VastaaPoista
  16. Moi Herne!

    Oikein hyvä, että tunnet olevasi oikeassa maassa ja oikeassa paikassa;)
    Tosi on, että valo ja ilo ja elämässä välttämätöntä, muutoin ei jaksa elää---.

    Siellä luonnon ja sukusi keskellä tunnet eläväsi hyvää elämää sopusoinnussa luonnon ja Jumalan kanssa.

    Sinä olet kohdannut elämässäsi surua ja murhetta, mutta surut on surtava, ja jonkinlaiseen seesteisyyteen on niistä päästä, jotta voisi jaksaa eteenpäin elämässä. Saman olen itsekin kokenut, ja tiedän, että ponnisteluja selviytyminen vaatii----.

    Olen lukenut kirjoituksiasi, ja löytänyt niistä paljon lämmintä elämänviisautta ja ymmärrystä. Sinä osaat ajatella, Herne, se on taito, jonka harvemmat osaavat.

    Luonnossa kulkiessaan ihminen saa sielulleen rauhan, ei kaupungin melskeessä ja kiireessä.

    Toiveikasta ja valoisaa kevättä sinulle, Herne, ja kiitokset kommentistasi<3

    VastaaPoista
  17. Hymyilevä eläkeläinen23. maaliskuuta 2011 klo 12.58

    Voihan sitä ihminen iloita vaikka sanoisikin joskus suorat sanat tästä maailman menosta. Pientä se on ja tuskin muuttaa mitään, mutta helpottaa omia paineita. Toisaalta maailma on justiinsa sellainen minulle maan matoselle kuin sen näen. Joskus voi ihastella linnunlaula tai etsiä ensimmäistä kevätkukkaa ja virkata vaikka pitsiä tai hankkia muuta krumeluuta itsensä iloksi! Tärkeitä asioita on niin vähän.

    Hyviä keväisiä hetkiä.

    VastaaPoista
  18. Hei Hymyilevä!

    Olisi mukava olla iloinen optimisti, ja kertoa toisille vain kivoja juttuja, mutta kun hieman ajatuksiaan pöyhii, aina kompastuu omiin kriittisiin ajatuksiinsa elämästä ja asioista. Ja hah, siinä sitä taas ollaan;/

    Se on totta ettei maailma ole mikään Paratiisi eikä varmasti koskaan sellaiseksi tulekaan. Kriittisyyttä minäkin olen löytänyt sinun kirjoituksistasi, kuten tämänpäiväiseenkin juttuun. Miksi, miksi me ihmiset olemme aina valmiita tuomitsemaan toisemme, silloin varsinkin, kun ei pitäisi???

    Kevät on jo alullaan, ja pian pääsemme kuuntelemaan peippojen liverrystä. Siinäpä meille, matosille, mielihyvän aihetta<3

    Kiitos kommentistasi, Tuula, ja oikein mukavaa viikon jatkoa sinulle<3

    VastaaPoista
  19. Kauniita ovat Maaria Leinosen runot, niitä itsekin lainaan mielelläni, kun olen niin luonnossa kiinni.
    Hyvät runot valitsit, eka on minullakin, muista tuon runon :)

    Mukavaa odottaa vastauksiasi haasteeseen, kyllä sinulta asioita ja vastauksia löytyy.

    Hyvää viikonloppua ja tätä keskiviikko iltaa Aili-mummo ♥

    VastaaPoista
  20. Moikka Seijastiina!

    Maaria Leinosen runoissa ei ole ristiriitoja, ne ovat valoisia ja optimistisia luontokuvia. Tämä tyyli sopii hänelle ja myös sinulle. Ehkä te olette ristiriidattomia ihmisiäkin, luulisin;))

    Olen hyvin kaksijakoinen persoona, toinen osa on introvertti (sisäänpäin kääntynyt) ja toinen extrovertti eli ulospäin kääntynyt. Ristiriidat luovat jännitettä, mutta onhan se muutenkin luova lähtökohta.

    Olen pohtaillut vastaustani, sittenpä nähdään! O_O

    Oikein kivaa loppuviikkoa sinulle ja kiitokset kommentistasi, Seijastiina<3

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥