Google+ Followers

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Kaikenlaisii sattumuksii...

Joensuun Botanian kohtalonköynnös kukkii näin ihanasti...


Jatkan potilaskertomuksia kirjasta Parantunut hoidoista huolimatta:

Potilas muuttanut Vaasasta Turkuun. Muuten terve.

Potilaan kuulo on huonontunut olennaisesti. Todellisuudessa hän ei kuule lainkaan vasemmalla silmällään.

Potilas on 65-vuotias nainen, joka on kaatunut ja kaatumisen on täydentänyt kuorma-auto, joka ajoi hänen päälleen.

Saanut jotain lääkettä, jota ei ole edes kokeillut. Keskiolutta sen sijaan käyttää usein lääkkeeksi.

Vasen jalka amputoitu ja rullatuolissa. / Ylipainoinen rouva, joka ponkaisee tuolista ilman tukea liikkeelle ja kävelee kauniisti.

Laitetaan tämä tiedoksi tohtori Virtaselle, josta potilas tykkää kuin hullu puurosta.

Toisinaan ei pysty samanaikaisesti ajamaan autoa ja pesemään ikkunoita.

Diagnoosi: Paperityömies. / Rasituksessa ja pakkasessa kävelevä sepelvaltimotauti.
Botanian kissanhäntä saniaisten ja muiden kasvien seassa...

Hyvvee päivee kirvesvartta hyvät immeiset, ei tuo kirjaplokkarina olo ou niin kaksista, ainakkaa jos ei ossoo kunnola kirjuttoo. Van aiheihen puutteessa sitä immeisen on tehtävä mitä tahhaan, vaikkei ois ammattitaitookaan. Neun nuo sanankäyttäjät erikseen, jotka leipäsäkkii repässöö kirjuttamalla. Onnee vuan kaikile ammattikirjuttajile, miula syntyy piäassiissa tuota asijatekstii satunnaisen runnoilun rinnala. 

Mukava on lukkee teijjän toisiin juttuja, aiheita on tuhatmiärin tään pohjosen taivaan alla. Anja-Regina levittel hevosijjaan, niitä on kuulema enemmän kun tuhat kappaletta; onneks eivät tarvihe ruokoo eivätkä juomoo, ei ies laijjunta. Kuv vuan sillon tällön pyyhkii pölyt niihen pinnalta ja kuapista, niin seun sillä saletti. Ja sittä siinä on sekkii hyvä puol, jotta nuo EU:n viranommaiset eivät tule tekemään niitä tukitarkastuksiisa, ei vuajita semmosta ja tämmöstä laijjun alloo elläintä kohti niinkum meilä muajussiloila. Ja lantajututtii on heleppoja, kun sitä paskoo ei tule. Se taitas ollakkii parempi jos kaikki muajussit siirtys tämmössee  kuappiviljellyy, ratkiis kaikki ongelmat yhelä kertoo. Sittä ostettas kaikki ruoka ulukomailta kun kerta halava suapi, nii neun väittänneet jo monta vuoskymmentä. Varsinnii evuskuntavualiloihen eilä...

Sanonpahav vuan, jotta Anja-Rekina on mainijo kirjuttaja, nauroo suap iha silimät vesissä. Sittä hällä ja Rinssipuolisola on koira, Simo Sallinpoika Hurtta, jonka tempauksii myö kaksjalakaset suahaan ihmetellä millon mitennii, sennii, kun Simo kiipes puuhun! Jo vuan on vikkelä poika, tuo Simo Hurtta. Jos Simo vielä oppis soittamaan viuluu, sillon se ois mualimanennätyskoira...

Kaakaon hedelmä on tuo keltainen möhkäle, josta saadaan kaakaojauhetta.
Kyllä se siitä kevväks kiäntyy, vaikka eilen sato lunta kymmenen senttii, ja tiet ovat umpikierossa jiässä ja liukkaat kun mitkä. Yritin pyhänä käyvä Yhteisvastuun kerjuureissula nuapurissa, van kun on niin vuaranen maasto, käv niin hassusti, jotta auto ei suostuna nousemmaan talon pihhaan korkeile mäile, van tek topin, ja kiänty tiele poikittain. Yritin sittä kiäntee auton nokkoo alaspäin, van taisin kaasutella liijjan innokkaasti, ja auto jäi niile sijolleen; pyörät suti vuan tyhjee. Ajopa isäntä raktorila siihen ja läks hakemaan pihastaan nuoroo, van yhen äkin ajo paikale talon sukulaisii kylätietä pitkin, ja siinä ol mukana nuormies, joka sai sen auton kiäntymmään nokka alaspäin ja ajettuu siihen rinteen alle. Annon kauniit kiitokset avulijaile nuapurloile, jotka ajovat takasin paikale, josta heile ohimännessä vilikutin. Tosijaan se rinne ol niin jiässä, jotta minnuu pelotti kuatuminen ja luihen särkyminen. Van kävin mie vielä kolomessa talossa sillä reissula, yhessä tarjosivat kahvittii, vaikka olin vuan rahastamassa. Kiitokset Osmole ja Tuulale!


Joten sanottava on, jotta näilä kelilöilä on uskalijasta männä ies nuapurriin. Vaikka nuapur ois miten ystävällinen immeinen, niin maasto on semmonen, jotta heikkohermossii pelottaa...


Jotta näilä evväilä männään.
Toivottelen teile lukijoile oikkeen hyvvee keskiviikkoiltoo ja -iltapäivee!
                                        Aili-mummo

13 kommenttia:

  1. Mielenkiintosiahan ne on nuo kirja-arvostelut. Kun ihmisellä olisi kirjasto josta lainata tai kirjakauppa josta ostaa. Nyt täällä on sellainen kevät, että ei kirjoja kaipaa. Tekisi mieli vain kirmailla pihalla. Parvekkeen kukat on mietintämyssyn alla. Hetken jos vain malttaisi viellä, että varmasti yötkin lämpenee. Viikonjatkoja sinne kauniiseen Karjalaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Mine!

      Tarkotitko Mine 'ihmisellä' ihtees? Miula on kunnankirjasto, josta suap lainata. Mukavoo, jotta kevät on tullu sinne Turkkiin asti;DD
      Lämpennöö se ilima ihan varmasti, kun kerta kevät on;))

      Kaunista viikonjatkoo siulekkii, Mine, sinne kevät Turkkiin.<3

      Poista
    2. Tarkoitin itteäni. Minä rakastan kirjoja ja ulkomailla asumisen yksi huonoja puolia on se, että a) on kaukana Kotkan kirjastosta ja b) on kaukana kirjakaupoista, jotka myy suomenkielisiä kirjoja. Suomeen saapuessamme meillä onkin yksi varma traditio. Kerran viikossa menemme Kotkan torille possokahveille ja sieltä kirjastoon lainaamaan kassillisen kirjoja. Se se on juhlaa:).

      Poista
  2. Kiitos Aili, olipa mainiota tarinointia ja vielä murteella. Piristit päivääni ♥
    Terveiset sinne Karjalan maille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli hoi!

      Mummo riehaatu tästä ylönpalttisesta kevvään tulosta, jotta uskals siirtyy siihen parempaan kieleen, murteeseen;DD Mukavoo jos tykkäsit, nuo aiheet ol sev verran hauskoja. Kiitos terveisistä, ja samala tavala sinne Pohjos-Savvoon.<3

      Poista
  3. Kaunis kuva! Jäin hitaasti oikein lukemaan jotta ymmärtäisin myös. Luen vielä toiseen kertaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Maiju !

      Suapi sitä lukkee vaikka kolomeen kertaan, jos vähempi ei auta;DD Mukavoo viikon jatketta siule sinne Männikön perukoile.<3

      Poista
  4. Noi potilaskertomusjutut on sitten niiiin hauskoja, että ihan kippurassa niitä nauroin, hi!
    Kohtalonköynnös on sitten niin todella kaunis!
    Ja hienoa kerrontaa ja hyvin sulla sitten lopulta kävi ja kahvitkin vielä sait!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Harakka!

      Jo vuan on hauskoja (nilsiäläinen sannoo 'haaskoja').

      Sattuu sitä viisaammillennii ku miule;DD
      Kaunis on, kaunis;))

      Ol miulakkii männeinä vuosina tuo köynnös, van pijin sitä liijjan kauvan kylymässä etteisessä, ja siitä se ei tykänny. Miekii kyllästyn sen kasvin temppuiluun, ja heitin sen mäkkeen.

      Kiitosta siule kehusta, hyvin se piätty eikä luita katkennu;DD Aina kannattaa käyvä nuapurissa.<3

      Poista
  5. Olipa mainioita tarinoita,kohtalon köynnös on kaunis ja kaakkaon hedelmä en ole kyllä koskaan nähny. Kiitos myös sinulle hyvää keskiviikon iltaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Ritva!

      Tarinat on tarinoita, van piäassissa tossii;DD

      Kaunis köynnös, kukat on suloset;))
      Kyllä se kaakaon papu on, niin sanottiin lapussa.

      Mukavoo keskiviikkoiltayötä siule, Ritva.<3

      Poista
  6. Kiva postaus. Mukavaa luettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava 'kuulla';DD

      Oikein hyvää Maarianpäivää sinulle ja Taatalle.<33

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥