Google+ Followers

maanantai 8. lokakuuta 2012

Mummut ja vaarit

Kaksi mummoa Budapestissä syksyllä 2007.


MUMMUKS TAHTOMINE

Tule viäl semne aamu,
ko mää herä ilman kello oikke aikasi,
keitän ittelän kaffet, polje Monarki kans kaupunkil,
ole oven taka vartomas ko L. Lehtose Leninkiliike
myyjäfrouva tule töihi, päästä munt sisäl,
autta valikoittema heijä suurimma,
vaaliampunasimma pualpunttisimma aluhousu,
Aurjoefärisek kunnollise tukisuka,
ja merinovillasep polvelämmittime,
naapurkaupast peessik kenkä
ja paffilaatikoruskia poplari.

Mää haise eukalyptukselt,
viäm pal tila takapenkil,
hymyilen ko suomempystykorva,
mut kieltäyryn kaikest,
sano: emmää muist,
emmää jaks,
emmää ol ikä ennenkä,
ko mää ol tottunu juur näi.

Enkä meina pualtvuossata orotta.

- HELI LAAKSONEN -
Pyhän Mikaelin patsas lähellä kirkkoa Budapestissä.


Mummut on päästetty pois pannasta. Ei ole enää tarvis hävetä mummouttaan ja huonouttaan, se on ansaittu arvo ja kunnia - paitsi joillekin, jotka kuvittelevat olevansa ikinuoria. Mummottanut olen viimeisinä aikoina melkoisesti, tänään tytöt eivät taidakaan tuolla syömään mummon piirakoita ja keitettyjä munia. No, ehkä huomenna, kun saan oman puhelimeni kuntoon. Vaihdoin nimittäin operaattoria, ja nyt pitäisi lähettää Imei-koodi entiselle operaattorille, joka on lukinnut puhelimeni. Niin avuton olen, etten ole koskaan avannut puhelintani, ja vaihtatanut itse Sim-korttia, puhumattakaan akusta. Minulla on ollut hyvä palvelu, jonka miniäni on minulle suonut.

Netti ja monet sen palvelut ovat tulleet tutuiksi paljolti miniän ansiosta. Eilen rupesin taas tekemään kuvakirjaa Ifolorille, heillä on 20 % alennus 16 päivään tätä kuuta. Se on aika paljon, tavallisimmin saa 15 prosenttia tai joulun alla ei mitään. Matkakaverini Mari katseli martkakuviamme Alaniasta, kysyi, olenko teettänyt niitä. Sanoin, etten aio teettääkään, vaan teen niistä kuvakirjan. Siinä kuvat pysyvät kansien välissä eikä niitä tarvitse liimata mihinkään. Valtaisa kuvajoukko on liimaamatta noin kymmeneltä viime vuodelta. Tarttis sekin joskus tehdä, vaikkei se mielipuuhaa olekaan.

Nykyajan mummut matkustavat kovasti, heillä ja vaareilla on paljon vapaa-aikaa, ja monesti rahaakin. Itsekin tykkään matkustamisesta, saa nähdä, vieläkö uskallan lähteä jonnekin; Mari ainakin on mahdottoman halukas matkaseuralainen. Toivottavasti kunto säilyy tai paremminkin korjautuu. Nyt tuo oikea käsi asettaa vielä rajoituksia. Sitä särkee kovasti, kun teen jotakin vähän raskaampaa, ja samalla käsi turpoaa ranteesta. Jopa tämä kirjoittaminen tuntuu kädessä särkynä, vaikka tuskin raskauden takia.

Margitin saaren kukkaloistoa lokakuussa 2007.


Meidän mummujen ja vaarien tulee kasvaa ihmisinä, jotta osaamme suhtautua oikein nousevaan polveen ja heidän vanhempiinsa. Kaiken takana on ihmisen kunnioitus, ja myös pienten ihmisten kunnioitus. Katkismuksessa vaaditaan vanhempien kunnioitusta, mutta vanhempien tulee myös osata kunnioittaa omia ja toisten lapsia, ja muita lähimmäisiään. On myös sellaisia vanhempia, joita on lähes mahdotonta kunnioittaa, niin huonoja heidän tapansa ja kasvatusmenetelmänsä ovat. 

Harmaa, usvainen aamupäivä on kirkastunut iltaa kohti. Toivokaamme, että myös meille harmaapäille elämäniltana kirkastuu elämämme vaikeat asiat, ja saamme vastauksen kipeimpiin kysymyksiimme. Elämä on rajallinen, joskus aavistamattamme sen takimmainen raja on hyvinkin lähellä. Puutteellisilla aisteillamme emme osaa sitä tietää ja tuntea. Mutta joskus saamme sen salatun vastauksen tietää. Toivottavasti!

Toivotan teille, hyvät lukijani, oikein hyvää ja kaunista alkanutta syysviikkoa!
                                        Aili-Mummo

30 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus, Aili! Koska itse kasvoin mummoitta ja vaareitta, arvostan kovasti lasteni mummoja ja pappoja. Ja toivon itse pääseväni mummoksi joku päivä. Silloin ostan Marimekon iloisen takin, minusta se on mummous itse:). Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Mine!

      Hauskaa että pidit!:DD
      Ihanaa että haluat päästä mummoksi, ja melkoisen varmasti voin luvata, että pääset, sinulla on neljä lasta;))))

      Voi ihmettä, ei minulla ole Marimekon kotitakkia, mutta ehkä olisi aika ostaa se! Nuorempana ostin kyllä marimekkoja, mutta nyt ne ovat ylellisyyttä!

      Oikein iloista odotusta siksi, kunnes pääset mummoksi, Mine!<3333 Samoin sinulle sinne Istanbuliin!<3

      Poista
  2. Ainiin, sekin piti sanoa, että olen myös tekemässä ifolor-kirjaa. Aloin lopultakin laittamaan tarinat kirjoiksi. Olipas siis kiva uutinen, että siellä on alennusmyynti menossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, voit sinä käyttää näitä Ifolorin tarjouksia, tai onko Turkissa hinnat alhaisemmat?

      Kiva uutinen ainakin minulle, toivottavasti sinullekin:)))

      Poista
  3. Olipa kaunis kirjoitus, kiitos!
    Ja oikein valoisaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harakka, ole hyvä vaan!<3

      Samoin sinulle..:D

      Poista
  4. 'Todella kauniisti taas kierjoitit ja asiaa mitä meidän tulee välillä pysähtyä ja mittimään
    Kauniit kuvat.
    Täällä oli tänään aurinkoista, mutta nyt illasta taas sataa.
    Kiitos samoin sinulle oikein virkeätä alkanutta viikkoa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sylvi, olen iloinen, että pidit!<3
      Virkeätä ja hyvää viikkoa myös sinulle!<333

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus, paljon punnittua ja oikeaa asiaa,kiitos Aili!
    Heli Laaksosen murreruno oli mukavaa luettavaa myös.
    Kyllä me mummot vielä matkustelemme toivon mukaan monet kerrat.
    Itse juuri maksoinkin seuraavan matkamme loppumaksun ja nyt on kivaa odotella kuukausi.
    Hyvää vointia ja terveisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, ole hyvä vaan, kiva 'kuulla'.
      Ainakin voi haaveissaan matkustaa, minne mielii;)))
      Sinulla on matka jo lähiaikoina, olipa hyvä uutinen!<3

      Samoin sinulle, MInttuli!<3333

      Poista
  6. Mummous on ollut oikein muotia ja hot jo kauan;-)

    Kaikista ei vain ole isovanhemmiksi. Minulla oli aivan ihanat mummo ja aivan ihana mamma. Molemmat olivat elämäni tärkeitä henkilöitä silloin, kun oli hyvin tai ei niin hyvin. Jotain viisautta tai sitten vain aikaa nähdä enemmän kuin omat vanhemmat ehtivät.

    Tyttäremme on ilmoittanut, että heille ei T:n kanssa muita lapsia tule kuin koirat. Olemme sen asian kanssa aivan sinut, sillä olemme kasvattaneet kolmen perheen lapset, eikä ole kauaa siitä kun Meri lähti. Tuntuu siltä, että olemme nyt ansainneet pitkät vapaavuodet niin kauan kuin terveyttä ja kuntoa riittää ja oikeesti nekin alkavat vasta keväällä 2014, kun R. on vapaa liike-elämän pyörityksestä. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja jokaisen olla mummo tai olla olematta. Valita olla äiti tai olla sitä olematta. Minulle on vasta nyt alkanut olla aikaa tehdä mun omia juttuja ja elämä on lyhyt. Se on ohi ennen kuin huomaakaan.

    Kamfertilta ja ruusuilta tuoksui siellä, oikeassa mummolassa ja hänellä, Amandalla, ei ikinä ollut kiire minnekään.

    Kaunista viikkoa sinulle, Aili-IhaNainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Leena!

      Meitä ihmisiä on monta lajia, kuten tiedät. Kaikkien ei tulisi koskaan päästä vanhemmiksi eikä edes isovanhemmiksi. Hienoa, että sinä olet saanut nauttia hyvästä mummosta ja mammasta.

      En toki ole sanonut, että 'kaikkien pitää olla'. Jokaisella on tietysti oma tahto ja vapaus tehdä mitä haluaa tai olla tekemättä!

      Kirjoitin asian omalta kohdaltani ja yleisesti, tiedän että isovanhempia on paljon tämänkin postauksen lukijoissa.

      Varmaan sinä saat tehdä elämälläsi mitä itse haluat. Tuo Amanda mammasi on ollut ihana ihminen, kuten hänestä hienosti kirjoitit!<3

      Oikein hyvää ja kaunista viikkoa, Leena-IhaNainen!<333

      Poista
  7. Olipa ihana ja positiivinen postaus, joka sisälsi paitsi sanomaa täynnä olevan runon myös paljon elämänviisautta.
    Aivan oikein, kunnioituksen pitää olla molemminpuolista ja iästä riippumatonta. Eli kuten sanoit, ihmisen kunnioitusta mikä käsittää myös pienten kunnioittamisen.
    Mummous on arvaamattoman ihana lahja. Ainakin itse koen sen niin.Tosin elämän arpapelissä ei kaikille osu samat nappulat. Elämäni eväät sain omalta mummoltani. Eikä ne huonot eväät ole olleetkaan.
    Kaikki eivät toki halua mummoja olla. Onneksi on vapaus valita noilla nuoremmilla. Minulle kuitenkin mummous on ok.
    Nyt lapsenlapset ovat jo isoja ja saan "mummotella" päivittäin Simolle.
    Leppoisaa syysviikkoa sinulle! <333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anja-Regina!

      Kiitos sanoistasi, minusta tuo Heli Laaksosen runo kertoo kaiken, ja sen vuoksi oli helppo olla positiivinen:DD

      Olen kanssi samaa mieltä, että 'mummous on ihana lahja', ainakin meille, jotka uskallamme tunnustaa sen. Minusta sinä olet saanut mummoltasi erinomaiset 'eväät', jotka ovat kantaneet sinut pitkälle.

      Sinulla ovat 'pikkuiset' venähtäneet aikuisen mittoihin, minulla se kestää vielä jonkin aikaa. Mutta onhan sinulla Simo Koiruli, jota saat joka päivä hemmotella niin paljon kuin itse haluat..;)))

      Samoin sinulle, Anjuska!<3333

      Poista
  8. Kaunis oli kirjoituksesi,oikein hyvää viikon jatkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ritva, kiitos!
      Samoin myös sinulle!<3333

      Poista
  9. Voihan sentään kun mummona on mukava olla...;D Vissiin siitä johtuu kun saa itse päättää sen, ainakin mä olen niin tehnyt! Omat mummoni olivat niitä oikeita mummoja, hyvät muistot!!! Samoin mun hoitomummot, vaikkakin osa heistä olikin melko haastavia persoonia ja siksipä heistä niin kovasti tykkäsinkin!
    Kaikki vanhat tyttöystäväni näyttävät jo mymmeleiltä ja ottavat roolinsa melko hyvin.....vaikka kyllä mielelläni vähän neuvoisinkin!? Toivon aina sisimissäni jotta osaisivat ottaa mallia vaikka minusta, että näinkin/noinkin voisi tosiaan toimia....heh...;)
    Lapsilta sen kiitoksen huomion saa ja yleensä se on sitä vilpitöntä! Muistuu aina mieleen kun yksi näistä pikkuisista (silloin)käpertyi syliini ja sanoi:...tässä on niin niin hyvä ja lämmin olla!Tunsin olevani lämmin pehmoinen ja
    turvallinen syli ja niinhan se on!!!!
    Pulskan mymmelin etuoikeus jos sen osaa oikein käyttää, lapsonsen turvallisuuden tunteeseen, kaapata se pikkuinen siihen mukavaan läheisyyteen... ja olla vain hiljaa....:)

    ps.tässä ajan kanssa laitan järkevät kangät jalkaani ja kevyt repun selkääni, sauvat kätöseen ja suuntaan tälle jokaviikottaiselle fys.salille ja kato mihin tänään kykenen niitä laiteitta käyttää...heh-huh...;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Maikku!

      Sinulla, Maikku, riittää huumoria meille toisillekin antaa;))) Mukavaa että sinulla on kaikenlaisista mummoista hyvät muistot!<3 Lapset antavat palautetta nopeasti ja rehellisesti, he eivät valehtele..:) Turvallinen läheisyys, ainakin pikkulapselle, on se paras asia!

      Turvallista kävelylenkkiä sinulle, Maikku, ja oikein leppoisaa viikon jatkoa!<3333

      Poista
  10. Tykkäsin Heli laaksosen runosta!

    Olin viiskymppinen kun minusta tuli mummo,
    ja olen osastani iloinen. Vielä iloisempi olisin,
    kun asuisivat kaikki mummottavat lähempänä,
    mutta hyvä näinkin.

    Karjalaisanoppini sanoi ensimmäiselle
    lapsenlapselleen, et sie saa sanoa
    mummoksi, vaan sano Äit.
    Hän ei halunnut olla vanha,
    vaikka laskikin siitä
    monella tavalla leikkiä.

    Kasvovoiteita oli
    monta purkkia ja kerran
    tyttäreni kiillotti niillä
    kaikki huonekalut,
    ja kukkien lehdetkin.☺

    Hyvää ja kaunista syysviikkoa
    sinnekin, täällä
    taas sataa ja puisto
    on kellahtanut perusteellisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Herne!

      Aika nuorena pääsit mummoksi, minä olin jo lähes 60v. kun sain ensimmäisen lapsenlapsen syliini. Hän täyttää jo näinä päivinä 11 vuotta..;)))

      Hassua, että minäkin silloin sanoin itseäni 'äitiksi', vaikka olinkin mummo! Jotenkin sitä tunsi pieni lapsi sylissään itsensä äitiksi...

      Itselleni ei vanhuus ole enää ongelma, sitä se oli jossain nelikymppisenä. Sinun anoppisi taisi pelätä vanhaksi tuloaan, kun yritti tarmokkaasti taistella sitä vastaan. Rasvoja riitti moneen käyttöön kun anoppi siirtyi pois...

      Samoin sinulle, Herne!<333 Meillä on alkupäivä ollut ainakin poutaa!<3

      Poista
  11. Tykkäsin tästä kirjoituksesta tosi, tosi, tosi paljon!
    Ihanaa, kun on olemassa tuollaisia mummuja kuin sinä :)
    Kunpa minäkin joskus....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punatulkku Anne, lämmin kiitos mielipiteestäsi.

      Uskon, että varmasti myös sinä olet hieno ja rakastava mummu!<333

      Hyvää viikon jatkoa sinulle naapurikaupunkiin!<333

      Poista
  12. On se vaan niin mukavaa olla mummu.

    Heli Laaksosen runot ovat niin osuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelma, mikäpä meitä estäsi nauttimasta, onneksi!;)))
      Helin runot ovat loistavia, ja kertovat asiat huumorin keinoin!<3333

      Poista
  13. Minusta oli aina niin ihanaa, että molemmat mummoni olivat mummoja :) Oikeita pullantuoksumummoja, jotka eivät yrittäneet olla ikinuoria. Toivotan mummokkaita päiviä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Helmi-Maaria!

      Jo vain olen mummuilla saanut kolmena päivänä peräkkäin!;)))

      Kiitos toivotuksistasi, Helmi-Maaria!<3333

      Poista
  14. Kaikilla ei ole mummoja. Peikko tykkää Helin runoista, vaikka se ei ihan aina osaakkaan ymmärtää niitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Peikko!

      Ihan niin, kaikille ei riitä muummoa ja ukkia;/ He ovat kestohyödykkeitä, ja joskus ne kuluvat loppuun!

      Runon saa ymmärtää jokainen ihan omalla tavallaan, ainoaa oikeaa tapaa ei ole!:DD

      Poista
  15. Tämä on toinen päivä, jonka vietän blogiasi lukien. Kuuden viikon aikana on ehtinyt tapahtua paljon ja blogisi välityksellä pääsin osallistumaan elämääsi kirjoitustesi kautta. Runoja, kirjoja, kunnallisvaaleja, sukuseurakatsausta ja paljon valokuvia.

    Erityisesti pidin kirjoituksestasi nimeltään "Lapsista ja vastuusta". Siinä olet kutonut isoja asioita käsitettävän kokoiseksi sanamosaiikiksi.

    Miten upeita, vanhoja valokuvia oletkaan liittänyt kirjoitustesi lomaan. Kaksiosainen, naapureistasi kertova, Simosten tarina oli mielenkiintoinen ja laaja.

    Heli Laaksosen runo on kerrassaan hykerryttävän riemastuttava. Ja sinulta asiallista sekä havainnoivaa tekstiä nykyajan mummoudesta.

    Kuten Kettu totesi, kaikilla ei ole mummoja eikä vaareja. Minun elämässäni heitä ei ole koskaan ollutkaan ja siksi vaeltelen tuntemattomilla alueilla mitä tulee mummoihin ja vaareihin. Toisaalta, olen mielessäni saanut kuvitella ihanne-mummot ja vaarit, joten eipä tilanne taida sittenkään olla paha. Upeaa loppuviikkoa ja pimeydestä huolimatta, syksy on uskomattoman kaunis vuodenaika...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Pitsit sekaisin!

      Ihanaa että jaksat ponnistella monta postausta läpi. Aika kirjava ja laaja onkin aiheitteni skaala, mutta tykkään vaihtelusta, ja useat asiat kiinnostavat ja kiehtovat minua.

      Vanhoja kuvia kokosin kirjojeni takia, ei ne mitään loisto-otoksia ole, halvalla kameralla usein näpättyjä. Simosista riittäisi kerrottavaa kuukausiksi, mutta tässä nämä pari juttua.

      Helistä tykkään todella paljon, hän on riemastuttava sanataituri, joka käsittelee asiat ihanan iloisen huumorin läpi! Näistä runosta ei tule raskas olo, vaikka asiai olisi kuinka painava..;)))

      Mummot ja vaarit ovat niin kysyttyjä, ettei niitä kaikille riitä; ikävää mutta totta. Minäkään en ole isäni vanhempia koskaan nähnyt, kovasti olisin halunnut... Kuvittele vaan sellaiset isovanhemmat kuin itse haluat, silloin voit olla tulokseen tyytyväinen!<333

      Samoin sinulle, Pitsit, kaunista syksyisen viikon jatkoa ja iloista mieltä:))))

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥