Google+ Followers

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Muistaako mummo?

Kaksi mummoa: Maija-Liisa ja Aili-mummo

NYY ON NII ERILAIST

Mummu muistaks
ko oltti rauhamarssil?
Vahvakätisimmä saivat kantta lippu
eturivis liahutit.
Mää matala su huamastas huutelin:
Ei neutronpom-me-ja
vaan aseistarii-sun-ta!

Mummu
kuulin vast tänä
et pelkäsit pimiä
valkentus mink tähre sul ol kylän kaikist kirkkaimp pihavalo.

Mummu-vaina
nyy
olen tääl ja sää siäl
sianperunapata höyry
mää keitän ruakka sil ketä munt omanas pitä.
Kyl enne ol helppo ko ol vaa huamisest hualisas
nyy mää jännitän jo elistkin päivä.
Kuka munt autta muutos
jos taas jourun täst lähtemä
alottama uure lehre
vaik o entisetki pöyräl leväläs ja lukemat?

- Heli Laaksonen -



Ellun (4v) piirustus Perhe ja mummo.
Mummolla on ollut liikaa menoja, kun en ole ehtinyt kunnolla blogiani päivittämään. Siis viime viikolla. Tiistaina meni Tohmajärvellä ja keskiviikko ja torstai kuluivat Joensuussa juostessa. Saa nähdä, menikö nämäkin juoksut hukkaan...


Eräs entinen naapurin emäntä täyttää huomenna sata vuotta, häntä juhlittiin eilen kirkonkylässä. Päivänsankarista oli haastattelu Karjalaisessa muistaakseni perjantaina, missä hän lausui: "Rollaattori on vanhoja varten!" Hän ei tarvitse vielä rollaattoria eikä muistikaan pätki, joten kunnossa on kaikki...Paljon Onnea ja pitkää ikää Lötjösen emännälle!


Monen satavuotiaan kohdalla asiat eivät ole yhtä hienosti. Muisti voi kadota paljon nuoremmiltakin, ja muistisairaudet ovat nykyään jo hyvin yleisiä. Kun ihmisten ikä jatkuu jonnekin 80-90-100v. asti, on monella meistä pitkä taival elettävänä, jona muistaa vain lapsuuden ajat, aikuiselämä ei tule enää mieleen. Kun oman perheen jäsenen nimet unohtuvat eikä enää tunne omia lapsiaankaan, on ihminen jo vaikeasti dementoitunut. Ehkäpä tila on asianomaiselle armollinen, mutta lähiomaiset ottavat tuollaisen jutun raskaasti, puhumattakaan puolisosta. Mutta se mikä on tullakseen, se tulee, toivoipa asiaa tai ei. Dementiaa tai itse herra Alzhaimeria tuskin kukaan itselleen tai puolisolleen toivoo.


Ystävätär pyysi lähtemään matkoille keskiviikkona, mutta siihen en nyt millään pysty. Toivottavasti joskus myöhemmin! Kokouksia evl-seurakunnalla on aika usein, adventtina on syntymäpäivät 60-70v., joilla lupasin olla mukana. Ja joulu joutuu tuossa tuokiossa. Kaikkiin niihin pitää valmistautua---. 


Keskiviikon Karjalaisessa on kuulemma kirjailija Maaria Päivisen eli nimimerkki Helmi-Maarian haastattelu. Maaria on kotoisin Tohmajärveltä, joten pitäkääpä lehteä silmällä. Maarialta on julkaistu jo kaksi romaania, Silja ja Mai sekä Minä rakastan sinua nuorimies. Lähetin vinkin myös UutisAlasimelle, mutta en tiedä, onko lehti ottanut Maaria Päiviseen yhteyttä.


Toivotan kaikille lukijoilleni oikein rauhaisaa sunnuntai-iltaa!
                             Aili-mummo





24 kommenttia:

  1. Aili, teen testiä uudella koneella. Tämä pyytää toisissa blogeissa minua kirjautumaan KAHDESTI. Sinulla ei näköjään, sillä näen jo sanavahvistuksesi.

    En teinmytkään, että Helmi-Maaria on Karjalasta.

    Soitin tänään Ester-tädille Turkuun ja puhuttiin kaksi tuntia niitä näitä ja myös muistisairauksista sekä tietenkin vanhusten huollosta tai ennemminkin sen puutteesta Suomessa.

    Sunnuntaiehtoon rauhaa sinulle!

    VastaaPoista
  2. Hei Aili!
    Olet kerennyt moneen paikkaan ja onpa sinullakin paljon menoja edessäkin päin.
    Kiva kun jaksat käydä ystäviä tervehtimässä.
    Täälläkin huomasin että ei yhtään viikkoa meillä ole vapaata. On kaikenlaisia tapahtumia missä olemme laulamassa ym.

    Kiitos, ja myös sinulle rauhaisaa sunnutai-iltaa!

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa touhukkaalta! Aivan totaalisen hellyttävä tuo nelivuotiaan piirustus! :-)

    VastaaPoista
  4. Kunnioitettava ikä tuo 100 vuotta, totta tosiaan! Oma mummoni sairastaa Alzheimeria, mikä on hyvin ikävää, mutta toisaalta hän on vielä jollain tasolla oma huumorintajuinen itsensä vaikka muisti ei toimikaan.

    Ja oi, jännittää kovasti tuo tuleva keskiviikko :) Ei olla UutisAlasimesta oltu yhteydessä. Olisihan sekin hauskaa, kun kerran Tohmiksen oma lehti on.

    Kaunista alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  5. Kyllä sinulla on ollut touhua,kyllä se on kiva kun käy tervehtimässä ystäviä,muka piirros nelivuotiaalta,hyvää alkavaa viikkoa<3

    VastaaPoista
  6. Turun murretta kuulenkin tuolla matkallani, hyvät ystäväni sieltä suunnalta lomailevat samassa paikassa. Ovat parhaillaan menossa sinne.

    Niin, muistisairaudet ovat kyllä omaisille kovin raskaita. Anoppini vietti dementiakodissa kahdeksan pitää vuotta...Ei voi tietää miten itse koki.

    Terveiset sinulle.♥ Ja hyvää viikkoa.

    VastaaPoista
  7. Leena-IhaNainen!

    Jännää nähdä, miten uusi kone toimii: toivottavasti hyvin.;) Siitä se lähtee, pian on jo vanha tuttu.:D

    Näin Helmi-maaria itse minulle kertoi, kävi koulunsa Tohmajärvellä.
    On jopa näytellytkin kesäteatterissa Uunon Ilonassa muutama vuosikymmen sitten. Tarmokas ja lahjakas nainen siis, luulisi olevan kiinnostusta. Mutta ehkäpä Koti-Karjalaa kiinnostaa tehdä juttu tästä Maaria Päivisestä (pitääkin lähettää sähköpostia heille!)

    Mukavaa kun muistat vanhaa tätiäsi, varmaan hän on iloinen sinun soitoistasi<3 Näin vanhatkin pysyvät elämänsyrjässä kiinni, eivätkä tunne itseään ulkopuolisiksi.

    Oikein ihanaa sunnuntain myöhäisiltaa sinulle, Leena, ja lämmin kiitos kommentistasi<3

    VastaaPoista
  8. Hei Sylvi!

    Kerron ehkä tällä viikolla, mikä sitä kiirettä teki. Ystäviä pitäisi käydä paljon useammin katsomassa, siitä minulla on huono omatunto. En ole mikään malli-ihminen missään suhteessa.

    Sen olen huomannut, että teillä on todella paljon sukulais- ja ystävävierailuja, juhlia ja kokouksia, joista saatte virkistystä...Varsinkin tuo sukurakkautenne on merkillepantavaa ja ihailtavaa. Pidätte tiiviisti yhtä omassa "joukkueessanne".

    Kiitos Sylvi toivotuksistasi ja kommentistasi. Oikein hyvää uuden viikon alkua sinulle ja perheellesi<3

    VastaaPoista
  9. Paula!

    Huomasitkos, että mummo on tuolla oikeassa ylänurkassa (se vähän suurempi ihminen). Isä ja äiti lienevät nuo sinisellä piirretyt tuossa edessä. Lapsia on neljä, viides ei ole vielä syntynyt.

    Aika hauska, minustakin. Nyt tämän piirtäjä on 10v.

    Touhukas voin olla, mutta vähän aikaansaapa.

    Oikein hyvää uuden viikon alkua sinulle, Paula<3

    VastaaPoista
  10. Moi Helmi-Maaria!

    Ikävä juttu tuo mummosi sairaus, mutta niille me emme paljon mahda. Tosin nykyään jo lääkkeitäkin on, ja ne antavat parempaa elämänlaatua sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Ehkä vielä jonakin päivänä myös tämä sairaus osataan parantaa. Ainakin toivon niin.

    Jos UutisAlasin ei reagoi, voin lähettää tiedotuksen Koti-Karjalaan, joka ilmestyy myös Tohmajärvellä. Muita kuntia ovat Kitee, Kesälahti ja Rääkkylä. Ja varmasti juttusi huomataan Karjalaisesta, kun se ilmestyy. Karjalainen ilmestyy yli maakuntarajojen.

    Siitä se sitten alkaa nuoren romaanikirjailijan taival kohti menestystä ja vaikutusvaltaa! Pidän peukkuja puolestasi, Helmi-Maaria<3

    Oikein jännittävää tätä viikkoa sinulle, ja onnellista tulevaisuutta Suomessa, Saksassa ja Euroopassa<3

    VastaaPoista
  11. Moi Ritva!

    Etkö usko, että piirtäjä oli 4v. kun tuon kuvan teki? Lähetin sen Sukuviestin piirustuskilpailuun, ja tämä tyttö voitti oman sarjansa, 4-7v. Oli varmaan nuorin osanottaja sarjassaan...Siitä on aikaa jo yli viisi vuotta kun tämä kilpailu käytiin.

    Oikein hyvää viikon alkua sinulle, Ritva<3

    VastaaPoista
  12. Hei Minttuli!

    Heli Laaksonen ei taida kirjoittaa suorastaan Turun murretta, vaan jotakin Laitilan ja jonkun muun länsimurteen muotoa. Mutta kieli on lyhyttä ja ytimekästä, outoa meille itäsuomalaisille.

    Turku on sinulle tuttu paikka, ja osaat varmaan myös paikallista murretta. Minä olen käynyt muutamia lyhyitä reissuja Turussa, joten en ole sitä kautta murteeseen perehtynyt. Mutta on hauskaa lukea ja kirjoittaa näitä Heli laaksosen runoja, joissa usein huumori on se kantava voima.

    Kahdeksan vuotta hoitopaikassa on pitkä aika. Kävit varmaan siellä monen monta kertaa miehesi kanssa anoppiasi tervehtimässä.

    Kiitos terveisistä ja kommentista, Minttuli<3

    Lämpimät terveiset myös Sinulle<3

    VastaaPoista
  13. Runo on mainio! Tykkään kovasti Laaksosesta, vaikka itse itäistä savon murretta puhunkin. Mummot on tärkeitä (äidinäitini olikin sinun kaimasi, kuten olen joskus tainnut jo mainita).

    Pitääkin etsiä keskiviikon Karjalainen käsiinsä ja lukea Maarian haastattelu. Lehti kyllä tulee meille, mutta jostain syystä en joka päivä sitä lue (käykin muuten oikein hyvin tuohon Laaksosen runoon lukemattomista lehdistä, vaikka siinä taitaa ollakin metaforinen ilmaisu).

    Mulla muuten on tuo kirja, jota pidät käsissäsi (siis Tikkalan koulun historiikki, sain sen väitöslahjaksi, kun oon tutkinut paikalliskirjallisuutta).

    VastaaPoista
  14. Tunnistin heti että Turun murteellahan tuo runo onkin , ja tää Heli on siinä taitava, mää en oo ikän tykänny Turu murteest vaik tääl oon asunut koht 40 vuat, mut mie muutanki takas synnyin seuvulle ku eläkkeel piäsen.

    VastaaPoista
  15. Moi Anna Elina!

    Varmaan sait kirjan Sari Tuuva-Hongistolta, joka tuon muistelukirjan toimitti.

    Minulla oli oma pieni osuuteni tuon kirjan tekemiseen, mutta työryhmä riitaantui ennen
    kuin homma saatiin valmiiksi. Neljä vuotta se välillä lepäsi, onneksi Sari otti ja teki sen loppuun asti.

    Nykyään on Aili-nimisiä ihmisiä vähän, tilalle ovat tulleet Ailat ja Airat...

    Kunnia olla mummosi kaima<3

    Missä yliopistossa väittelit tohtoriksi, oliko se Joensuu?

    Oikein hyvää jatkoa sinulle Anna Elina, elämäsi tielle<3

    VastaaPoista
  16. Hei Pepita!

    Heli on joskus sanonut, että murre on Laitilan ja jonkun muun länsimurteen sekoitusta, ehkä sitten Turunmurretta.

    Minusta murteet ovat kiinnostavia.;) Murteen kirjoittaminen ja lukeminen on paljon vaikeampaa kuin kirjakielen, jota olen harjoitellut jo kuusivuotiaasta asti. Mutta tietysti kaikkeen tottuu, ja harjoitus tekee mestarin, sanotaan.

    Pepita, oikein kiva, jos tulet takaisin tänne Itä-Suomeen eläkevuosiksesi.:D

    Oikein hyvää maanantai-päivää sinulle, Pepita<3

    VastaaPoista
  17. Hei Aili-mummo.

    Touhua riittää..Jaksamista eteenkin päin sinulle.

    Näin joulun alla tuntuu itselläkin, että ei meinaa keretä edes konetta aukaisemaan, kun on niin paljon muita hommia.

    Luin Karjalaisesta tuon Jenny Lötjösen tarinan. Ihmeellinen mummeli.Ei uskoisi 100 vuotiaaksi.


    Kaunis kuva perheestä Even piirtämänä.

    Kaikkea hyvää sinulle kiireittesi keskelle.

    VastaaPoista
  18. Hei Eila!

    Olen mokannut, piirtäjä oli Ellu, ei Eve. Mutta nämä ovat peitenimiä, oikeat näet siitä toisesta blogista, jossa on paljon runoja.

    Onhan se harvinaista, että 100v. ihminen on noin energinen ja vireä, näyttää esimerkkiä meille nuoremmille.

    Jaksamista sinulle, Eila, ja kiitos kannustuksestasi<3

    Sille ei mitään voi, jos ei ehdi. Jotkut jopa sulkevat bloginsa, mutta eihän me niitä olla, vai mitä, Eila?

    Oikein hyvää marraskuuta sinulle, Eila, ja terveisiä sinne Kumpuun<3

    VastaaPoista
  19. Aili-Mummo,kyllä minä uskoi että on neljä vuotiaan piirris,siinä oli kirjoitus virhe,piti olla mukava.Hyvää alkanutta viikkoa:)

    VastaaPoista
  20. Kiitos, Ritva, oikaisusta!
    Terveisiä sinulle<3

    VastaaPoista
  21. niin, mäkin pelkäsin pimiää, Näkkiä, nokipoikii... mut se meni ohi.

    VastaaPoista
  22. Hei Hannele-mummu!

    Minuakin äiti pelotteli lapsena Veinemännällä ja Näkillä. Mutta nokipojilla ei kukaan pelotellut, enkä ole niitä pelännyt koskaan. Mutta ne isän kummitusjutut nostivat karvat pystyyn, ne olivat kammottavia. Niiden johdosta opin pelkäämään pimeää...

    Mukavaa maanantai-iltaa sinulle, Hannele<3

    VastaaPoista
  23. Mukava tuo Heli Laaksosen runo postauksessasi, pidän kovasti Heli Laaksosen murteella kirjoitetuista, pilke silmäkulmassa runoista. Mieleen tulee heti Joulupatja.

    Tänä päivänä korkean iän saavuttaa yhä useampi. Anoppini eli 97 vuotiaaksi ja täysillä tässä hetkessä. Laulupiirissämme on 92 vuotta täyttänyt ihana Helmi, jaksaa joka kerta tulla rollaattorillaan mukaan. Usein tahtoo olla niin, että sairaudet vie muistin ja muistot, laitostuminen vie terveyden jo ennen aikojaan.

    Mukava postaus sinulta jälleen Aili-mummo. Kiitos.

    VastaaPoista
  24. Hei Anja-Regina!

    Heli Laaksosen runot ovat saavuttaneet suursuosion ympäri Suomea. Minäkin olen niihin retkussa, vaikka murre on minulle outoa länsimurretta. Ymärrän kuitenkin hyvin, mitä hän kirjoittaa. Ja parasta Laaksosen runoissa on sen ymmärtävä ja sydäntälämmittävä huumori, se on upeaa<3

    Totta on, että yhä useammat meistä pääsevät yli tuon maagisen 100v. iän. Mutta harvinaisempaa on, että vielä hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Mutta se on hienoa, että näin on tämän Jennyn kohdalla.

    Hienoa että sinullakin on piirissäsi näitä ikäihmisiä, jotka hyvin pärjäävät tässä nykymaailman menossa mukana. Toivotan anopillesi ja Helmille oikein hyvää terveyttä ja pitkää ikää, että he kauan ilahduttaisivat teitä ja jälkipolviaan olemassaolollaan.

    Oikein hyvää keskiviikkopäivää sinulle, Anja, ja kiitokset kommentista<3

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥