Google+ Followers

maanantai 31. joulukuuta 2012

Linn Ullmann: Aarteemme kallis


Kuva Leena Lumi! Kiitos Leena!


Linn Ullmann: Aarteemme kallis. Suom. Tarja Teva. Norjankieleinen alkuteos Det dyrebare. WSOY 2012. 360 sivua.  ISBN 978-951-0-3928-9.

Sain tämän kirjan lahjaksi Leena Lumelta, ja samoin kiitos myös kansikuvasta!

Kirjan alkutapahtuma on Jenny Brodahlin syntymäpäivillä. Jenny-rouva on entinen kirjakauppias, jolle tytär Siri on järjestänyt 75-vuotisjuhlat vastoin äitinsä tahtoa. Päivä on heinäkuun 15. vuonna 2008, ja talon nimi on Mailund. Jenny-rouva oli alkoholisti, joka oli ollut raittiina jo 20v. Mutta juhlan kunniaksi hän päättää vetää päänsä täyteen viiniä. Juuri juhlayönä oli Mille-niminen tyttö kadonnut. Hän oli ollut kaitsemassa Sirin ja Jonin lapsia ja myös Simen-nimistä poikaa.

Kahden vuoden kuluttua juhlista, päätti kolme poikaa kaivaa 'aarteensa' maasta. Se oli arvokas, jokainen oli laittanut sinne kalleinta, mitä 'omisti' tai sai käsiinsä. Aarre oli haudattu erään puun alle, mutta kaivaessaan 'aarettaan' esiin, pojat löysivät kuolleen ihmisen jäännökset. 
   "Kukaan heistä ei käsittänyt että maassa makasi Mille, kun he hengästyneinä ja väsyneinä valaisivat löytöään taskulampulla. Hauta näytti linnunpesältä, isolta maanalaiselta linnunpesältä, joka oli tehty risuista luista, ihosta, oljista, heinästä ja vaatekappaleista - ja aluksi Simen, joka ei pystynyt heti käsittämään mitä haudassa oli---hän ajatteli että siellä oli jättiläislinnun rippeet---.Gunnar alkoi kirkua. - Hyi hitto, se on ruumis."

Simen oli kolmesta pojasta nuorin. Toiset olivat nimeltään Gunnar ja Ole Kristian. Tapahtuma-aika oli lokakuun lopun lauantai vuonna 2010, ja kaverukset viettivät sitä yhdessä. Kesämökit pantaisiin talviteloille ja kaupunki lähellä Osloa jäisi omiin oloihinsa. Pojat olivat haudanneet aarteensa vain muutamia kuukuasia aikaisemmin, mutta eivät muistaneet tarkalleen sitä paikkaa, minkä puun juurelle olivat sen haudanneet.

Osoittautuu että luuranko, jonka pojat löysivät, oli kadonnut tyttö Mille. Häntä oli haettu kaikkialta, mistä keksittiin etsiä, laihoin tuloksin. 

Sirillä ja Jon Dreyerillä on kaksi tytärtä, tummatukkainen ja -silmäinen Alma, 12v. ja nuorempi vaaleatukkainen viisivuotias Liv, jota vahtimaan Mille oli palkattu. Jon oli kirjailija joka kirjoitti romaanitrilogiaa, menossa oli viimeinen osa. Mutta se ei sujunut, jokin esti Jonia tekemästä tekstiä.  Perhe eli Sirin ravintolatuloilla ja palkkaennakoilla kustannusyhtiöltä, joita Jon nosti rahaa tarvitessaan. 

Jonilla oli salainen 'harrastus' vieraat naiset. Millekin oli ollut Jonin listalla. Jon oli hävittänyt Millen kadottua hänen salaisen päiväkirjansa, repinyt lehdet silpuksi ja heittänyt ne läheiseen lampiin. 

Sirin isä ja äiti olivat eronneet aikoja sitten. Äiti oli ollut kirjakauppias, joka oli ratkennut juomaan. Kesät Sirin perhe asui Mailundissa, jossa Jon 'kirjoitti' ullakkohuoneessa, Siri hoiteli ravintolaansa, ja Irma -asuinkumppani- hoiti äitiä. Irma ei pitänyt ollenkaan siitä, että Siv asui tai edes kävi äitinsä luona. Sivin pikkuveli Syver, oli pienenä hukkunut kodin läheiseen lampeen. Irma oli mustasukkainen Jennystä.

Mille on valokuvataiteilja-Amandan tytär. Mikkel-isällä ja Millellä oli salaisuus, joista ei saanut kertoa kenellekään...

Pääosa kirjasta on Sivin ja Jonin avioliiton kuvausta, puolisot nukkuvat erillään, sillä heitä häiritsee Alman ja Livin yöllinen nukkuminen heidän keskessään. Jon on sitä mieltä, ettei hän saa nukutuksi yhtään tämän takia. Muutoin aviopari näyttää kasvaneen toisistaan erilleen. Jonilla on ollut useita naissuhteita, jotka ovat jonkin ajan kuluttua päättyneet. Siv vakoilee miestään, mutta mies hävittää sähköpostit ja tekstiviestit. Jon valehtelee.

Sirillä on jakautunut persoonallisuus, toinen persoona on Iris, Siri on huomannut sen, ja kertoi sen veljelleen Syverille. Syver oli vain kolmevuotias, kun hän hukkui.

Painajaisunista kärsivät Alma ja Siri. Siksi Alma tulee nukkumaan aikuisten vuoteeseen. Alma on joutunut koulukiusatuksi.

Sivin isä on uudessa avioliitossa, isä kuolee kun Siv ja Jon ovat olleet naimisissa joitakin vuosia.

Siri järjestää äitinsä kunniaksi puutarhajuhlat. Itse juhlakalu juo yläkerrassa itsensä humalaan, ja lähti laskeutumaan alas portaita. Vastaan tuli vävy, Jon, jolle Jenny sanoi: "Hyvää iltapäivää". Jon pysähtyi katsomaan häntä tarkemmin. "Mitä ihmettä?"
   "Niinpä niin, Jenny vastasi, "juuri niin. Mitä ihmettä! Osuvasti sanottu!"
Jon siristi silmiään ja katsoi Jennyä. "Oletko sinä humalassa, Jenny?"
   "Olen ollut selvin päin yli kaksikymmentä vuotta. Taitaa olla enemmän kuin sinusta voi sanoa, vai mitä'?"
   "Niin no, selvähän se", Jon vastasi. Hän katsoi ympärilleen ja madalsi ääntään:
   "Tietääkö Siri että olet juonut?"
   "Olen seitsemänkymmenenviiden  ja saan tehdä mitä haluan."---.
   "Hyvää syntymäpäivää, Jenny", hän kuiskasi tämän korvaan. Jenny nyökkäsi ja yritti tuupata Jonin sivuun. Jon kuiskasi edelleen.
   "Siri on raatanut jotta sinulla olisi hienot juhlat tänä iltana. Etkö voisi osoittaa vähän -----."
   "Mitä jos vaikka teeskentelisit että annat arvoa illan juhlille? Se merkitsisi paljon Sirille."
Jenny pudisteli päätään ja jatkoi matkaansa.
   "Kuulitko, mitä minä sanoin, Jenny?"
Jenny ei vastannut vaan asteli liioitellun hitaasti ja ikään kuin arvokkaasti portaat alas.

Siri ja Jon olivat riidelleet Jennyn syntymäpäivien järjestämisestä melkein raivokkaasti, mutta Siri oli itsepäinen eikä antanut periksi. Juhlat pidettäisiin, maksoi mitä maksoi.

Isoäiti Jenny sanoi Almalle: "Alma, tänä iltana me häivymme. Kesken juhlien. Otetaan auto ja häivytään, otetaan retkituolit mukaan, vähän eväitä ja limsaa ja mennään rantaan katselemaan merta, ja mitä paksummaksi sumu käy ja mitä enemmän sataa, sen parempi".
   "Mehän kastumme litimäriksi", Alma sanoi.
   "Otetaan sateenvarjot mukaan ja kiinnitetään ne retkituoleihin niin että ne ovat kuin aurinkovarjoja,"  Jenny sanoi, "ja sitten istutaan kumpikin oman aurinkovarjomme alla ja annetaan myrskyn tulla."

----

Kukaan ei nähnyt Millen kasvoja monta tuntia myöhemmin, kun poika, jota kutsuttiin KB:ksi painoi hänen päätään soraan.Pojan käsi oli hikinen ja kova, hengitys kylmää. 
   "Tätäkö sinä haluat?" poika kuiskasi. Hän tunkeutui Milleen takaapäin ja repi hänet rikki.
Mille ei halunnut, mutta hän ei pystynyt kääntymään, ei pystynyt pudistamaan päätään, ei pystynyt vastaamaan kunnolla, koska suu oli täynnä soraa.
   "Et halua vai, niinkö?" poika sanoi.
Jennyn vieraat kuljeskelivat ympäri puutarhaa, he yrittivät tasapainoilla pieni valkoinen lautanen toisessa ja viinilasi toisessa kädessä, he keinuivat musiikin tahdissa, he nauroivat jollekin mitä joku sanoi, he menivät erikseen niitylle, josta aiemmin iltapäivällä oli poimittu kukkia, kissankelloja, koiranputkia, päivänkakkaroita, leinikkejä, kulleroita, puna-apiloita, horsmia ja kurjenpolvia, ja muutamat vieraat seisoivat hiljaa paikoillaan katsellen taivaalle ja keskustellen keskenään, mahtaisiko kumminkin ruveta satamaan.

Sivin ja Jonin avioliitto jatkuu, lapset kasvavat. Alma alkaa olla jo nuori nainen. Mutta 19 vuotiaan Millen arvoitus säilyy. Otaksumia ja mahdollisuuksia esitetään, mutta varsinaisesti ketään ei nimetä Millen murhaajaksi. Voi olla että tarina jatkuu seuravassa romaanissa ja  siinä salaisuus selviää - tai sitten ei.

Takakannen mainostekstissä sanotaan: "Vähä vähältä raa'an rikoksen takaa paljastuu tarina perheenjäsenten välisistä salaisuuksista. Aarteemme kallis on jännittävä, pikimusta ja huumoristinen romaani ihmisistä, jotka sinnikkäästi kääntävät toisilleen selkänsä".

Tosin se 'huumori' taisi olla piilotettuna rivien väliin...

Toivotan teille lukintoa, hyvät lukijani! 

~~~~

OIKEIN HYVÄÄ JA ANTOISAA UUTTA VUOTTA 2013 KAIKILLE LUKIJOILLENI TOIVOTTAA  AILI-MUMMO!







29 kommenttia:

  1. Iloista Uutta Vuotta Aili-mummolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maiju, kiitos samoin sinulle ja perheellesi!<3333

      Poista
  2. Aili-mummo, Oikein Hyvää Uutta Vuotta, toivotan....:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myös sinulle, Maikku-ystäväni!<3333

      Poista
  3. Aili, minä en pitänyt siitä, että kustantaja painotti tuota trilleri- ja huumoripuolta, sillä minä näin tämän kolmen sukupolven naisen osin kirottuna tarinana, jossa heikkouksia omaava mies seisoo joukossa ja yrittää heluitella heikkoa tahtipuikkoaan. On kurjaa, että Millestä tuli minulle vain kulissi, tosin kaunis sellainen...Minulle tämä oli paaaaaljon enemmän kuin paraskaan trilleri.

    Toivottavasti edes naisten suhteet toisiinsa kiinnostivat sinua...

    Lmoavaa uutta vuotta sinulle, Aili-IhaNainen♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Leena!

      Kiitos hienosta kuvasta, mutta linkin laitto blogiisi ei onnistu millään. Blogger tai Google on päättänyt niin..:/

      Kyllä minua naisten tarina kiinnostaa, mutta oudot välit ovat Jennyllä ja Sirillä on...Siri minusta on ihmisistä pitävä henkilö, mutta Jenny on omalaatuinen ja itseriittoinen henkilö.

      Millen kohtalo oli kammottava, joutua ensin raiskatuksi ja surmatuksi. Mille ei minusta ollut paha ihminen...

      Oudoin henkilö oli Sirin mies, Jon, joka muka kirjoitti kirjaansa ties kuinka monta vuotta. Hänhän pettää vaimoaan, muita ihmisiä ja jopa itseäänkin. Mietin tässä lukisinko kirjan uudelleen jonkin ajan päästä? Ei kirjassa minusta vikaa ole, ehkä se vika on lukijassa. Jos en tajua kaikkia nyansseja.

      Voit olla oikeassa siinä että pidin kirjaa enemmän trillerinä. Mutta ihan hyvän olon lukukokemus jätti, en tarvinnut kuukautta voida pahoin, kuten Kätilön kanssa tein. Se oli raaka ja julma kirja...

      Oikein ihanaa ja onnellista uutta vuotta 2013 sinulle, Leena-IhaNainen!<33333

      Poista
    2. Ehdottomasti omituisin on Sirin mies, olen samaa mieltä.

      Minusta Jenny on ns. mehiläiskuningatar, joka on on liikaa mettä imettyään, orjista nautittuaan, kauneudella leikittyään, vielä iäkkäänäkin ihan sama. Tunne tuollaisia henkilöitä. Tosin en voi kieltää että heissä on jotain siitepöylyn tapaista taikapölyä, mutta en pidä siitä, miten he kohtelevat muita. Tosin heistä on mitä kiintoisinta lukea...

      Poista
    3. Leena, tarkoitatko tuolla Jennyn kuvauksella narsistia?

      Minuakin nämä psykologiset kuvaukset kiinnostavat ja ihmiset. Jotkut ihmiset osavat levitellä 'taikapölyä' päälleen, eikä heistä saa helpolla selkoa. He ovat tosiaan taitavia käyttämään muita hyväkseen...

      Poista
  4. Onnea vuodelle 2013!
    Kiitos hyvästä kirjajutusta ja lukuelämyksiä myö tulevana vuotena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kuin myös sinulle, Minttuli!<3333

      Poista
  5. Tämä oli kyllä ihan hyvä kirja, vaikkei sitä mitä odotin (huumori, murhamysteeri jne). Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulia, ehkä odotukset olivat liian korkealla, mutta aion palata vielä tähän kirjaan joskus; ehkä löydän siitä enemmän..;))

      Hyvää uutta vuotta myöskin sinulle, Tuulia!<3333

      Poista
  6. Mukavaa vuoden vaihdetta ja Uutta Vuotta :)

    VastaaPoista
  7. Oikein Hyvää Uutta Vuotta Aili-Mummo ♥

    VastaaPoista
  8. Aili-mummo, myös sinulle oikein Hyvää Antoisaa Uutta vuotta!
    ♥♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, suuret kiitokset!:))

      Kuin myös sinulle & Himmulle!<33333

      Poista
  9. Ihan totta, jos kirjalta ei olisi odottanut huumoria tai jännitystä, sen lukeminen olisi ollut nautittavampaa. Minä en oikein jaksanut Jennyä ja Irmaa, yllättäen Jonista tuli henkilöistä läheisin.

    Ihanaa tätä vuotta sinulle, Aili-mummo! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annkia, minusta odotukset olivat liian suuret tai kirja ylimainostettu.

      Jennyn kanssa ei paljon kukaan sopinut, mutta juhlailtana Alma pääsi mukaan isoäiti Jennyn kyytiin. Ehkä he (Jenny ja Alma) sopivat paremmin toisilleen. Minusta Siri yritti ihan liikaakin, ei uskonut äitinsä sanoja. Minä taas en pitänyt Jonista, hän käytti toisia hyväkseen ja petti vaimoaan.

      Oikein hyvää ja antoisaa vuotta 2013 sinulle ja perheellesi, Annika!<33333

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Hannele, tosi ovelaa..:)

      Oikein hyvää ja onnellista vuotta 2013 sinulle ja perheellesai!<33333

      Poista
  11. Melkoiselta höperöinniltä tuntuu koko kirja. Tuommoisia ilmeisesti kirjoitetaan ja julkaistaan ihan vian rahan takia: väkivaltaa ja seksi sekä sekavia ongelmia.Moni ostaa. Terve menoa roskakoriin, voisi kai tiivistää tuon arvotuspuolen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tuula!

      Ehkä en osannut tehdä kuten olisi pitänyt, mutta minulle ei ollut suuri lukuelämys tämä kirja. Linn Ullmann on Liv Ullmannin tytär, eli kuuluisan näyttelijän jälkeläinen. Ehkä lievä pettymys odotuksiin nähden..;))

      Poista
  12. Kävin eilen tilaamassa kirjastosta,
    sattui olemaan lainassa, mutta saan ensiviikolla!
    Kiitos lukuvinkistä!
    Terveisin Herne

    VastaaPoista
  13. Kävin eilen tilaamassa kirjastosta,
    sattui olemaan lainassa, mutta saan ensiviikolla!
    Kiitos lukuvinkistä!
    Terveisin Herne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit tämän Ullmannin kifrjan..;))

      Ole hyvä, Herne-ystävä!<3333

      Poista
  14. Luin kirjan Annamin haasteeseen. Kirjailija ei ole suosikkini, en pitänyt Jonista, mutta luinhan tuon. Leopold taisi vaikuttaa enemmän minuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa Ulla että luit, vaikka minusta tämä ei ollut mikään suuri romaani! Jokaisella on ikiomat suosikkinsa, jännäreistäkään en oikein pidä. Kirjan olen lahjoittanut pois, joten en voi enää palata siihen.

      Hyvää joulukuuta sinulle Ulla ja kiitos kommentista! ♥♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥