Google+ Followers

torstai 6. lokakuuta 2011

Mahdottomia tunnustuksia

Taiteilija Leo Karppanen ja hänen puutarhansa elokuussa 2011.
NIMETÖN


Kävi taiat mun taloni yli
suli roudat sydämen maan,
kevyt keinua keväinen syli
tuuti tuulet tuoksuessaan.


Minä saavuinko satuhun silloin
kotvan koskessa kuohahdin
villin tanssin mä tulisin virroin
kesäheinänä heilahdin.


Kasvoi syömeeni sininen kukka 
soitto sorea karkeloi
vihernurmien kaitainen nukka
taas tuulessa unelmoi.


- Ilona Karjalainen -

Uusi Ailinkallion talo syksyllä 1996. Kuva skannattu.

Sain Villiviiniltä tehtävän tehdä kahdeksan sellaista tunnustusta, joita en ole vielä blogissani kertonut. Kiitos haasteesta Villiviini! Outoja juttuja nämä 'tunnustukset' ovat, mutta tässä tulee:

1. Luin loppuun Susan Fletcherin kirjan Noidan rippi (Like 2011), kirjan voitin arvonnassa. Kauniit kiitokset Leena Lumille, tästä linkistä voitte lukea Leena arvostelut. Kirja oli lukuelämys!

2. Nuorena haaveeni oli valmistua 'kansankynttiläksi', mutta kyllästyin nuoreen mieheen, jonka havaitsin sovinistiksi. Ammattikaan ei jaksanut enää kiinnostaa.

3. Uudeksi Tampere-talon johtajaksi valittiin Paulina Ahokas. Olin nuoruudessani hänen isänsä kanssa viisi vuotta kirjeenvaihdossa...

4. Kävimme Tikkalan hautausmaalla eilen istuttamassa haudoille kellokanervia (7 kpl) ja havuttamassa haudat. Lopuksi lakaisin ne. Hoidossani on ollut 11 hautaa tänä kesänä.

5. Veijo-serkkuni lahjoitti survottuja puolukoita sangollisen syödäksemme, josta hänelle ja hänen emännälleen, Anjalle, lämpimät kiitokset!

6. Friisiläisrotuinen lehmämme, Ulpukka, pääsi vuodelta 1997 tämän rodun 10 parhaan lehmän joukkoon Suomessa. Huippulistalle siis, omistaja on mieheni Mauri Nupponen.

7. Ulpukan tytär, Haiku, niitti mainetta Etelä-Karjalassa Helena ja Reijo Pitkon karjassa, sen jälkeen, kun lopetimme karjan pidon vuonna 1998. Haikun kokonaistuotos oli (jos en väärin muista) noin 137 000 litraa. Haikulta jäi Pitkon karjaan runsaasti tyttäriä.

8. Ulpukka oli omassa karjassa, itse jalostettu. Kantaemä oli ay-lehmä, Apila, jota risteytimme friisiläissonnilla. Toisessa polvessa sattui isäksi huippusonni Lusikottilan Elvis, jolta saimme hyvän tyttären, Nasta-lehmän, 'hän' oli Ulpukan emä. Ulpukan isä oli Alahovin Loikka. Ulpukka oli siis R3RR. Hänen tyttärensä laskettin jo rotupuhtaiksi friisiläisiksi.

Tällaiset 'tunnustukset' tällä kertaa. Pian alkaa viikonloppu...


Ojennan tunnustushaasteen edelleen Minttulille: Ole hyvä, Minttuli!
Ja jos kuka muu teistä haluaa kovasti tehdä kahdeksan tunnustusta, ole hyvä ja ota haaste vastaan!

Toivotan uudet lukijani tervetulleiksi blogiani lukemaan ja kommentoimaan! Toivottavasti viihdytte näillä Aili-mummon sivuilla!

Oikein hyvää loppuviikoa kaikille lukijoilleni! 
                       Aili-mummo


27 kommenttia:

  1. tuo runo on hyvin kaunis, kuin elegia. vähintään.. erittäin kaunis pidän siis ihan hurjasti. kuvassa oleva pihamaa on avara ja siinä sopii mielikuvan lennellä taiteilijalla. Tunnustuksesi oli jotenkin hauska positiivisesti. Tavallisia tapahtumia hauskasti koottu. Eihän elämässä aina ole eikä tarvitsekkaan olla suuria juttuja. Minulla on nyt lukurinki menossa yritän käydä kaikilla blogeilla joissa on uutta tekstiä, ja minä yleensä jätän käynnistäni kommin.. kiitos Aili tästä kivasta mahdottomasta eihän se niin mahdoton ollutkaan, itse en nyt välitä tunnustaa mitään saatan kertoa tarinan joka on osa elämänkertaani lähiaikoina, mietin vielä julkaisenko vai jätänkö antologiaan..

    VastaaPoista
  2. Kaunis tuo runo,ja mielenkiintoisia tunnustuksia,niitä on aina mukava lukea,hyvää loppuviikkoa<3

    VastaaPoista
  3. kaunis kiitos tuosta runosta. se on kaunis,
    Ja noissa tunnustuksissa nuo lehmäjutut hienoja, lehmät vain yhäti mieltäni kiehtoo.
    Oikein hyvää viikonloppua sinulle Aili-mummo

    VastaaPoista
  4. Kiitos Aili tunnustuksesta.
    Otan sen vastaan ilomielin.♥
    Hienot vastaukset sinulla, etenkin lehmiin liittyvät.
    Pidän kovin myös Ilona Karjalaisen runosta.
    Ja nyt sitten mietintämyssy päähän, mitähän en ole tunnustanut...
    Sateiset terveiset ja hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  5. Hei Aikatherine!

    Tuo Ilona Karjalainen on Leo Karppasen sisar, joten ajattelin kuvan ja runon sopivan yhteen.;)

    kaaaaaaaarppasen talon pihamaa on laaja, tämä on talon päädystä osa puutarhaa, ja miksei pihaakin.

    Tuo lehmäjuttu on minun mielestäni iso asia, ei joka torpassa ole huippulistalehmiä, vieläpä itse jalostettuja.:D

    Oikein hauskaa, että kiertelet blogeilla lukemassa, niin minäkin teen melkein joka päivä.

    Odottelen mielenkiinnolla sinun tunnustuksiasi ja eläkertaasi tai mikä se nyt onkaan..;)

    Oikein rauhoittavaa vesisadetta sinulle, ja lämmin kiitos kommentistasi, aikatherine<3

    VastaaPoista
  6. Hei Ritva!

    Kiva että tykkäsit sekä runosta että tunnustuksista<3

    Oikein mukavaa loppuviikkoa sinulle<3

    VastaaPoista
  7. Moi Mummeli!

    Lämmin kiitos sanoistasi: Ilonan riimiruno on kaunis.:D

    Lehmiä muistelen mielelläni, tein sitä työtä sielulla ja sydämellä<3
    Jotain yhteistä meillä siis on...

    Oikein miellyttävää loppuviikkoa sinulle, Mummeli, ja haukahdus Himmulle<3

    VastaaPoista
  8. Minttuli!

    Kiitos, Minttuli!
    Onneksi olkoon, uskon sinuun<3

    Lehmät ovat yhä edelleen mieluisina muistoissani, vietin niiden seurassa neljä vuosikymmentä.

    Ilona K:n runo on kirjoitettu lokakuussa 1960. Hän taisi pitää eniten riimirunoista, joita enimmäkseen kirjoitti.

    Mielenkiintoisia tunnustuksia sinulta, Minttuli ja mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  9. Kaunis ja koskettava runo.

    Nuo sinun tunnustuksesi olivat tosi hauskoja, tosin minä kaupungissa kasvaneena en noista lehmistä mitään ymmärrä, ihania kuitenkin ovat ja varmasti kotiväelleen perheenjäseniä, joihin kiintyy. Kivoja nimiäkin ammuilla on ollut. Ulpukka ja Haiku.... ja entäs sitten Lusikottilan Elvis. :-)

    VastaaPoista
  10. Hei Unelma!

    Hyvä että olet runoon tyytyväinen<3

    Minulla oli runollisia lehmien nimiä, yhden lehmän nimi oli Runo,ja sen vasikka oli Värssy.;)
    Värssy oli vihainen, se potki lypsimet usein irti kesken lypsyn.

    Nuo sonnipoikien nimet eivät ole minun antamiani. Sonnin tilan nimi on Lusikottila, ja sonni itse Elvis, muuta sonneilla on nimessä aina tilan nimi mukana (= tila, jossa sonni on syntynyt).

    Kiitos kommentistasi, Unelma, ja mukavaa torstai-iltaa sinulle<3

    VastaaPoista
  11. Kiva kun otit kopin! Minäkin pidin sekä runosta että tunnustuksista. Hyvää loppuviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
  12. Peikot eivät koskaan tunnusta mutta utelevat hyväkkäät...

    VastaaPoista
  13. Villiviini!

    Kiitos haasteesta<3

    Mukavaa kun pidit tunnustuksistani sekä runosta!

    Oikein hyvää loppuviikkoa sinulle, Villiviini<3

    VastaaPoista
  14. Hei Isopeikko!

    Ajattelinkin, että Peikolle voisi panna haasteen, panihan aikoinaan Peikkokin minulle<3

    Oikeassa kohdassa uteliaisuus on oikein metka ominaisuus, suositeltava suorastaan!.:D

    VastaaPoista
  15. Kaunis oli runo.
    Tuon tyylisistä minä pidän.

    Kivat tunnustukset kirjoitit.
    Kiitos ja mukavaa loppuviikkoa myös sinulle!

    VastaaPoista
  16. Sinä olet hyvä runoilija. Kiva kun runoilija sai Nobellin palkinnon (melkein kaikki Tomas Tranströmerin teokset käännetty suomeksi).

    VastaaPoista
  17. Hymyilevä eläkeläinen7. lokakuuta 2011 klo 8.22

    Hauskoja nuo lehmien nimet:Nasta,Elvis, Upukka... itse tunnen vain yhden kissaeläimen ja sen nimi on hauskasti Juice.

    VastaaPoista
  18. Hei Sylvi!

    Kaunis on Ilona Karjalaisen runo.;)

    Hyvä kun pidit tunnustuksistani.:D

    Oikein hyvää viikonloppua sinulle, Sylvi, ja lämmin kiitos kommentistasi<3

    VastaaPoista
  19. Hannele!

    Olipa hieno tunnustus sinulta tuo "hyvä runoilija".

    Minun pitää nyt ehdottomasti tutustua tuohon teidän Nobel-runoilijaanne Tomas Tranströmeriin, uskon että teoksia löytyy myös kirjastostamme.

    Oikein hyvää ja kaunista viikonloppua sinulle, Hannele<3

    VastaaPoista
  20. Moi Hymyilevä Tuula!

    Kyyttöjen aikakautena oli jounikkeja, mansikkeja, valikkeja, rusinoita, valmuja, omenia ja sens ellaisia nimiä lehmillä. Rotukarjalla oli erilaisia nimiä, myös filmitähdet ja popparit ovat suosikkinimiä karjan keskuudessa.

    Juice on kiva nimi kissalle.;)

    Oikein hyvää lokakuista viikonloppua sinulle, Tuula<3

    VastaaPoista
  21. Laaja on elämäsi skaala.

    Oikein mukavaa viikonloppua. Toivon, ettei myrsky riehu liiaksi sielläkään. Sopivasti vaan, tuomaan runoilijalle syksytunnelmia.:)

    Terveisin

    VastaaPoista
  22. Hei Anna!

    - Toivottavasti on laaja, ei kapea<3

    Tähän mennessä on tuullut sopivasti, aurinkoinen ja kuiva sää.:D

    Ihania syystunnelmia sinullekin, Anna Blogisisko<3

    VastaaPoista
  23. Hei Aili-mummo.

    Paljon onnea tästä tunnustuksesta.
    Kivoja tunnustuksia oletkin saanut aikaan.
    Tuon Haikun maidontuotos on kyllä tosi huikea lukema. 137000 litraa.

    Onpa sinulla monta hautaa hoidettavana.

    Hyvää viikonloppua sinulle ja miehellesi sinne Tohmajärvelle.

    VastaaPoista
  24. Hei Eila!

    Kiitos onnitteluistasi<3

    Haiku lypsi parhaana vuotenaan maitoa yli 17 000 kiloa, Ulpukka päälle 16 000.

    Onhan noita kertynyt, ajan saatossa.

    Oikein mukavaa ja hyvää viikonloppua sinulle ja perheellesi Outokumpuun, sekä kiitokset kommentistasi<3

    VastaaPoista
  25. Aili!

    Puolukkasurvos kuulostaa tarpeelliselta ja hyvältä. Kaalilaatikkoa ja puolukkaa, siinä yksi syksyn herkku.

    Isovanhemmillani oli ns. pikkutuvan seinällä semmoisia palkintokirjoja 'hyvän maidon tuottamisesta'. Nyt se on kuin menneen mailman unta.

    ***

    Aili, tutkija on tulkinnut W.S.:n jokaisen runon. PO. runo on osittain osa vanhaa vihkikaavaa ja vanhasta rukouskirjasta. Ei tietoakaan sm:sta.

    Kirjoitin osan pitkästä tulkinnasta sinulle. Ei WS tietääkseni semmoista, mutta hän kuului sateenkaarikansaan, kuten nykyään sanotaan ja minä sitä minä suvaitsen, mutta en sm:a.

    VastaaPoista
  26. Niin, ja onnea tunnustuksesta! Minä tänään mainitsin vastauksessani sinulle, että rouva on vain hyvä ja ilmoittaa, milloin alkaa oikein tykkäämään tunnustuksista;-)

    VastaaPoista
  27. Hei Leena!

    Puolukka ja kaali sopivat erityisen hyvin yhteen<3

    On meidänkin seinällä kaikenkarvaisia kunniakirjoja, myös lehmistä ja maidosta. Ne on totisesti kovalla työllä hankittuja, sen tunnustan. Ja samaa varmasti voi sanoa sinunkin mummisi ja ukkisi palkinnoista.
    ~~~~

    Hyvä kun on tutkittu, mutta jotakin kiduttamiseen viittaavaa minä ymmärsin tuossa runossa. Sinulla on varmasti siihen oikea selitys, ei minustakaan sm ole mikään ihannoitava asia. Mutta yksityisyyden takia kerron lähemmin sinulle sähköpostissani, en tässä...

    Noista tunnustuksistakin voin kertoa sinulle suoraan sähköpostin kautta.;)

    WS oli suuri runoilija, ja on melkoinen ihme, että vielä 500 vuoden päästä hänen syntymästään on yhä edelleen sitä<3 Kaikki kunnia William Suurelle!

    Oikein hienoa uuden viikon alkua sinulle, ja kiitos kommenteistasi, sinä IhaNainen<3

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥