Google+ Followers

maanantai 18. helmikuuta 2013

Synnytyspolttoja

Synnytys keskiajalla. Kuva Wikipedia.
synnytys

Nainen seisoo
ja odottaa.

Mies pysäköi auton
ja kantaa tavarat.

Nainen puuskuttaa
ja odottaa.

Mies hakee, juoksee, tuo
ja kuljettaa.

Käsi kädessä
he menevät sisään.
Nainen aavituksen kumarassa.
Mies ehkä hengissä.

Kätilö kättelee.
Molempia.
Onneksi.
Myöhemmin olkoon.

Mies hieroo ja valmentaa.
Nainen kääntyy ja oksentaa
miehen päälle.

Ja könyää altaaseen.

Kipu vie naisen mukanaan.
Nainen vetää miehen kokonaan
altaaseen.

Kätilö kiskoo miehen pois.

Mies laskee tunteja.
Ne eivät kulu.
Kivut yltyvät.
Mies kuivuu.
Haju jää.

Mies hieroo selkää.
Nainen manaa taivaan.
Nainen manaa maan.

Mies kaivaa kameraa.
Nainen karjuu ilmat.
Nainen karjuu palkeet.

Mies alkaa kuvata.
Nainen kiskoo käden
ja alkaa repiä.
Hampaillaan.

Mies huutaa kivusta.
Nainen halkeaa lapsesta.
Mieheltä irtoaa pala.
Kädestä.

Napanuora leikataan.
Lapsi punnitaan.
Mies itkee onneaan.

Myöhemmin nainen kysyy kuvaa.
Ei ole. Vain arpi.
Miehellä.

- OUTI MÄENPÄÄ -~

~~~~~~~~~~~~~~~~

Tuosta keskiajan synnytyskuvasta on menty monessa suhteessa eteenpäin. Kysymys on vallasnaisesta. Suomalaiset kansannaiset lämmittivät savusaunan ja kömpivät lauteille synnyttämään. Se oli siihen maailmanaikaan varmasti hygieenisin paikka äidille ja vastasyntyneelle. 

Äiti ja lapsi pysyivät saunassa useampia päiviä. Uudelle lapselle tuotuja rotinoita nimitettiin meillä lapsisaunaksi.

Korkea-arvoisen naisen ei sopinut imettää lastaan, vaan lapselle piti hankkia imettäjä. Pikkulasten ja vanhempienkin lasten hoito oli 'ulkoistettu' paremmissa piireissä. Uskon, että lapsen äidillä oli tukalat oltavat, hänen rintojaan pakotti kun maitoa nousi niihin.

Kansannaisen äitiyslomia ei ollut. Hyvin köyhän naisen piti lähteä heti töihin, ruokkimaan perhettään, ja lypsämään lehmiä. Tai jos oli heinäaika meneillään, jatkettiin hommia kuin mitään ei olisi tapahtunut. Miehet eivät entisaikaan edes osanneet lypsää. Jos vaimo ei jostain syystä voinut tehdä töitä, piti lypsäjänainen hankkia - vaikka kylältä. 

Nykynainen synnyttää tavallisimmin sairaalassa, steriilissä ympäristössä. Minusta se on viisasta sekä äidin että lapsen kannalta. Monesti jomman kumman henki on hiuskarvan varassa, jos sattuu jotain odottamatonta. Äidiltä voi katketa kohdusta verisuoni, lapsi voi olla perätilassa tai napanuora voi olla lapsella kaulan ympärillä. Kaikenlaista sattuu.

Entisajan synnyttäjän pahin vihollinen oli lapsivuodekuume, joka vei monta äitiä ennen aikaiseen hautaan. Myös mieheni isän äiti, Aina Manninen (o.s. Kettunen), kuoli lapsivuoteeseen synnytettyään kaksoispojat vuonna 1921. Toinen heistä on vielä elossa.

Sotien jälkeen oli paljon kotisynnytyksiä, ja kätilöt joutuivat avustamaan äitejä siinä. Jos kerkesivät. Ainakin 1945 syntyi lapsia  monta lasta samana päivänä. Kätilö ei millään ehtinyt joka paikkaan. Autoja ei ollut, piti kulkea junalla, hevosella tai polkupyörällä, ja joskus voi joutua kulkemaan jalkaisinkin kätilölaukun kanssa. Eräitä kertoja kätilö Tyyne Kuronen kertoi ajaneensa resinallakin synnytykseen, kun kiire oli. Resina on rautatiellä kulkeva käsin 'pumpattava'  ajoneuvo. Mutta onneksi harvoin sattui mitään pahempaa, uusi ihminen näki päivän valon terveenä...

~~~~~~~~~~~~~~

Kiertelin eilen kyliä Yhteisvastuun merkeissä. Sitä hommaa on tiedossa vielä useammaksi päiväksi, mutta hyvin keräys lähti käyntiin.

Tietokone oli myös jumissa. Kiintolevyn eheytyksen jälkeen tänään alkoi toimia. Löytyi yhden gigan verran pirstoutuneita tiedostoja, jotka saattavat olla ohjelmistoista peräisin.

Toivon kuitenkin, että kone toimii, vaikka se onkin vanha...

Oikein hyvää ja antoisaa viikon alkua kaikille lukijoille toivottaa Aili-Mummo!


18 kommenttia:

  1. Hauska kuva ja runo.

    Keskiajalla (hieno) nainen joutui yleensä eristäytymään synnytystä ennen muista kuukaudeksi ja olemaan hämärässä tuulettamattomassa huoneessa. Vähän ennen synnytystä tuli naislauma, sukulaiset ja ystävät seuraksi ja auttamaan. Luulen, että monissa kulttuureissa on edelleen samanlaista.

    Vielä 1800-luvulla naiset kuolivat lapsivuodekuumeeseen. Sitten sattui niin, että eräs lääkäri keksi, että lääkärin ja muiden synnytyksessä auttavien tuli pestä kätensä! Mutta kuka olikaan tämä lääkäri? Hänen nimensä on haihtunut mielestäni.

    Saunassa synnyttäneet suomalaiset naiset olivat paremmassa asemassa. Oli puhdasta ja rentouttavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei käy kateeksi niiden keskiajan naisten elämä eikä varsinkaan nuo synnytyspuuhat. Sille miehelle, joka keksi käsienpesun tärkeyden, olisi pitänyt antaa Nobelin palkinto. Uskon että vähemmistäkin ansioista on annettu sellainen...

      Kyllä meillä kuoltiin vielä 1900-luvullakin lapsivuodekuumeeseen, kuten esimerkkitapaukseni osoittaa. Tiedän myös sairaanhoitajan kuolleen lapsivuodekuumeseen 1920-luvun lopulla, Ida Kinnunen (o.s. Manninen), ehkä hygienia ei ollut hänelle tuttua...

      Hänen miehellään oli kolme vaimoa, joista tämä Ida oli järjestyksessä toinen.

      Aivan totta, savusauna oli paras paikka synnyttää niissä varsin alkeellisissa oloissa...

      Poista
  2. Kiinnostava teksti synnyttämisestä ennen vanhaan. Missäköhän kirjassa se olikaan, kun äiti synnytti lapsensa yksin keskellä peltoa ja puri napanuoran rikki...voi kun muistaisi!

    Teet hyvää työtä, kun kiertelet yhteisvastuun vuoksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runo johdatteli minut synnytysasiaan. Olisi ehkä pitänyt etsiä enemmän lähteitä, mutta kansan tavoista tiedän ennenstään ja olen kirjoittanut niistä Havuttaressa.

      Olko Katja Ketun Kätilössä tai jossain muussa Lapista kertovassa romaanissa tuollainen kohtaus..:)

      Kiitos, Helmi-Maaria, ja hyvää viikkon alkua sinulle!<3333

      Poista
  3. Ignác Fülöp Semmelweis (1818—1865) — lapsivuodekuumeen voittaja. Tuolla nimellä on Arno Forsiuksen artikkeli asiasta. Semmelweis keksi, että lääkärien ja kätilöiden piti pestä kätensä kloorivedellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyönpä vetoa, ettei tuo kallisarvoinen tieto noin aikaisin vielä suomalaisia tavoittanut. Varmaan koulutetut kätilöt opettivat hygienian merkitystä.

      Kiitos tiedosta, Anna, ja hyvää viikon jatkoa sinulle!<3333

      Poista
  4. Hah, ihana ja koskettava runo. Luojalle kiitos, että olen saanut synnyttää 2000-luvun Suomessa, varmasti muuten olisin jo mullan alla - sen verran oli rankka viimeisin synnytys ja aiemmissa raskauksissa raskausmyrkytys. Nyt on lapsilukutäynnä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Annika!

      Runosta kiitos Outille..:)))
      Varmasti 2000-luvulla on parempi synnyttää lapsi kuin sitä ennen.<3
      Minä synnytin 1960-luvulla kaksi kertaa, ja silloin oli oikein hirviökätilöitä, jotka kohtelivat tuleviä äitejä huonosti ja kovakouraisesti, olivatpa jotkut heistä suoranaisia sadisteja..:((

      Ihanaa että olet selvitynyt ongelmasynnytyksestä ja -raskauksista hyvin, toisinkin olisi voinut käydä!

      Onnittelut sinulle lapsistasi ja perheestäsi, Annika!<3333

      Poista
  5. Hieno postaus, kiitos. Muistan itsekin vielä tuon karjalaisen lapsisaunan käsitteen. Pikkuveljen syntyessä vielä viisikymmentäluvun lopulla tulivat kylän naiset käymään ja toivat tullessaan jättikokoisen pullarinkilän... Hyviä muistoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marmustoi, tuo pullarinkilä oli perinne, tavallisesti tuotiin myös karjalanpiirakoita samassa yhteydessä...:)))

      Hammasraha kuului myös asiaan, unohdin kertoa sen, sorry...:)
      Toivottiin että näin kasvaisi lapselle 'rautahampaat'.<3
      Onnellista viikon jatkoa sinulle!<3333

      Poista
  6. Täällä ollaan taas Aili. Kiirettä pukkasi, mutta ei onneksi synnytyksiä:). Onhan sitä tullut puhkuttua ja puhistua. Mutta palkinnot ovat olleet sen arvoiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, hauskaa että olet palannut...:)))

      Totta puhut, ovat oikeita kunniapalkintoja nuo neljä.<33333

      Poista
  7. sauna on ilmeisesti ollut melko hyvä paikka synnyttää, mutta olkaamme kiitollisia nykyisistä synnytyssairaaloista. kivan runon olet löytänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansalla on ollut viisautta valita hyvä synnytyspaikka, sauna.
      Siellä tehtiin myös tarvittavat taiat synyvän lapsen ja äidin onneksi..:))
      Runo on Outi Mäenpää teoksia, kiitos hänelle.<33333

      Poista
  8. Laitoin jo kommentin, mutta meni jonnekkin taivaan tuuliin näköjään...Mutta ihastelin hauskaa synnytystuskaa runossa!
    Ja kyllä ennenvanhaan moni nainen varmaan olikin peloissaan ennen synnytystä, vai ehtivätkö töiltään sellaista miettimäänkän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harakka, uskon että naiset pelkäsivät synnytystä, kuolihan heitä niihin paljon.:((
      Melkoisen hauska runo vakavasta asiasta..:)

      Leppoisaa tiistaita sinulle, Harakka!<33333

      Poista
  9. Hyvän runon olet taas laittanut.
    Tykkäsin.


    Meitä kun oli kymmenen sisarusta,
    olin jo aika ymmärtäväinen kun
    nuorimmaiset syntyivät.
    Oliskohan ollut velijeni joka
    syntyi 50 luvulla,kun äiti lähti
    pyörällä kauppaan hakemaan
    sokeria kätilön kaffiin.
    Hän tykkäsi että menee nopeammin,
    kun itse pyöräilee, ja lapsi
    oli kovaa vauhtia tulossa.
    Hyvä että ehti sänkyyn
    ennenkuin kätilö tuli.

    Sen muistan, kun Mummu
    sanoi, että taas se kätilö
    haisi viinalta kun tuli
    pirssillä pihaan.

    Taisi olla hiprakassa,
    valkoinen essu oli
    ja valkoinen hilkka nutturan
    päällä, ja pyylevä äkäinen nainen
    oli, sen muistan vielä, kun
    aukaisi leukalaukun, jossa oli
    kamalan näköisiä vehkeitä ja
    Mummu sanoi, että ne on niitä
    tavallisia kätilön tykötarpeita.
    Ei meillä ollut aavistustakaan,
    mitä ne tavalliset tykötarpeet oli.

    Isä käveli pihalla edes takaisin,
    ja veteli piippua
    niin että savu tuli korvistakin.

    Kun nyt ensimmäinen poika syntyi,
    ajattelin, ettei ne varmaan
    meistä työistä välittäneetkään,
    kun niin riemastuivat...☺

    VastaaPoista
  10. Herne, hyvin ovat veljesi syntymästä kuvat mieleesi tallentuneet, kun muistelit tapahtumia... Vai sellainen kätilö teillä oli, että ihan viinaksien (huumeiden) kanssa kävi töissä; ikävä juttu. MUtta onneksi tuo kerta josta kerroit, meni onnellisesti eikä mitään pahaa tapahtunut.

    Neljäkymmenluvulla, josta kerroin, ei ollut vielä takseja. Kätilö tuli isän tai jonkun muun hakea hevosella taloon, ja viedä lapsen synnyttyä kotiinsa takaisin.

    Kätilön laukun sisällöstä ei minulla ole haisuakaan, mutta on siellä ollut ainakin synnytyspihdit, ja sitten desinfiointiainetta, jodia tai spriitä. Napanuoran leikkausta varten sakset, ym.

    Entisajan kätilöt olivat usein äkäisiä ikänaisia, sairaalassakin. Kohtelivat äitejä huonosti. Meidän kätilömme kohteli kyllä ihan säällisesti meitä tulevia äitejä. OPit olivat 1960-luvulla ihan erilaisia kuin nykyään. Vastasyntynyttä opetettiin heti synnyttä ruokailemaan säännöllisin ruoka-ajoin, syliin kiellettiin ottamasta lasta muulloin kuin ruokinta- tai vaipanvaihtoaikana...

    Tosi on, että pojat ne entisaikana maailman pelastivat, varsinkin vanhempien ja suvun mielikuvissa. Tytöt naitiin vieraaseen sukuun, siksi niistä ei kannattanut välittää..:/

    MUkavaa viikon jatkoa, Herne, ja terveisiä sinne Jöötanmaalle!<33333

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥