Google+ Followers

maanantai 25. helmikuuta 2013

Petra Hammesfar: Pahantekijä

Luin Petra Hammesfahrin rikostrillerin Pahantekijä, suom. Maria Kyrö. Otava Keuruu 2005. 433 sivua. sidottu. ISBN 951-1-19826-2. Tämä kirja oli yksi tämänvuotisen kirja-alen löytö...

Petra Hammesfahr  (s.1951) on vanha tekijä jännityskirjailijana kotimassaan Saksassa, mutta suomeksi hänen teoksiaan on käännetty Wikipedian mukaan vain kolme.

Kansiliepeessä hehkutellaan Hammesfahrin olevan supertähti, onhan hän kirjoittanut yli 30 kirjaa ja lisäksi televisiokäsikirjoituksia. Hammesfahr saa otteen lukijansa sielusta, ja jännitys säilyy kirjan loppumetreille asti. Itse luin kirjan yölukemisena enkä yhteen pötköön...

Kirjan päähenkilö on kaksikymmentäneljävuotias Cora Bender, jolla on muistissaan aukkoja. Mistä syystä, sitä ei Cora jaksa enää muistaa...

Rakastelu Gereonin kanssa oli Coralla muuttunut painajaiseksi. Sen Cora oli huomannut silloin, kun jouluaattona mies toi radion makuuhuneeseen, ja sillä heidän rakastellessaan oli soinut muuan levy, josta Cora oli raivostunut. Siitä oli kulunut jo puoli vuotta. Heidän yhteiset hetkensä olivat siitä pitäen olleet arvaamattomia...

Cora ja Gereon työskentivät apen yrityksessä, jonka tärkeänä osana Cora toimi. Hän ei alistunut apen vallan alle, vaan piti puolensa myös miehensä edestä. Vaikeimpia olivat perjantai- ja lauantai-illat, kun Gereon halusi rakastella vaimonsa kanssa. Yleensä tilanne päättyi siihen, että Coran nyrkit alkoivat toimia, ja hän puolusti vimmatusti itseään.

Cora, hänen miehensä Gereon  (27v) ja heidän pieni, kaksivuotias poikansa  makasivat  rannalla kauniina kesäpäivänä. He olivat tulleet vasta kello neljän (16) aikoihin ottamaan aurinkoa ja uimaan. Silloin alkoi ilma jo viilentyä eikä rannalla ollut niin tukalan kuuma.  Coralla on suunnitelma, jonka hän aikoo toteuttaa tällä reissulla: hukuttaa itsensä.

Heidän viereensä oli majoittunut suurperhe, johon kuuluivat isä ja äiti, isoisä ja isoäiti, kaksi pientä neljä-viisivuotiasta tyttöä bikineissään ja vauva tuolissaan aurinkovarjon alla. Isoäiti leikki vauvan kanssa, miehet torkkuivat auringossa, isoisällä oli lehti kasvoillaan, isällä lippalakki silmillään. Äiti oli hermostunut.

Cora oli pukenut uimapuvun ylleen jo kotona, rannalla hän riisui vain hameen pois. Ja lähti saman tien uimaan, ui vartioiduin alueen ulkopuolelle. Mutta sitten Cora palasi rannalle, hän halusi leikkiä lapsensa kanssa.

Viereinen pariskunta alkaa hermostuttaa Coraa. Mies levitti naisen rintojen väliin aurinkoöljyä, ja riisuu bikinien yläosan siksi pois. Vaimo laittaa kasetin soimaan, jota mies kieltää laittamasta. "Älä viitsi pilata iloa, kulta", naisen sanat miehelleen, saa Coran sisällä jotakin liikkeelle. Cora ottaa pojan käsivarrelle, ja vie hänet vesirajaan istumaan, antaa punaisen muovikalan hänen käteensä. Lapsi osaa jo puhua parin sanan lauseita. Siinä vesirajassa vierähtää melkoinen tovi, ja pojalla alkaa olla nälkä. Hän haluaa syödä omenan; Cora etsii omenan ja ottaa hedelmäveitsen käteensä. 

Gereon seurasi viereisen parin touhuja. Mies alkoi hyväillä vaimoaan, kasetilta kuului rumpusoolo, joka sai Corasta tuntumaan oudolta. Hän makasi lattialla, ja paksu peukalo painui hänen suuhunsa. Samoin oli Gereon tehnyt hänelle jouluna, kun oli halunnut olla hellä.

Cora pilkkoi omenan neljään osaan, laski kolme niistä syliinsä. 
    Viereinen Alice sanoi: "Tosi kuuma soolo". 
    Huovalla istuva mies vastasi: "Ei uskoisi millään. Eikä siitä ole kuin viisi vuotta. Frankie-boyn hurjat viikot...Mutta Ute on oikeassa, musiikki on komeaa, sitä ei tarvitse hävetä. Heitä oli kolme kaverusta, mutta kellaria pitemmälle ei päässyt kukaan. Frankie oli rummuissa."
    Frankie, nimi kaikui Coran päässä. Kaverit, kellari, rummut.
    "Olitko sinä mukana? Alice kysyi.
    "En", mies vastasi, minä en tuntenut häntä vielä silloin."----.
    Cora näki syrjäsilmällä, että blondi nousi istumaan. "Odottakaa", blondi sanoi ja painoi kasetin nappulaa. "Minä kelaan vähän taaksepäin. 'Song of Tiger', siinä vasta biisi! Parasta mitä olen ikinä kuullut."
    Tummatukkainen mies pyörähti ympäri ja tarttui naista käsivarresta. Ensimmäisen kerran Cora näki nyt hänen kasvonsa, mutta ne eivät sanoneet hänelle mitään. Äänikin meni Coran toisesta sisään ja toisesta ulos, kun mies protestoi. "Ei Ute, nyt riittää. Älä pane sitä. Et saa."
Mies tuntui olevan tosissaan. Mutta Ute vain nauroi ja väänsi hänen kätensä pois.----.
    Samassa silmänräpäyksessä musiikki pärähti soimaan, nyt vielä kovemmin kuin aikaisemmin. Hän  (Ute) kiersi molemmat käsivartensa  miehen hartioiden ympäri ja kiskaisi hänet päälleen. Cora näki miten miehen käsi kiertyi naisen vaaleisiin hiuksiin. Kuinka hän veti naisen pään sopivaan asentoon ja suuteli häntä. Ja rummut...
    ---. Cora ponnahti pystyyn. Gereon hätkähti, kun hän alkoi kirkua. "Lopettakaa, saatanan elukat! Lopettakaa! Päästä irti! Päästä hänet heti irti!"
    Ensimmäisellä kirkaisulla Cora oli polvillaan pariskunnan vieressä, viimeisellä hän oli jo iskenyt veitsen miehen vartaloon.
    Ensimmäinen isku osui niskaan. Mies kiljahti, kääntyi ja tarrasi Coraa ranteesta; hän saikin kiinni ja puristi sekunnin tai kaksi. Ja katsoi Coraa. Sitten hän päästi otteensa ja vain katsoi. Ja mumisi jotakin. Cora ei ymmärtänyt mitä. Musiikki soi liian lujaa.
    Se se oli! Musiikki, sama musiikki, joka kaikui hänen päässään, sama musiikki, joka teki hänet hulluksi. Nyt se kaikui tallatulla nurmikolla, se pyyhki yli kauhistuneita kasvoja ja jähmettyneitä vartaloita.
    Toinen isku osui kaulan sivuun. Miehen silmät rävähtivät auki, hän ei päästänyt ääntäkään, tarrasi vain toisella kädellä kurkkuunsa ja tuijotti Coraa silmiin. Veri pulppusi hänen sormiensa välistä punaisena kuin pieni muovikala. Blondi kirkui ja yritti ponnistella pois miehen alta.
    Cora iski vielä kerran ja vielä kerran. Seuraava isku osui suoraan kurkkuun. Sitten olkapäähän ja poskeen. Veitsi oli pieni mutta hyvin, hyvin terävä. Ja musiikki soi lujaa. Ääni täytti koko hänen päänsä.
    Mies joka oli vain istunut ja jutellut Alicen kanssa, huusi jotain. Kuulosti siltä kuin hän olisi huutanut: "Lopettakaa!"

Näitä tapahtumia ja oletettuja valheita käydään kirjassa läpi. Coran koko elämä kotona ja kodin ulkopuolella. Tutkiva poliisi asettuu Coran puolelle, ja uskoo, ettei kukaan tee aiheettomasti tällaista murhaa. Vai tekeekö?

Aika uskomaton tarina Coran ja hänen perheensä elämästä taidokkaasti kerrottuna jännitystarinana. Se on Petra Hammesfahrin anti. Ette ehdi kyllästyä!


Oikein hyvää ja antoisaa helmikuun loppuviikkoa!
                                   Aili-Mummo 

14 kommenttia:

  1. Kiitos tästä kirjan esittelystä,mukavaa viikkoa:)

    VastaaPoista
  2. Ritva, ole hyvä!
    Kuin myös sinulle..:)))

    VastaaPoista
  3. Laitanpa listalle. Jos vaikka ensi kesänä osuisi kirjastossa silmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, ole hyvä...:)))

      Mukavaa viikon jatkoa sinulle.<33333

      Poista
  4. Kiitos Aili, hienosti kerroit kirjasta. Mutta psykologiset (kuuluuko tämä siihen kategoriaan)jännityskirjat ovat viime aikoina jääneet lukematta.
    Ehkäpä niiden aika tulee vaikka kesällä!
    Mukavia ja heleitä helmikuun viimeisiä päiviä ☻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kiitos!<3

      Kuuluu juuri tähän mainitsemaasi kategoriaan. Toivottavasti..;D
      Samoin sinulle sinne Savonmuale.<33333

      Poista
  5. Ruattiks toi löytyy mut en ole lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin tästä enemmän kuin dekkareista..:)))

      Poista
  6. kunnon jännityskirja on aina poikaa. ehkä tyttöäkin.

    VastaaPoista
  7. Tuula, näin on..:)
    Terveisin Aili-Mummo

    VastaaPoista
  8. Ihan outo kirja mulle, mutta nyt laitan sen heti muistiin.
    Pitääkin ensi kerralla katsoa kirjastosta sitä, tuntui tosi jännältä kirjalta.
    Kiitos esittelystä.
    Hyvää alkuviikkoa sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli jännittävä lukukokemus, tykkäsin kovasti..:))
      Ole hyvä, Harakka, kuin myös sinulle.<33333

      Poista
  9. Peikko miettii, miten monta metriä kirjassa on...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peikko, ihan hyvä miettimisen aihe..:)))
      Joko, yks tahi monta...;D

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥