Google+ Followers

torstai 2. toukokuuta 2013

Urpo Martikainen: Vanhoina hyvinä aikoina

Kirjan ulkoasu: Päivi Veijalainen.

Ostin kirja-alesta hienon teoksen, Urpo Martikaisen akvarelli- ja aikalaiskirjan Kuvia ja mielikuvia Suomesta, Vanhoina hyvinä aikoina. Kirjassa on 60 sivua kuvia tekstejä, se on kovakantinen (sidottu). Minervakustannus on sen kustantanut 2010. Toinen painos. ISBN 978-952-492-358-3. Akvarellikuvat ovat pääasiassa vuodelta 2009, ainakin yksi kuva vuodelta 2010 löytyy.

Urpo Martikainen on entinen MTV3:n uutisankkuri, hän jäi eläkkeelle noin kolme vuotta sitten. Hänen ensimmäinen kirjansa, Minun maisemani, ilmestyi vuonna 2008. Saamme nähdä, ilmestyykö näitä kirjoja lisää.

Nämä kirjan kuvat ovat Urpo Martikaisen entisiltä asuinpaikoilta, joten kuvat ovat osa hänen henkilöhistoriaansa. Minusta tälläinen teos on hieno esimerkiksi lahjakirjana tai muuten vain muistona. Itse tykkään keräillä taidekirjoja, ja olen ostanut niitä melko paljon.



Tämä akvarelli on puutalojen Mikkelistä, jossa UM asui 1970-luvulla. Tuolla kauempana näkyy naisvuoren näkötorni. Maalausta tehdessä näistä taloista ei enää ollut paljon jäljellä, joten näkymä on muistista maalattu. Talot ovat entisestä työläiskorttelista. Urpo Martikaisella on näkömuisti (valokuvamuisti), kuten isällänikin. Niin tarkkana näkyy entinen puutalomiljöö Emolan puolelta.


Tämäkin näkymä on Mikkelistä Kaihola-Ikosen kauppiastalolta kirkon ja torin väliltä Hallituskadulta. Kaupan sisäänkäynti on tornin kohdalta. Liike ei toiminut pitkään, sillä sen jyräsi lasinen ja betoninen supermarket. Kauppiaat siirtyivät tästä talosta torille ja kauppahalliin. 


Kuvassa ollaan Mikkelin kauppatorilla. Upi kertoo, että torin laidoille rakennetut supermarketit ovat syöneet torin asiakaskuntaa, joten se on vaikuttanut torin kaupankäyntiin. Kesäisin tori on ihmisten kohtaamispaikka, missä juodaan kahvia ja seurustellaan sekä vaihdetaan kuulumisia. Torilta voidaan tehdä myös ostoksia.


Puutaloissa toimivat entisaikaan pienyrittäjät, joilla oli monenlaista liiketoimintaa. Kirja ja kehys-niminen liike toimi Mikkelissä Mikonkadulla. Tästä liikkeestä kävi taiteilijamme ostamassa maalaus- ja kehystystarvikkeita. Kadun laidassa on kuplavolvo, jolla Upi ajeli Mikkelin aikoinaan.  



Tässä kuvassa nähdään torielämää Mikkelin markkinoilta. Varsinkin maalaisväki harrasti kovasti markkinoilla käyntiä. Helppoheikit huutelivat omia juttujaan ja houkuttelivat asiakkaita omilla kovaäänisillä tarjouksillaan. Haluttuja olivat kaupanpäälliset, joita annettiin hyville asiakkaille. 

Rukkas-Antti on ollut hyvin odotettu henkilö, häneltä ostettiin työrukkaset ja taskulamppujen paristot. Antilla oli päässään punainen hattu, mistä hänet oli helppo tunnistaa.


Höyryveturi Ukko-Pekka saapuu kuvassa Helsingin asemalle. Sotien aikana ja niiden jälkeen tärkeä rautatieliikenne toimi luomupolttoaineella, puulla ja vedellä, josta syntyi höyryä. Juna sihisi ja päästeli suuria höyrypilviä, ja junanpilli vihelsi kimeästi. Veturi oli kestävä ja luotettava. Nokea tietysti syntyi myös paljon, jota oli sekä junan ulko- että sisäpuolella. Junavaunut olivat puupenkeillä varustetut, eivätkä olleet kovinkaan mukavia istua. Oven vieressä oli teksti Spotta ej på golvet (älä sylje lattialle) ja oven yläpuolella Muista sulkea ovi. Veturin ulkopuolella tuolla pyöreässä osassa oli kyseisen veturin numero, josta se tunnettiin. Tämän veturin numero on 1021. 



Helsingin puutalokyliä nousi 1940-50 luvuilla useampia olihan silloin kova asuntopula. Nämä olivat hyvin maalaismaisia asuinpaikkoja eikä niitä voinut kutsua kaupunginosiksi. Upi muistelee Koskelan puistotalojen olleen yksi tällaisista kylistä, Toukola oli ollut toinen. Aikaisemmin oli ruotsalaisista puutaloista tehty asuntoalue myös Pirkkolaan, jossa mieheni setä perheineen asui. Muistaakseni heidän talonsa oli rakennettu sota-aikana.

Upi muistelee näissä Koskelan taloissa olleen vain keittiön ja huoneen käsittäviä asuntoja, joissakin saattoi olla lisäksi makuualkovi. Taloissa asui tyytyväisiä perheitä Upin muistin mukaan. Kylissä asui paljon lapsia, joille riitti leikkikavereita ja muuta toimintaa tarpeeksi asti.


Tämä kuva on Mikkelin Emolan seudusta, jota asuttivat työläiset ja vähävaraiset ihmiset. Hyväosaiset asuivat kaupungin toisella laidalla. Myöhemmin ymmärrettiin näiden puutalojen arvo, ja muuttovirta alkoi tähän suuntaan lisääntyä. Nykyisin nämä vanhat talot ovat haluttuja asuntoja.


Kirjan lopussa on kuvia Anttolasta, joista tässä yksi esittää kylätietä. Akvarelli on vuodelta 2008. Upi kertoo että tällainen kiemurteva tie herättää mielikuvituksen. Tällaisella tiellä voi vaikka seisattua, kun kohtaa vastaantulijan ja rupatella hänen kanssaan.

Kun klikkaatte kuvia, ne suurenevat. Kuvat ovat paljon näyttävämpiä.

Kiitos tästä hienosta kirjasta Urpo Martikaiselle! Ehkä vielä löydätte kirjakaupoista tämän teoksen, jos teillä on onnea. Ja ainakin joistain kirjastoista uskon kirjan löytyvän. 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan teille, rakkaat lukijani, oikein hyvää ja kaunista toukokuuta!
                             Aili-Mummo

14 kommenttia:

  1. Kauniita maalauksia, lahjakas kuvataiteilijanakin Martikainen on!
    Kiitos esittelystä ja mukavaa maanantaita Aili!

    VastaaPoista
  2. Minttuli, kiitos!

    Martikainen on myös musikaalinen, hän soittaa viulua ja huuliharppua, kertoo Wikipedia..:))

    Samoin sinulle, Minttuli.<33333

    VastaaPoista
  3. Silloin kun tämä kirja tuli kauppoihin, niin hiplasin tätä kirjaa, mutta en ostanut!Tykkäsin koko kirjasta, tekstineen ja kuvineen olivat minun makuuni!
    Sitten ajatelin miten hyvä kirja tämä on niille jotka ovat näissä paikoissa myöskin asuneet. Minusta mitä mainion lahja sellaiselle, vaativimpaakin juhlaan.
    Panen harkintaan, kunhan pääsen noihin kauppoihin joa sais sen alesta, en laittaisi lahjaksi vaan pitäisin omana....;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Maikku!

      Taisin mainita että kirja oli alennusmyynnissä ja maksoi muutamia euroja, netissä huomasin hinnan olevan kahdeksan euroa..:)

      Tietysti aina parempi, jos on asunut noissa samoissa paikoissa kuin UM. Kirja on kaunis eikä liialla tekstillä pilattu...

      Oikein leppeää toukokuuta ja viikon jatkoa sinulle, Maikku.<33333

      Poista
  4. Kauniita taideteoksia tältä tutulta Urpolta.
    Olen nähnyt näitä hänen taideteoksiaan jossain, kun nyt vain kirjan vielä löytäisin jostakin itselleni.
    Kiitos tästä postauksestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Ullis!

      Googlaa netistä, saat sen kahdeksalla eurolla. Minä ostin sen kirja-alesta, ei maksanut paljoa..:))

      Ulleriina, ollos hyvä; hienoa toukokuuta sinulle.<33333

      Poista
  5. Martikainen on tosi taiteellinen. Kauniita ovat hänen maalauksensa.
    Hienosti esittelit hänen kirjansa.
    Kiitos sulle Aili-mummu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harakka, kaunis kirja kaikkineen..:))
      Kiitos, ja hyvää toukokuuta sinulle.<33333

      Poista
  6. Kauniit ovat maalaukset.Oikein hyvää Toukokuun alkua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ritva, tosi on!
      Samoin sinulle ja perheellesi.<33333

      Poista
  7. Olipas yllättävää, en tiennytkään tätä puolta Urposta:). Kauniiltahan nuo näyttävät ainakin tästä ruudulta katsottuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli jo toinen samantapainen kirja, ehkä niitä ilmestyy useampia..;)

      Kuvat ovat tosi kauniita!
      Hyvää toukokuun alkua sinulle, Mine.<33333

      Poista
  8. Monipuolinen on tuo Urpo, kauniita kuvia, Hyvää kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan monilahjakkuus, soittaa myös kahta eri instrumenttia!
      Kaunista ja kivaa kevättä myös sinulle, Anne-Riitta.<33333
      Terveisin Aili-mummo!

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥