Google+ Followers

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Kummittelevia eläimiä...

Ellun ja Angin piirustus: Kirjava kummitus

On naama totinen kummituksen,
suu viivana möllöttää.
Toinen silmä on suuri ja ummessa,
toinen vieressä röllöttää.
Korvat siipinä tuulessa liehuu
ja tukka sinisenä
päässänsä riehuu...


- Aili Nupponen -


Ellun ja Angin piirustus: Silmälasikummitus.
Arvelin siirtyä kummitustarinoihin. Ne on otettu teoksesta Pieni Kummituskirja, toim. Kati Lampela. SKS (2006).


"Talon emäntä oli noita, joka vei sairastavan lehmän tai muun kotieläimen aina talon pirttiin. Toisinaan itikka eli lehmä parani, toisinaan tauti paheni ja eläin kuoli, toisinaan se jouduttiin lopettamaan, jotta eläinparka pääsisi kärsimyksistään.


Samassa talossa oli Kuppari-Kaisan huone. Hän oli hyvä hieroja ja kuppari ja viipyi usein myöhäiseen yöhön matkoillaan. Kerran hän taas oli ollut kylällä ja tuli myöhään iltasella kotiin. Talon väki sanoi saunassa olleen hyvän löylyn ja että vielä sitä oli jäänyt Kaisallekin. Kaisa  lähti saunaan myöhäisestä illasta huolimatta, koska ei pelännyt turhia, eikä tyhjiä säikkynyt.


Kun Kaisa löi löylyä kiukaalle, ilmestyi lehmä kiukaan viereen. Se ynisi, katsoi Kaisaa lauteille ja puisteli sarviaan niin että ne kalahtelivat lauteisiin. Silloin Kaisa sanoi: "Haista paskas ja mee tiehes ja anna mun saunata. Sinähän oot tapettu jo aikaa", paiskasi vettä kiukaalle ja jatkoi vain saunomista. Siihen se lehmä hävisi, eikä sitä näkynyt sen koommin.


Kaisalle ilmestynyt lehmä oli ollut talon enetinen iso musta kellokas. Se oli jo aikaa sitten tapettu, sillä se oli sairastunut. Kaisan muistin mukaan sitä ei ollut käytettykään pirtissä parantumassa, kuten tapana oli. Kun Kaisa pääsi saunasta tupaan, sanoi hän: "Hiilikki tuli saunaan." Talonväki ei ottanut sitä uskoakseen, vaikka Kaisa tunnettiin rehellisenä ihmisenä."


Tarina on Sievistä 1935.
~~~~~


"Joku mies meni kerran vedon päälle yöksi kirkon lehteriin. Yöllä siellä maatessaan hän kuulee, että joku kipuaa lehteriin. Hän katsoo alaspäin ja näkee, että sinne ylös on nousemssa verinen härkä. Hänelle tuli hätä käteen ja hän lähtee pakoon. Ääni kuuluu perästä: "Katso minun punaiseen suuhuni." Mies vain huutaa: "Katso sinä minun takapuoliini," sillä hän tietää, ettei saa katsoa taaksensa, kun kummitusta pakoon lähtee, muutoin paha perii."


Tarina on Ikaalisista 1935
~~~~


"Helluntaiaattoiltana vuonna 1920 tulin minä Kallen kanssa Multian Haapakumpuun.
Oli hyvin valoisaa ja lämmintä, ruohoa ei vielä ollut maassa. Puotirakennuksen seinässä oli jousikarhi. Sen vierestä, aivan meidän edestämme, lähti äkkiä kummallinen elävä. Väriltään se oli kuin likaantunut jänis. Eläin oli noin kaksi metriä pitkä ja 60-70 senttimetriä korkea. Sillä oli puolen metrin pituinen häntä, jota se piti pysyssä. Eläin hyppäsi läheiseen aidan mutkaukseen ja katosi meidän edestämme aukealle paikalle. "Mikäs piru se oli", sanoi Kalle." "En minä tiedä", vastasin. Me etsimme joka paikan, mutta emme löytäneet mitään. Muuta kummitusta en ole eläissäni nähnyt."


Tarina Multialta 1938.
~~~~


Uusi viikko on taas alussa. Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää maaliskuuta!
                                       Aili-mummo









24 kommenttia:

  1. Aikasmoisia tarinoita on ennen kerrottu ja uskottu. Lapsena muistan miten kauheasti pelotti kun kerrottiin yhdessä kotikyläni mökkipahasessa noidan asuvan. Tottakai uskoin..
    Mukavaa maaliskuuta, kohtahan niitä trullejakin saadaan odotella, ainaskin Pohjanmaalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entisaikaan ihmisillä oli paljon tarinoita. Piti nyt turvautua SKS:n keräämiin juttuihin;))

      Kun / jos ei ole tietoa, on sitä enemmän luuloja ja tarinoita;DD Ja menneinä aikoina vielä lisäksi taikauskoa, kun sitä tietoa puuttui...

      Joku eukko kylällä voi olla ihmisten mielestä noita, jos hän osasi jotain enemmän kuin muut, esimerkiksi ihmisten ja eläinten parantamista. Loitsiminen ja taiat olivat vielä 1800-luvulla hyvin voimissaan.

      Trullit ovat myös olleet entisaikoina pelättyjä taloissa, veihän trulli talon karjasta karjaonnen itselleen tai siirti sen toiseen taloon.

      Oikein leppoisaa ja hyvää maaliskuuta, Minttuli.<3

      Poista
  2. Hui mitä juttuja;-) !! Hauskaa viikkoa itsellesikin, melkein unohdin jo haasteesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villiviini!

      Mukavaa kun muistit haasteeni;DD
      Käynpä sivuillasi katsomassa;))

      Poista
  3. Ompa aikamoisia juttuja,kivat piirustukset kummituksista,myös sinulle hyvää alkanutta viikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ritva!

      Kummitusjutut olivat minun lapsuudessani suosittuja, ainakin isäni kertoili niitä iltojensa ratoksi;)

      Oikein leppoisaa maaliskuun jatkoa, Ritva.<3

      Poista
  4. Joskus kuvia laitettiin olohuoneen seinälle :) Nyt niillä on paljon erilaisempi foorumi täällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Isopeikko!

      Teillä oli sellainen tapa;DD

      Täältä ne kuvat näkyvät paljon laajemmalle alueelle;)

      Mukavaa maaliskuuta, Isopeikko.<3

      Poista
  5. Hyvää maaliskuun päiviä Aili-mummo!
    Kummitusjutut ovat ehkä tänäpäivänä jääneetkin vähemmälle huomiolle.
    Kiitos kun tuot niitä luettavaksemme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulleriina!

      Lapsia peloteltiin ennen Möröllä, kummituksilla ja kuolleilla...

      Mukavaa maaliskuuta, Ulleriina.<3

      Poista
  6. Kummitusjuttuja en jaksa lukea, mutta runo on suorastaan mainio!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marleena!

      Kiitos kommentistasi, ja mukavaa päivänjatkoa sinulle.<3

      Poista
  7. Entisaikaan on tosiaan ollut paljon tarinoita, kun eihän silloin ollut telkkareita ja muita viihdytysvälineitä. Niillä myös kasvatettiin lapsia..Niitä on mielenkiintoista kuulla! Mukavaa viikkoa Ailille!

    VastaaPoista
  8. Moi Helmi-Maaria!

    Oikeassa olet, niin kerrottiin, isäni oli melkoinen tarinoiden kertoja;DD Ja miten mukava noihin juttuihin oli hyvällä mielikuvituksella lisäillä outoja yksityiskohtia...

    Sinä sentään kerrot omat tarinasi itse, minä vain lainailen toisten kertomia.O_O

    Pelottelu taisi olla yksi niistä entisajan kasvatuskeinoista;/ Minäkin opin pelkäämään pimeää...

    Oikein mukavaa viikkoa sinulle, Helmi-Maaria.<3

    VastaaPoista
  9. Minä tässä taiteilijana takerun lasten piirustuksiin, koska ne vain hyviä ja idearikkaita. Miksi se karisee pois niin monilta vanhemmiten, oishan se elämä helpompaa kun näkisi edeleenkin sen elämänsa monipuolisesti ja väreissä!? Piirtelen paljon lapsien kanssa ja olen siintä nauttinut, koska aina yllätävät niillä kuvilaan....;)

    Tarinat ovat kehittäviä ja opettavaisia, niiläkin on kiva kisailla lasten kanssa.....aikaset eivät taija enään niitä oikein aina ymmärtääkään....vähän alkaa jo tuntua siltä....;D Kiitos tästäkin postauksesta...;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Maikku!

      Minua on aina keljuttanut se, etten itse osaa maalata tai piirtää; joten tuntuu, etteivät silmäni ja käteni osaa tehdä yhteistyötä;)

      Rakastan taidekirjoja, ja muuan tätini oli naivistinen taulumaalari. Tuntuu siltä, että minulla tuo taide piileksii jossakin käsittämättömän otsalohkon takana, mutta kuvataidetta ei vain synny;/

      Onneksi lapset ovat paljon minua luovempia, varsinkin kuvallisessa taiteessa;DD

      Entisaikaan tarinoilla oli kasvattava päämäärä muiden ohessa; joskus se oli myöskin suoranainen pelottelu;(

      Kiitos itsellesi, Maikku.<3

      Poista
    2. Ei haitta jos piirustuksen taito puutuu, koska piirät kirjoituksiin ja runoihin sen tuhansien värien maailman!
      Minulle se teksti tulee tuplana kun luen kirjoituksisia, samalla mielessäni maalaan sen jo tauluksi...;) Uskon että sama toimii sullakin....;D

      Vaikka laulan ja kuuntelen mielelläni musiikkia, niin en ole tosissaan musikaallinen, mutta kun minä reppana en sitä aina hokaa, ito kait ohittaa siinä sen lahjakuuden....ihan mukava näinkin.....;D...hih

      Poista
    3. Maikku!

      Kiitokset sinulle lohduttavaista sanoistasi;))

      Mukavaa on, että me olemme erilaisia, sekin on rikkautta;DD

      Poista
  10. Ihania kummitus piirustuksia.
    Ne lasten piirustukset ovat niin ihania, paljon puhuvia.

    Mukavaa loppuviikkoa sinulle Aili

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sylvi!

      Lämmin kiitos mielipiteestäsi.<3

      Ajattelen itse samoin..;)

      Hyvää loppuviikkoa myös sinulle.<3

      Poista
  11. Hyvää naistenpäivää!
    Linkissä juttua kummitustarinasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein onnellista naistenpäivän iltaa sinulle, Anna.<3

      Kiitos linkistä, luen kun ehdin...

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥