Google+ Followers

tiistai 30. elokuuta 2011

Neljä kyläkauppoo Tikkalan asemalla

Magnolian vaahtera syysvärissään syksyllä 2010.
ELOKUINEN AAMU

Heräs elokuinen aamu
usvapeitto pellon yllä.
Tuska hyinen hyljätyllä
hyinen öisten usvain haamu.

Nousi päivä paistamahan
kultaan koivun latvat peitti.
Hämyn helmat pois jo heitti
helmat kullan tuntumahan.

Lauloi lintu laulurastas
tuskan huiman tyynnytellen
sulosuulla soinnutellen
- kuuli korva, sydän vastas.

~~~~

NIMETÖN

Ei ole minun iloni loppunut
eikä lauluni lahjat laannut.
Eikä sydän tuskista turtunut
kauan maassa martona maannut.

Sydän kohosi taivahan korkeuteen
mä saavuin suloiseen suveen.
Se saattoi minut iloon ihmeelliseen
lykki syömmein taivaiseen tuleen.

Ja mä lauloin latvassa kanervan
tuoksuin tuulessa kesäillan
ja luokse mä taivaissa olevan
kudoin kuusta kultaisen sillan.

- Ilona Karjalainen -

Nelli-heppa ja shetlantilaiset laitumella 2010.
Sananmuunnoksista on ollut viimeksi puhetta, joten jatkanpa harjoituksia, mutta en  runomuodossa. Nämä kaskut kertoi minulle entinen paikkakuntalainen Heikki Hirvonen (s.1927), ja olen ne julkaissut Havutar, hyvä emäntä- teoksessa.

Tikkalan Yhteishyvän kaupanhoitajana toimi ennen sotia Onni Sivonen vaimonsa Maikki Sivosen kanssa, joka harrasti sananmuunnoksia. Heikki Hirvonen kertoo:
'Hessolan-Tahvo' Juvonen tuli ostoksille Yhteishyvälle. Siellä oli kaupan seinällä nuoratelineet, mistä Tahvo katseli nuoria. Maikki tuli Tahvon luokse ja kysyi, voisiko auttaa asiakasta. Tähän Tahvo sanoi, ettei tässä ole sopivan paksuista, hän haluaisi 'hienompaa' (ohuempaa) nuoraa. Siihen Maikki ehti kysäisemään: "Ai, sie tahtosit hienompoo huoroo."

Kerraan taas veljeni Toivo Hirvonen tuli Yhteishyvälle asioimaan. Siellä oli nuori poika, joka katseli lampaan kelloa. Maikki tuli ja sanoi: "Elä sie poika pie kelluu pilikkanas". Toisen kerran taas joku tuntematon mies tuli kauppaan ja kyseli mualaisvoita. Maikki oli vastannut: "Uamula myö Onnin kansa pantiin kerma happanemmaan, van vasta ilala myö se kirnuttaan..."
Pihlajat olivat näin komeita viime syksynä, ei nyt vielä.
Van ol ne aikoja, kun meijjännii kylässä ol neljä kyläkauppoo, kaksi yksityistä ja toiset kaks ossuustoiminallissii yrityksii. Nyt ei sittä ou yhtää, kansa käypi matkoin piässä ostoksila. Jos entisaikaan ois kaupat ollu yhtä kaukana kun nyt, nii immeiset ois kuollu näläkää. Van eihä sillo paljo ostettukkaa, oltiin melekein omavarassii. Miekii kävin kaupola kesäaikaan pentuna ollessa polokupyörälä, matkoo sinne yhtäsuuntoo tul ainahhii 7-8 kilometrii, ja sama poistullessa.


Ostoksii ol piäassiissa kahvi, soker, suola, suolasilli, tuore sianliha, tultikut ja tuoreet muikut. Ja sittä jos ol rahhoo, sai ostoo karkkii. Van en muista, ostinko sitä. Talavela painelin suksila kaupole ja asemale, jos ol postiin assiita tai pit matkustoo Joinsuuhun.


Kangastakkii sai 1950-60 lukuloila ostoo kyläkauposta, kumikenkii, hevosenkenkii ja nauloja, lamppuöljyy, jauhoja (niitä ei ylleesä ostettu), kaikkii ol, mitä vuan keksit kyssyy. Ja tupakkimiehet osti tietysti Työmiestä, Saimaata, Jymmyy, ja Sikarinlehtii.
Mukavoo aikoo, ei sitä nykyvään uskos. Ja kauppa kannatti silloin!


Voi niitä aikoja, vois nyt huokaista...


Nyt meilä on superhypermarketit, joista löytyy mitä löytyy, ja kun on paljo rahhoo tahi sittä luottoo. Visa vinkummaan vuan, pelekeemätä!


Oikein mukavoo viikon jatkoo kaikile lukijoile toivottelloo Aili-mummo!





40 kommenttia:

  1. Ihanaa tuo murre. itse olen erittäin köyhä murteen suhteen. Olen kai asunut liian monessa paikassa ettei mikään murre ole kunnolla kotiutunut minulle. Mutta kun kuulen kunnon Tampereen murretta, se on niin kotoista Sitä olen lapsena puhunut ja vieläkin joitain sanoja siitä osaan, kuuntelen sujuvasti. ja jotkut vieraat sanovat, että pehmeä l paljastaa juureni. vaikka olen asunut täällä etelä-pohjanmaalla nyt suurimman osan ikääni, en ole yrityksistä huolimatta omaksunut tätäkään murretta. Olis se hienoa pujua kunnon Pohjalaista.

    Oikein mukavaa tätä viikkoa sinulle Aili-mummo ja kiitos ihanasta kirjoituksestasi.

    VastaaPoista
  2. Minusta on mukavaa lukea eri murteilla kirjoitettuja juttuja,vaikka aina löytyy sanoja joista ei ole ihan varma;D
    Kaunis tuo magnoliavaahtera ja runotkin ovat kauniita.Mukavaa elokuun loppua Aili.

    VastaaPoista
  3. Hei Mummeli!

    Miusta tuntuu siltä, jotta kaikki eivät tykkee murteesta, kirjutetusta varsinkaa. En nyt muutammaan vuoteen ou sitä paljo kirjottanu, kun tuntuu siltä, jotta miula on meleko arvovaltasta lukijakuntoo. Van kun nyt sattu olemaan nuo suakkunat, arvelin sen murteen sopivan siihen.

    Mien en oossoo muuta murretta kun savvoo, jota tiälä meiläkkii viännettään.

    Ihan mukavoo, jos ainakkii välilä kirjottelloo murteela, ohan se vaihtelluu, suapi ilimettä muutettuu huumoristisseen suuntaa.
    Jotkut ilikivväät sanoo, jotta hyö ei ymmärrä, ei sitä joka sannoo ou tarviskaa ymmärtee. Elämä iliman huumorrii on ysktoikkosta kun humalainen iliman viinapulloo..;)

    Voip olla, jotta lapsuuvessa opittu murre kestää mielessä koko ijän, mie kun oun asunu yksilä sijola koko ikän. Van jos out tottunu huastamaan kirjakieltä joka päivä, se murre jiäp siule ouvoks. Meilä lärpätettään murretta joka päivä, kirjakieleen en vaiha tätä ommoo murretta.

    Paljo kiitoksii siun kommentistas, ja mahottoman hyvvee syyskuun alakuu siule ja Himmu-koirale<3

    VastaaPoista
  4. Moikka Yaelian!

    Monet meistä tykkevvää murteista, van en ou paljo uskaltana viime aikona kirjutella sitä. Miekii luven murrejuutuja oikein miellellän.

    Oikkein hyvvee syyskuuta siule sinne Luvattuun muahan, ja paljo kiitoksii kommentista<3

    VastaaPoista
  5. Alkurunot luin asiallisesti, mutta sitten tuupas jo heti hihityttää, kun alkoi suoraa tekstiä!
    Vähän kyllä harmittaa kun en pysty suoraltaan lukien kaikkea joustavasti ymmärtää, nk.haluaisin!
    Siis, parikertaa hiljasta lukua ja sitten aloitin ääneen lukemaan, pani naurattaa, oli lopetetava ja huilattava..;)Eiku uusiksi ja loppuun saakka ja reippaalla äänellä...;D
    Voi kun olisi ollut alkuperäinen ja lukisi sen mulle... kerkesin jo ajattelemaan....
    Onneksi olen tottunut ymmärtämään Suomen eri murteita puhekielenä jonkin verran. Tästä sen nyt huomaa, kirjoitus/lukeminen ja puhuminenkin olisi viellä opittava, ainakin välttävästi, kiitos Aili-mummo!

    VastaaPoista
  6. Olpa kivvoo tuo siun tekstis, ihan tällä meijän omalla murteella.

    Miekkiin muistan, kun meijän kylällä ol kaks kyläkauppoo. Oon
    -50 luvun laps. Muistan, kun posti jaettiin ossuuskaupalla.
    Silloin myös jauhot ostettiin semmosista luareista.
    Ja joskus suatiin myö lapsetkin vähän ylmiärästä rahhoo, että voitiin käyvä ostamassa itellemme karkkia kaupalta. Muistan ne pennin ja viijen pennin nallet. Ne oll niin makkeita. Nam...

    Ei ollu digitaalkassoja. Kauppias laski paperille ostosten yhteisummat.
    Niitä aikoja on kiva muistella.

    Hyvvee viikon jatkoo siullekkii Aili-mummo ja kiitos tästä postauksestasi.

    VastaaPoista
  7. Kiva on tuo murre, ja käydessämse Outokummussa,on kiva kuunella kun he puhuvat,täällä päin on,mie ja sie,kiva sun kertomuksesi,minä kun aloitin kaupassa, jauhot myytii laareista ja maito tonkista,ja paperille laskettiin,silloi osas päässä laskun,kun tuli koneet huononi päässälasku,kun ei tarvinut enään laskea,Hyvää viikon jatkoa<3

    VastaaPoista
  8. Joha pistit postaakse! Ihan saen naoroo syvämme kyllyyvestä veet silimissänj. Minä oun sitä mieltä, että ei oo savommurteen voettanutta. Myö ku asutaa kakskielisellä alueella ja lapset olj kesälomillaa mummolassa Savossa nii niille tarttu siellä kiäntämine ja viäntämine jo kesä aekana nii että niihe kaverit tiällä syksymmällä ei ymmärtänneet yhtikäs mittää näetten puhheistä! Kyllä siinä äet sae naoroo maha kippurassa.

    Minäkii oon miettinnä sitä, mitenkä sitä ennen olj meijännii kylässä kaks puotia, koulu ja pankkitoemistokkii. Nyt ei mittää. Ei ku aoto persusta alle ja kirkonkyllää jos on piässy sokerj loppumaa. No, jonniimoesta klopalisaatiota lie sekkii!

    Oljpa mukava tää sinun juttus tuas tännää.

    VastaaPoista
  9. Moi Maikku!

    Olko se niin vaikeeta? Kyllä mie suomennan, jos sanot sanan joka pittää selevittee..;) Van mukavoo kuitennii, jotta sait kunnola nauroo.:D Nauru pijentää ikkee, sannoot.

    Mie kyllä uskon, Maikku, jotta sie oossoot ymmärtee ja huastookkii monta er kieltä. Seun totta, jotta murteen kirjuttaminen on meleko vaikeeta, jos eijou siihen tottunu. Se pittää opetella. Kun aina vuan kirjuttaa jalukkoo kirjakieltä, on murretta vaikiita ymmärtee.

    Van kyllä sie, Maikku, kuvasit herkullisesti tuon lukemises, minnuukii rupes naurattammaan..;D

    Oikein kauniita yöunnii siule, Maikku, ja mahottomasti kiitoksii mukavasta kommentista<3

    VastaaPoista
  10. Moi Eila!

    Ihan sie oikeen kuvasit nuita 1950-luvun aikoja, kun jauhot pantiin koussikalla paperpusiin, ja sittä paino mitattiin sillä punnusvaakala.

    Nesteet mitattiin tonkasta litran mitala asikkaan astijjaan, eli maijot ja piimät. Mualaisvoita ja lihhoo myötiin kilottain tai pienemmissäkkii erin. Ei ollut montakkaa sorttii, joka olis pakattu valamiiks tehtaala.

    Ja sittä se kuponkiaika. Kahvin siännöstely loppu muistaaksen 1953, sillon sai ostoo iliman ostokorttiloita kahvii...

    Siitä ne sittä hyvinvointiajat alako, van myö tavan kansa ei huomattu mittää. Kovasti vuan pit tehä töitä...

    Noppeesti ne kauppijjaat laskun tekas siihen paperin kulumaan, ei nokka tuhissu..;)

    Kiitos toivotuksista. Oikein mukavoo jatkoo siulekkii, Eila, ja isot kiitokset kommentista<3

    VastaaPoista
  11. Heippa Ritva!

    Van hyvin näyt muistavan siekii nuo vanhat ajat, out varmaannii ollut kaupassa töissä?

    Joku outokummun emäntä kehtovvaa väittee, jotta myö on opittu huastammaan mie ja sie niiltä karjalaisevakoilta, van sitä mie en ainakkaa tunnusta. Meilä on aina sanottu mie ja sie, miten sittä lienöö sielä kummun kaupunnissa? Evakot kuluki meistä ohi, ei ollut ies majotuksessa.

    Kiitos kommentista, Ritva, ja oikein mukavoo viikon jatkoo siule<3

    VastaaPoista
  12. Hei Aili-mummo, kiitos tästä mielenkiintoisesta postauksesta.
    Voi niitä aikoja.
    Hauska on lukea murteella kirjoitettua.
    Ennen ei koulussa saanut kirjoittaa muteella, mutta nyt luulen että saa.

    mukavaa viikonjatkoa sinulle!♥

    VastaaPoista
  13. Tere Anja-Rekina!

    On ne verrattommii nuo sananviännökset, kannattas niitä enemmän harrastoo. Savolaiset on verrattommii kielmiehii ja -naisii, ja mahottoman etevii piälysmiehii vielä sen lisäks. Ne osovaa neuvoo muita immeisii niin perustellisesti, ja ihe kahtoot piältä, kun toiset ruataa. Ne tarjovvaat juhlaillalisennii seisovasta pöyvvästä, sen oon kokena joskus muinon Mikkelissä.

    Olpa hyvä kun puoskat oppi kielii sielä Savossa, ja kaikila ol hauskoo..;) Savonmurteen vois julistoo mualimankieleks jonkun englannin sijasta, silloin olis kielopinnoista illoo kaikile.

    Tää meijjän savonmurre eijjoo niin levveetä kun oikee savonmurre on. Nilsiässä sanotaan 'haaskoo' ja meilä tuas 'hauskoo'.

    Oun ylen onnelinen siitä, jotta tää juttu kelepas teile noin myönteisellä palautteela. Toivotan siule Anjuska oikein hyvvee yötä ja syyskuun alakuu, sekä kiitosta kommentista<3

    VastaaPoista
  14. Hei Sylvi!

    Kerkisit siekii sammaan illoon Eilan ja nuihen toisiin kansa. Mukavoo, jos tykkäsit<3

    Vanhat ajat neun ne parraat ajat - ainakkii näin muisteloissa...:D

    Oikeen hyvvee syksyn alakuu siule ja perreeles, sekä lämmin kiitos kommentista, Sylvi<3

    VastaaPoista
  15. Huomenta Aili! Olpa se mukavoo lukkee savvoo karjalaesittain viännettynä. Se tuo savokii on erjlaesta er pitäjissä.. Muuten ite ossoon myös vähäsen tuota Keski-Pohjanmaan murretta. Äiti kun on sieltä päin, eikä savoa oppinut kunnolla, vaikka elikin kuusikymmentä vuotta täälläpäin. Eilen tarvittiin "tulkkia" kun juhlissa missä olimme, saatiin kuulla raumalaista, se on niin erilaista itäsuomalaisen korvissa.
    Murteet ovat mielestäni nousseet arvoonsa ja hyvä niin.
    Kiitos Aili tästä postauksesta ja oikein hyvää elokuun viimeistä päivää ♥

    VastaaPoista
  16. Hymyilevä eläkeläinen31. elokuuta 2011 klo 11.38

    Riemullista lukea ja kuunnella ehtaa murretta!

    VastaaPoista
  17. Moi Minttuli!

    Myös savokarjalaiset ei iännetä sitä j:tä siihen sanan loppuun tai keskele sannoo, eikä myös sanota aena vuan aina. Iäntäminen ei siis ou niin levveetä kun savossa. Oikeestaan seun se ero...Ja tietysti joka pitäjässä tahi kylässä huastettaan vähän er tavala.

    Raumanmurre tai paremminkin kieli on niin paljon muusta suomesta poikkeavaa, että sitä pitäisi opettaa yliopistossa! Pääsihän karjalankielikin yliopiston oppiaineeksi Joensuussa. Ymmärrän sitä, vaikka siinä on venäjästä tulleita sanoja..;)

    Pohojalaasila on oma murteensa, varmaan muakunnittain ainakkii erovaa toisistaan. Sie asut sielä Pohjois-Savossa, joten ehkä nilsiäläinen iäntämys on siule tuttuu.

    Hyvä juttu, että nykyään murteita arvostetaan, ei niitä tarvitse hävetä.:D

    Oikein mukavoo loppuviikkoo ja syyskuun alkuu siule, Minttuli, ja suurkiitokset kommentista<3

    VastaaPoista
  18. Hei Hymyilevä Tuula!

    Oun ihan sammoo mieltä..:)

    Oikein hyvvee viikon jatkoo siule, Tuula<3

    VastaaPoista
  19. Tuli niin hyvä mieli jutustasi ja kaikista kommenteista. Ihan sujuvasti osasin lukkee oikeeta savvoo, ehkäpä ymmärsinki oikein. Oli niin mukavia muisteluita vanhoista ajoista.

    Keskisuomalaisena en ole oppinut tuota mietä ja sietä (en ole vierastanukaan, niitä vaan ei kuullu) meillä oli aina mää ja sää.

    Kiitos Aili-mummo.

    VastaaPoista
  20. Hei Pikoliini!

    Mukavoo kun tykkäsit.;D

    Nämä suakkunat on kerätty pmalta kylältämme, Tikkalasta, jossa asun. Suakkunat ovat Havuttaren lopussa kevennyksenä. Jiäpi niin mukava maku suuhun, ja suu naurunvirneeseen..;)

    Kuulutko sie Hämmeeseen vai mikä se Keski-Suomi oikein on, ei kai Savvookaa?

    Oikein mukavoo syyskuun alkakuu siule, Pikoliini<3

    VastaaPoista
  21. Onpa kiva lukkee tuota murretta. Kyllä miekkiin ossoon vielä puhua Pohjois-Karjalan, eli kotiseuvun murretta, mutta välillä se sitten muuttuu :) Vaikka Reeta ja Ville sannoovat, että en ossoo puhua niin kuin Eila siskoni, mutta ossoonhan mie, vai ossoonko??? :)))

    Oikein mukavvoo syyskuun alakua Aili-mummo <3

    VastaaPoista
  22. "Lauloi lintu laulurastas
    tuskan huiman tyynnytellen
    sulosuulla soinnutellen
    - kuuli korva, sydän vastas."

    Linnunlaulu voi olla lääke,
    kokemusta on.

    Kyläkauppojen ajat oli kodikkaita aikoja. Kaikkea löytyi kyläkaupasta, ja sai mennä takaovestakin illoilla,jos oli tärkeää ostamista.

    Ne kangaspakat muistan kanssa hyvin.
    Ja kaikki napit ja nauhat!
    Ja Talvella Harmaat huopasaappaat!

    Göteborgissakin oli vielä 1960-luvun
    loppupuolellakin pieniä sekatavarakauppoja, kaikkea löytyi. Mummot niitä piti. Nyt ei ole enää.


    Voi niitä aikoja, sanon minäkin...

    Hyvää Syyskuuta Tohmajärvelle,
    Sydämellisin Terveisin!♥

    VastaaPoista
  23. Aili-mummo; kun taitavat siirrellä Jyväskylän seutua reunasta reunaan, kaikki rajat kulkee just niiltä kohilta. Ennen se oli Vaasan läänin itäisin nurkka, nyt kuuluu Länsi-Suomen lääniin. No, hallinnolliset rajat on mitä on. Kaikki eivät pidä Keski-Suomea edes maakuntana, kun se on aina "rajatapaus".

    Oma aatokseni on, että Jämsän seutu on Hämettä, Laukaa on jo selvää Savoo. Jyväskylän vanhat tavat ja murre on selvästi kallellaa Savvoo päin. Mielestäni olen kevennetty Savolainen maustettuna Hämeellä.

    Äitin suku on tiukasti Jyväskylää ja Laukaata, isän juuria tulee mutkitellen Elimäen ja Myrskylän suunnasta. Paljon on vielä suvuissa tutkittavaa ja historiassa opittava.

    Hyvää loppuviikkoa.

    VastaaPoista
  24. Muutin 1964 Helsinkiin ja olin 1965-66 Keskolla myyntimiehenä ja menekinedistäjänä.Keskusteluissa heitin aina muutaman sanan kiteeläistä murretta. Muistivan parmmin seuraavassa tapaamisessa karjalaisena poikana. Kyllä murteesta on etua- Sitä ei pidä hävetä kuten siihen aikaan yleensä pääkaupunkiseudulle muuttaneet tekivät-

    VastaaPoista
  25. Hei Aili!

    Kun luin Eeva Joenpellon Lohja -trilogian, samaistun kovasti, sillä olen viettänyt lapsuuteni kaupan tiskin takana;-) Jo pikkulikkana isä nosti minut kaupan tiskille laulamaan asiakkaiden pyynnöstä ja karkkia oli aina. Nyt en siitä sitten perustakaan, karamelleista. Vain suklaa käy.

    Minä olen 10 -vuotiaasta myynyt hokinauloja, lannoitteita, jauhanut kahvimyllyssä kahvit, mitannut kankaita, myynyt lipokalaa ja ukot istuivat kaupassa paasasmassa ja polttivat Saimaata, myöhemmin Norttia. Vietin lapsuuteni kylän sydämessä ja kyllä se kyläkauppa oli ennen juuri se kylän keskus. Ja jouluna sytytettiin lamppuja kaupuan edustan kuuseen ja tuli joulupukki. Muut olivat koulusta joululomalla, minä kaupassa töissä. Oli se erinomaista hommaa kääriä potkukelkkaa joululahjapaperiin;-)

    Kaupasta sai vaikka mitä. Nyt on mahdotonta löytää naulaa. Pitää etsiä tietty liike ja sitten pitää ostaa valtava loota, halusit tai et.

    Kaupan tuoksu oli myös omanlaisensa...ja maito mitattiin jokaisen omaan maitokannuun isoista tonkista.

    Pirteää syyskuuta sinulle!

    toivottaa Leena Viljontytär

    VastaaPoista
  26. Peikko on ihan itse vinkunut aina kun se ei saa visaa vinkumaan vaikka se kuinka sitä naputtelisi ja rapsuttelisi :)

    VastaaPoista
  27. Moi Seija!

    Varmasti sie ossoot huastoo ihan oikeeta murretta, ne vuan kiusovvaat ja härneevät sinnuu tahallaan..;)

    Ei oma murre niin heleposti unohu, toiset halluuvat sen unohtoo tahallaan, kun ovat niin sivistynneitä, van oikeestaan se huono ihetunto tiettää sitä. Eikä murteessa ou tosissaan mittään häppeemistä, ennen vuan opetettiin jotta on.

    Oikein mukavoo syyskuuta siulekkii, Seija, ja lämpimät kiitokset kommentista<3

    VastaaPoista
  28. Hei Herne!

    Linnulaulusta miekii tykkeen, kevätkesät ovat ihan kun konsertissa istus koko ajan. Eikä lippu maksa mittään..;)

    Ihana runo, minkä tuohon postasit!

    Miustakkii ol mukavoo muistella niitä entisaikoja, sillon ei aika ollut rahhoo, ei ainakkaa kukkaa niin sanonu, Eikä tulospalakkausta taijjettu tuntee ensinkää.

    Vai niin ol Göteborgissa 1960-luvula, vähä niinku meilä. Van ajat on varmasti muuttunu sielä ja tiälä, myö ei ennee tulla semmossii aikoja näkemmään.

    Oikein hyvvee syyskuun alakuu siule sinne Jöötänmuale, ja syvämmelliset kiitokset kommentista, Herne<3

    VastaaPoista
  29. Moi Pikoliini!

    En muistanukkaa, jotta tuo Keski-Suomeks ristitty seutu on semmonen "rajatappaus", nyt kun näitä uusii ja ihmeellissii liänilöitä on tehty. Miusta parempi ois huastoo muakunnista, niin asia ois sillä selevä. Se identiteetti ei millää voi olla sama niin luajojen aluveihin immeisilä, van muakunnissa se suunnilleen on kaikila sama.

    Jotta siussa yhistyy siis hämäläisyys ja savolaisuus, ja sie out sukututkimuksen harrastaja; oikein hyvä.

    Kiitos näistä tiijoista, ja oikein mukavoo jatkoo siule, Pikoliini<3

    VastaaPoista
  30. Hei Raimo!

    Niinpä se ennen ol: Murre unohtu samassa kun juna suapu Helssingin asemale. Kaikki entiset nuapurit ja koulukaverit, oppivat huastammaan helsingin slangii alta aikayksikön, ja monet oppii vieläkkii. Varmasti sitä ommoo kieltä hävettään ja kovasti. Miusta se on vuan immeisen minäkuvan heikkoutta moinen juttu.

    Oikkeen kiva kun kommentoit!
    Mahottoman hyvvee syyskuuun alakuu siule, Raimo<3

    VastaaPoista
  31. Hei Leena!

    Van olit sie kyläkauppijjaan tytär!
    En olis arvannu...;)

    Ehottomasti kauppa ol kylän keskus ja tietotoimisto, ainakki meijän kylälä. Sielä kerrottiin kaupan väile omat ilot ja surut, ja päin vaston. Sai kuulla toisiinnii assiit. Tos yhteisöllistä toimintoo..:D Van miusta seol hyvä juttu, mie kaipasin sitä, kun kauppa loppu kauppijaihen piästyy eläkkeele.

    Jotennii naurattaa tuo lause, miten kiärit potkukelekkoo lahjapaperiin, on se ollut mukava näky..;D

    En olis uskonu, jotta tästä tul nii mukavat muistelut, van oikkeen hyvä kun tul. Pallautetta on ollut hauskoo suaha, ja varsinnii on kivvoo pallautetta<3

    Suurkiitokset siule tästä ihanasta muistelusta, ol tos hauskoo muistella yhessä siun ja toisiin kansa<3

    Oikkeen hyvvee syyskuun alakuu siule Leena Viljontytär, ja kaikkee muutakkii hyvvee<3

    VastaaPoista
  32. Voi Peikko parka, siula ei taijja olla sitä Vissoo, kun pittää vinkuu ihan ihe..;?

    Kyllä se siitä...;)

    VastaaPoista
  33. Mukava on lukea omalla murteella kirjoitettua tekstiä. Varmaan ne muistelotkin käy paremmin "omalla kielellä". Itse käännän pohjanmaan murteen päälle, kun matkaan sinne. Lohjalla taas opin karjalanmurretta Johannekselta ja sitäkin täällä haastan aina välillä. Ihmeesti se tarttui. Tuntuu jotenkin paljon pehmeämmältä kuin tuo länsisuomalainen murre.
    Ilona Karjalaisen runot ovat minun mieleeni.

    VastaaPoista
  34. Hei Irene!

    Mie ihan pelekäsin postailla pitkästä aikoo murrejuttuu, van tää on miule oikein mukava yllätys, jotta immeiset pittää siitä. Monet kun antaa ymmärtee, jotta hyö eivät murretta ymmärrä eivätkä luve.

    Miusta murre antaa ainkkii mukavoo vaihtelluu näihin kirjutuksiin. Ja jotkut postailoo ihan pelekästään murteela.

    Ei murteen kirjuttaminen ou heleppoo, vuan siihennii pittää opetella. Aluks tuntuu mahottoman vaikeelta...

    Oikein mukavoo jotta tykkäsit, Irene! Pohjanmua on varmaannii siun kotmuakunta,ja sielä on varmasti hyvin kotosta huastoo sitä kieltä, jota osovaa jo lapsuuvesta asti...

    Johannes ol mainio persoona, jota kovasti ihhailen, samon Kyllikki, anoppisi. Heistä jäi meile mualaisile ihanat muistot, joihen vualimista työ, miehes ja sie, Irene, outta jatkanneet<3

    Paljo kiitoksii siule Irene, tästä kommentista, ja oikein mukavoo ja antossoo viikonloppuu sielä Vironperälä<3

    VastaaPoista
  35. Kaunis kuva magnolia vaahterasta, ihana nimi, ihan outo minulle.
    Runot on kivoja.
    Niin se elämä muuttuu, tekniikkakin kehittyy ja Hybermarketit on niin pitkiä, että päivän kävelylenkki tulee hyvinkin tehtyä.
    Mukavoo Savon murreta viännät.

    Oikein leppoisaa sunnuntaita ja ihanaa värikästä syksyä Aili-mummo ♥

    VastaaPoista
  36. Hei vaan sul Aili!
    Kyl määki joskus oikke äänee ihmettele, et millai kaik voi lakat nykyäs kannattamast! Aivvaa luvetaa lehrist kummot kaik tyät siirtyvä johos mual tehtäväks, ko Suames ei kannat ennää tehrä yhtikäs mittä.
    Eijol koului, ei piänii kaupoi, ei meijerei, ei lihanleikkaamoi, ei sokertehtai, eikä koht mittää muitaka tehtai.
    Sit tyättömyys lissääntyy ja ihmetellää, et kui sillai. Kaikkien tars ruvet yrittäjiks ja kumminki piäne yritykse kualeva rahanpuutteen tähre.
    Aika vaikkija on ettii sitä ennen mainostettuu kultast keskitiät. Mist simmotten nykysin nää meitin nuare löytävä, ko heitil ei annet mahrollisuuttaka tyän saannil. Ennen tul uskollissii ja hyvvii tyäntekijöi, ko pääs sisäl eri aloil, vaik eijols niin korkkijoi oppiarvoi ollukka. Tänäp nuare lukeva ja lukeva, sit ihmetellää ettei ol tyäkokemust lainka. Mist sitä kokemust ols tulnu, ko on yrittän lukke ittetäs valistuneemmaks. Virmoi siirretä ulkomail ja nää pal lukenee jäävä ko nalli kalliol, elleivä suastu lähtemmää vaik mihi mailmankolkkaa.
    Pal tehrään päin seinii, vaik meil on niin kauhjan viisai ministerei ja erustajjii tual eruskunnas.
    ----
    Mää tahrois, et vanh aik tuls takas, just simmone, mist sää kirjotas tosa postauksessas.
    ----
    Hyvvii syyspäivii sul. Kaikest hualimat. Meiko ollan tämmöttii eläkemummoi, sää ja mää, ni kai mei jollan tappaa niin kaua eletää, ko meitil on noit päivii annettu.
    :))

    VastaaPoista
  37. Moi Seijastiina!

    Nuo magnolian vaaherat olivat suosittuja 30-40 vuotta sitten, jolloin minäkin istutin niitä Nuppolaan. Ilo niiden kauneudesta on vain todela lyhytaikainen, kestää syksyllä vain reilun viikon, tuskin enempää, kun pudottaa jo lehtensä.

    Nämä Ilona karjalaisen runot ovat minustakin hyviä, taidolla tehtyjä. Ansaitsevat tulla julki..:)

    Aimakin Joensuun Prisma on niin iso kauppa, etten viitsi enää kävellä sitä läpi; jalat pitää olla kunnossa kun sinne lähtee...

    Lämpimät kiitokset kommentistasi, Seijastiina, ja oikein hyvää uuden viikon alkua sinulle<3

    VastaaPoista
  38. Hei EilaM!

    Taitaa sillä nyky-yhteiskunnalla suurine vaatimuksineen olla syy, miksi mikään työ ei enää kannata. Laitetaan veroa veron päälle, palkkakustannukset, sosiaalikustannukset, työnanatajamaksut, työeläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksut, ja sitten on kaiken kattavat arvonlisäverot, ynnä kiinteistökulut, omistajien voittoprosentit, kiinteistönvakuutukset, tavaravakuutukset ja niin edelleen...

    En ole kaupan alojen tuntija, mutta sanoisin tämän kannattamattomuuden syyksi lainlaatijat ja ammattiliitot, nykyisin yhä enemmän ahneet osakkeenomistajat ja liikemiehet, joille mikään ei riitä. VOITOT ON MAKSIMOITAVA eli tehtävä mahdollisimman suuriksi.

    Mitä muuta vois nuorille jäädä kuin ikuinen opiskelu, joka antaa edes vähän toivoa siitä, että joskus työpaikkaa voi löytyä? Tunnen lähipiirin nuoren, joka opiskeltuaan esim. kaksi insinöörin tutkintöa (DI), on saanut työtä.Jos työtä ei löydy, on järkevä teko opiskella eteenpäin tai ottaa kokonaan uusi ala.

    Lyhyetkin työjaksot kannattaa ottaa vastaan, jotta kokemusta kertyisi. Monet ovat tehneet näitä harjoitteluja jopa ilman palkkaa. Voi olla työnanantajia, jotka etsivät juuri näitä palkattomia tekijöitä. Hyväksikäyttöä se tietysti on...
    ---
    Minä en taas usko ministereiden viisauksiin, eivät he tiedä paljon mitään. Pelkkiä kirjaviisaita ja kokemusta tuskin mistään. Heidän pitäisi tuntea koko yhteiskunta perinpohjin, mutta mitä oppia saa polittisissa toimissa ja toimistoissa? Oppii hoitamaan omat etunsa, ei muuta!
    ----

    Olisihan se mukavaa, jos entisajat saisi takaisin, mutta ei se varmasti tule, ellei koko yhteiskunta romahda. Sitten vasta...
    -----

    Oikein mukavaa syyskun alkua sinulle, EilanM<3
    Kyllä me mummot pärjätään, onhan me pärjätty ennenkin ennen näiden nykyviisaiden syntymää. Ne olivatkin aikoja, ne!

    Kiitos myös kommentistasi, EilaM<3

    VastaaPoista
  39. Terve Mursu!

    Vasemmalla Nelli, lämminverinen tamma, ja oikealla shetlannin poni Nata-mamma, ja keskellä Natan tytär, Iitu (varsa). Virallisia nimiä en oikein tiedä, sorry.

    mukavaa viikon jatkoa, Mursu!<3

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥