Google+ Followers

maanantai 11. helmikuuta 2013

Mary Higgins Clark: Unissakävelijä



Luin psykologisen jännityskertomuksen, Mary Higgins Clarkin Unissakävelijän. Suomentanut Heikki Kaskimies. Tammi (2008). 320 sivua, sidottu. ISBN 978-951-31-3518-8.

Mary Higgins Clark (s.1927) on Yhdysvalloissa paljon mainetta ja kunniaa niittänyt jännitysromaanien luoja, hänen romaaninsa ovat hyvin suosittuja monissa maissa. Laskin Wikipedian teosluettelosta 45 romaania, useina vuosina häneltä on ilmestynyt kaksi kirjaa. Noin ikäihmiseksi hänen aivonsa ovat hienossa kunnossa. Ja tietenkin hänellä on mukana palkattua väkeä, joille hän antaa kiitokset kirjansa alussa.

Kirjan kertoja kirjoittaa minä-muodossa. Hän on Kay Lansing, äveriään Peter Carringtonin puoliso. Kartanossa on tapahtunut useita ihmisten katoamisia, joita ei ole 22 vuoden aikana selvitetty. Peter Carringtonin (ensimmäinen), raskaana ollut vaimo, Grace Carrington,  oli eräiden juhlinen jälkeen löydetty uima-altaan viereltä kuolleena. Hänenkin kuolemansa on yhä selvittämättä.

Kay Lansingin isä oli ollut kartanossa puutarhasuunnittelijana, mutta sitten kadonnut yhtäkkiä salaperäisesti. Kay oli ollut tuolloin kuusivuotias lapsi. Kayn äiti oli kuollut paljon aikaisemmin, ja niin Kay jäi isoäidin, Maggien, kasvatettavaksi.

Aikuisena Kay muistaa kartanossa erään riidan, jossa mies ja nainen riitelivät rahasta kartanon kappelissa. Kaylle jäi epäselväksi se, ketkä oikeastaan riitelivät...

Kartano oli vanha, se oli rakennettu 1700-luvulla Walesissa, mutta ensimmäinen Peter Carrington oli antanut käskyn purkaa rakennus ja siirtää se kivi kiveltä Englewoodiin Amerikkaan.

Kay Lansing tutustuu Peter Carringtoniin, kun hän menee pyytämään Peter Carringtonilta lupaa, saako hänen järjestönsä pitää cocktailtilaisuuden talossa. Heidän tarkoituksensa on saada ihmisiä liittymään lukutaito-kampanjaan, ja opettamaan lukutaidottomia ihmisiä lukemaan. Viikkoa myöhemmin Kay saa luvan järjestää coktailtilaisuuden talossa. Se pidetään seitsemän viikon kuluttua, ja  tilaisuuteen myydään 200 pääsylippua.

Samaan aikaan nostetaan uudelleen esille kadonneen nuoren naisen, Susan Althorpin nimi, ja siihen liitetään teollisuusjohtaja Peter Carringtonin persoona. Peter oli viimeiseksi kartanossaan pidetyistä suurista, 200 hengen, juhlista vienyt Susanin kotiinsa autollaan. Tämän johdosta Peteriä epäillään murhaajaksi.

Elaine Walker Carrington on Peter C:n äitipuoli. Hänellä on poika Richard Walker, jolla on taidesalonki leipäpuunaan. Elainen asuu kartanon puiston takana omassa rakennuksessaan.
Richardilla on uhkapeli harrastuksenaan, ja se nielee paljon rahaa... Elaine saa avustusta Peter Carringtonilta miljoona dollaria vuodessa.

Vincent Slater on töissä Carrintonilla kartanossa, työhuone on talon takaosassa. Kirjassa on melkoinen joukko henkilöitä, joita kaikkia en tässä mainitse.

Peter Carrington on suvun mielestä 'syyllinen' Susan Althorpin katoamiseen ja oletettuun kuolemaan, samoin Grace Carringtonin kuolema on oletettu olevan Peterin syytä.

Susan Althorpin kuoleman ja katoamisen selvittämistä vaativat hänen vanhempansa Charles ja Gladys Althorp, joka on vakavasti sairas. Hän palkkaa yksityisetsivän, Nicholas Grecon, selvittämään Susanin kohtaloa. Äiti Gladys uskoo, että Susan on kuollut. Tämä eläkkeellä oleva suurlähettiläspari asuu muutaman kilometrin päässä Carringtonien kartanosta.

Nicholas Greco tutkii tarkasti Susanin katomista ja käy myös Kay Lancingin isoäidin luona kyselemässä asioita. Sen jälkeen Greco tutkii Richard Walkerin taidekauppaa ja sen omistajaa. "Olitteko tilalla sinä iltana, jona Susan Althorp katosi?" 
    "Olin juhlissa noin kahdensadan muun vieraan henkilön kanssa. Äitini oli mennyt naimisiin nykyisin Peter Carringtonin isän kanssa kolme vuotta aikaisemmin. Juhlien varsinainen syy oli se, että Carrington vanhempi olisi täyttänyt samana vuonna 70. Se että äitini oli paljon häntä nuorempi, tarkkaan ottaen 26 vuotta, oli hänelle hyvin herkkä kohta, joten juhlia ei nimitetty syntymäpäivävastaanotoksi."
    Walker kohotti toista kulmakarvaansa. "Jos teette pienen laskutoimituksen, huomaatte, että vanha Carrington oli erikoistunut nuoriin naisiin. Hän oli 49-vuotias, kun Peter Carrington syntyi. Myös Peterin äiti oli paljon häntä nuorempi."----.
    "Yritän muodostaa eräänlaisen yleiskuvan Susan Althorpista. Millainen oli teidän vaikutelmanne hänestä?"
    "Lähdetään siitä, että tunsin hänet huonosti. Hän oli 18- tai 19-vuotias. Minä olin täyttänyt 24, olin kokopäiväisenä Sotheby'sissä ja asuin kaupungissa. Lisäksi, ollakseni hieman tyly, en erikoisemmin pitänyt äitini aviomiehestä Peter Carrington IV:stä eikä hän minusta."---.
    "Pidettiinkö Peteriä ja Susania parina?"
    "He tapailivat aika paljon. Minun nähdäkseni he olivat rakastumaisillaan tai ainakin Peter oli rakastumassa Susaniin."
   "Tarkoitatteko että se oli yksipuolista?" Creco kysyi varoen.
   "En tarkoita yhtään mitään. Susan oli hyvin seurallinen, Peter aina hiljainen. Mutta aina kun kävin viikonloppuisin, Susan tuntui olevan tilalla pelaamassa tennistä tai lojumassa uima-altaalla."
    "Jäittekö Carringtonien taloon juhlien jälkeen yöksi?"
    "En. Olin suunnitellut pelaavani golfia varhain seuraavana aamuna ja lähdin päivällisen päätyttyä. En jäänyt tanssien ajaksi."
    "Susanin äiti on vakuuttanut, että velipuolenne on vastuussa Susanin kuolemasta. Uskotteko niin?"
    Richard Walkerin silmissä leimahti viha, kun hän katsoi suoraan Grecoon. "Ei, en usko, hän sanoi tiukasti.
    "Entä Grace Carrington? Te olitte päivällisillä tilalla sinä yönä, jona hän hukkui. Itse asiassa päivällisethän olivat teidän kunniaksenne, eikö vain?"
    "Peter matkusti paljon. Grace oli seurallista naistyyppiä eikä viihtynyt yksin. Hän kutsui jatkuvasti ihmisiä päivälliselle. Kun hän huomasi, että minun syntymäpäiväni oli tulossa, hän päätti, että sen iltaiset päivälliset olisivat syntymäpäiväjuhlat minulle. Meitä oli vain kuusi. Peter tuli vasta melkein lopussa. Hän oli palaamassa Australiasta kotiin  ja hänen koneensa oli myöhässä."
    "Ymmärtääkseni Grace joi melkoisesti sinä iltana."
    "Grace joi aina melkoisesti. Hän oli useita kertoja katkaisuhoidossa, mutta ei koskaan pystynyt viemään niitä loppuun. Kun hän sitten tuli useitten keskenmenojen jälkeen raskaaksi, olimme kaikki huolissamme sikiön terveyden puolesta."
    "Eikö kukaan yrittänyt saada häntä lopettamaan juomista sinä iltana?"
    "Hän oli etevä salaamaan sen. Ihmiset luulivat, että hän joi soodavettä, mutta se oli raakaa vodkaa. Hän oli tosiaan juovuksissa, kun Peter tuli kotiin, ja tietysti Gracen löytäminen sellaisessa kunnossa raivostutti häntä. Mutta kun Peter tempaisi lasin hänen kädestään, kaatoi sen sisällön matolle ja sai kohtauksen, se jotenkin havahdutti Gracen. Kun Peter ryntäsi yläkertaan, muistan Gracen sanoneen: "Luullakseni juhlat ovat ohi."---.
    "Grace näytti hyvin surulliselta. Äitini ja minä lähdimme viimeisenä. Jäin yöksi äidin taloon. Grace sanoi menevänsä sohvalle pitkäkseen vähäksi aikaa. Luulen, ettei hän halunnut kohdata Peteriä."
    "Te ja äitinne lähditte siis yhdessä?"
    "Me kävelimme äidin taloon. Seuraavana aamuna soitti taloudenhoitaja hysteerisenä. Hän oli löytänyt ruumiin."
    "Uskotteko, että Grace Carrington putosi tapaturmaisesti uima-altaaseen vai teki itsemurhan?"
    "Voin vastata kysymykseen vain yhdellä tavalla. Grace halusi sen lapsen ja tiesi, että niin halusi Peterkin. Olisiko hän tarkoituksellisesti surmannut itsensä? Ei, jollei hän ollut masentunut siitä ettei hän pystynyt lopettamaan juomistaan ja joutui paniikkiin mahdollisuudesta, että hän oli jo vahingoittanut sikiötä."
    Nicolas Grecon käytös muuttui vielä ystävällisemmäksi, kun hän kysyi aivan kuin ohimennen:    "Luuletteko, että Peter Carriongton oli kyllin raivoissaan auttaakseen vaimoaan päättämään elämänsä ehkä sen jälkeen kun tämä oli sammunut sohvalle?"
    Grecosta Richard Walkerin vihainen vastaus oli sekä valheellinen että väkinäinen: "Tuo on täysin naurettavaa, herra Greco."
    "Tuohon hän ei usko itsekään", Greco ajatteli ja nousi lähteäkseen. Mutta hän haluaa minun ajattelevan, että uskoo.

Peter Carrington ja Kay Lansing avioituvat, vaikka Kayn isoäiti Maggie on yhä sitä mieltä, että Peter on murhaaja. Kay ei usko sitä. Selviää, että Peter kävelee unissaan hyvin usein, hänelle tehdään testit unissakävelystä, kun Peter saa murhasyytteet ja hänet vangitaan. Asianajajat saavat miehen vapaaksi kymmenien miljoonien takuusummaa vastaan. Lehdistö saa suuria otsikoita, kun Peter Carringtonista tehdään syyllistä moniin katoamisiin. Maakaapeleita kaivettaessa löytyy ensin naisen luuranko, joka todetaan Susan Althorpiksi ja myöhemmin löytyy miehen luuranko, joka on Kay Lansingin isä, Jonathan Lansing. 

Peterin asiamiehinä toimivat hänen palkatut luottomiehensä, Vincent Slater ja Conner Banks. Lisäksi Peter oli koonnut maan etevimmät rikospuolustusasianajat puolustustaan varten. Mutta asioiden ajauduttua yhä vaikeammiksi, palkkaa Kay myös Nicholas Grecon etsimään syyllistä. Tärkeää osaa tässä tarinassa esittää Peter Carringtonin päällä ollut juhlapaita, joka puheiden mukaan oli verinen. Sillä kiristetään rahaa miljoona, mutta sitten paita taas katoaa.

Peter Carringtonin monista murhasyytteistä ja puolustuksen ja Kayn valmisteluista kuluu satoja sivuja. Mutta jo kirjan puolivälissä olin tietävinäni sen, kuka oikeastaan oli oikea murhaaja. Ja todellakin oli... Selviää myös paljon muutakin, kartanon aarteista, ja mitä niille on tapahtunut.

Ihan hyvä murhamysteeri, mutta Peterin syyllisyyttä painotettiin liikaa. Siksi löysin murhaajan liian aikaisin. Kuitenkin miellyttävä lukukokemus.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää viikon alkua!
                                  Aili-Mummo





12 kommenttia:

  1. Voi harmi, on aina kurja, jos arvaa murhaajan liian aikaisin. Minä olen saanut dekkariyliannostuksen, huomasin siitä, että aloin arvata syyllisen jo hyvissä ajoin. Pidän nyt paussia ja palailen genren pariin myöhemmin :) Tätä murharouvaa en ole tainnut lukeakaan!

    Kaunista tätä viikkoa, Aili-mummo <3

    VastaaPoista
  2. Annika, ei tosiaan ole hyvä, jos arvaa liian aikaisin murhaajan...
    Yleensä en paljon dekkareita lue, mutta näitä nyt vain on..;)

    Oikein kaunista ja hyvää viikkoa sinulle, Annika!<3333

    VastaaPoista
  3. Minulla on jo pitkään ollut ajatuksissa lukea jotain tuon kirjailijan teoksista,mutta en olekaan vielä lukenuyt.Kiitos tästä kirjan esittelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yaelian, ole hyvä!<3
      Sattuipa mukavasti; hyvää viikon alkua sinulle!<3333

      Poista
  4. Kiitos Aili-Mummo kirjan esittelystä.Mukavaa viikkoa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Ritva; kuin myös sinulle!<3333

      Poista
  5. Kiitos Aili seikkaperäisestä esittelysta. Kirjailijalta olen joitain lukenut ja taitaapa omastakin hyllystä löytyä. Hyvä dekkaristi hän on. Pitäisikin pitkästä aikaa tarttua dekkariin. Nyt olen aloittelemassa Finlandia-palkittua Jäätä, jonka tytär toi viikonlopun aikana.
    Mukavia lukuhetkia ja terveiset Savon lumilta:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kiitos terveisistä, samat takaisin sinne mansikkapitäjään!<3
      Kyllä ikäihmiseksi ihan terävä nainen...:))
      Tämä rouva on oikea painosten kuningatar, olikohan seitsemän miljoonaa kirjaa hänen teoksiaan on painettu.

      Jää on minulta vielä lukematta, ehkä pitää pyytää kirjastolta apua..:)))
      Kuin myös sinulle, mukavaa alkuviikkoa sinne Pohjois-Savoon!<33333

      Poista
  6. Kiitos sulle kirjaesittelystäsi.
    Kiva, näin osaankin paremmin hakea sellasta, josta tykkään.
    Hyvää laskiaistiistaita sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harakka!<3
      Oikein hyvää viikon jatkoa sinulle!:))))

      Poista
  7. Clark suorastaan tehtailee taidolla dekkareita. Olen huomannut että hän on tarkka ja itseltään vaativa kirjoittaja. Miten ihmeessä tämä on jäänyt lukematta;-)

    Mukavaa viikon jatkoa sinulle, Aili-IhaNainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, näin on, kirjailijalla on tiimi, joka selittää aika paljon. Tuskin muuten näin iäkäs ihminen - tai kuka sen tietää - voisi saada aikaan kaksi kirjaa vuodessa.
      Tekihän Otto Rummukainenkin kirjan vuodessa 100v. asti!!! Se Patsolan Päätalo, jos muistat..:)))

      Samoin sinulle, ja oikein hyvää ystävänpäivää, Leena!<33333

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥