Google+ Followers

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Haluanko tarpeeksi

Kukkiva pensas, jota en tunne.
HALUAN


Haluan pitää pintani pehmeänä
   tuntea lapsen nukkaposken
           ja töitä tehneen käden karheuden.
Tahdon pitää aistini auki
   haistaa syksyn kirpeyden
           ja lumen alta paljastuvan mullan lemun.
En huoli naamiota kasvoilleni
    vaikka kaikki näkisivät lävitseni.
En aio kasvattaa kuorta
                          en kilpeä
                          en panssaria
                          vuosi vuodelta paksunevaa.
Haluan säilyttää toivon
                 lapsellisen unelman
                 ihmisestä
                 hänen katseestaan ja kosketuksestaan
                          sanattomista sanoistaan.
En suostu liukuhihnalle
                 putkeen.
Tahdon lentää huipulle
Tahdon
Tahdon
Tahdon nähdä huikaisevan valon
Tahdon nähdä
Haluan pysyä haavoittuvana.


- SATU HASSI -      

Pielisjoen varrelta Joensuusta, kuvattu Kimmelin takaa.

Meillä ihmisillä on monenlaisia haluja. Tuossa edellä poliitikko Satu Hassi kertoi omiaan, halusi pysyä haavoittuvana. Mutta voiko poliitikko olla herkkä ja haavoittuvainen? Minun mielestäni ei, sillä jos politiikko on herkkähipiäinen, hän on entinen poliitikko.

Satu Hassi oli ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Lipposen II hallituksessa 1999-2002. Satu jätti paikkansa vastalauseena viidennen ydinvoimalan rakentamispäätökselle. Hän joutui ministerinä olessaan sairastamaan myös rintasyövän, jonka seurauksena syntyi kirja, Tukka hattuhyllyllä (2002). Olen joskus lukenut sen, muistelen sen olleen aika sykähdyttävä teos.

Satu Hassi tahtoo paljon, ja on saanut myös paljon aikaan elämässään. Ilman rautaista tahtoa ei synny mitään merkittävää. Paitsi lahjoja tarvitaan myös luovuutta, jotta pystyy toteuttamaan tahtonsa. Satu Hassilla on ollut molempia. 

Pielisjoen linna Joensuussa.


Ilman lujaa tahtoa ei elässä synny tuloksia eikä saavuteta sitä päämäärää, joka meillä jokaisella tulisi olla. Maali, jota kohti pyrimme, tulisi olla kuin huippu-urheilijalla. On ponnisteltava jopa yli voimiensa, jotta sen saavuttaisimme. Ja totta on, että luja tahto vie vaikka 'läpi harmaan kiven', kuten Kontkasten sukuvaakunassa sanotaan.

Monilla meistä on kunnianhimoa, mutta ei tarpeeksi asti. Luovutetaan liian helposti, annetaan periksi tai peräti odotetaan jotain onnenpotkua, joka nostaisi meidät rikkaiksi ja kuuluisiksi. Ellei muuten, niin toisten siivellä, 'siipiveikkona'. Ja ellemme onnistu, kadehtimme toisia, parempiosaisia lähimmäisiämme.
Vanha koivu, mieheni enon istuttama Nuppolan pihassa.


Monet meistä elää elämäänsä toisten kautta. Minäkin kun katson Tunteita ja tuoksuja-sarjaa aamuisin. 'Kaunarit' jätin jo kauan sitten, mutta saman kirjoittajan Tunteet ja tuoksut jaksavat yhä kiinnostaa. Ei silti, en toki itselleni tuota elämää haluaisi, jos se olisi mahdollista, mutta vanhalla mummolla on oltava jotain hauskaa elämässään, kun aikaakin on. Miehellä on aamupäivällä jo kiire jonnekin töihin tai kalastamaan, minä joka olen iltakukkuja, elän vasta iltapuolella päivää. Joka ilta valvon ja luen aamupuolelle yötä, se on vanha opittu tapa. 

Mies kantoi kotiin muutamia litroja vadelmia, jotka on siivottava ja keitettävä hilloksi...

Toivotan kaikille lukijoille oikein kaunista ja hyvää viikon jatkoa!
                            Aili-Mummo



18 kommenttia:

  1. Komea tuo kukkiva pensas.
    Empä tiennytkään että Hassiltakin on runoja, on oppinut hänet muissa ympyröissä kuulemaan. Nimi toki hyvinkin tuttu.
    Oikein hyvää tätä uutta kesää, tänään on helle hellinyt, ajoi pois jopa kasvimaata perkaamasta, empä vain jaksanut olla siellä paahteessa kuin pari tuntia.
    ☻☻ ☺

    VastaaPoista
  2. Onhan se, on siellä kirkkomme vieressä.

    Hassilla on ainakin yksi runokokoelma, Magdaleena ei häpeä enää, ilmestynyt jo 1984. Muistaakseni olen senkin lukenut, mutta itselläni ei sitä ole.

    Kiitos, olsipa se uusi 'kesä'. Meillä oli pilvipäivä, ei helteestä tietoakaan. Iltapäivällä hetken aikaa aurinkokin näyttäytyi:)

    Viisaampaa onkin, ettet ole liikaa auringossa. Pilvipäivä sopii hyvin kasvimaan perkaukseen;)

    ☺ ☺ ☻

    VastaaPoista
  3. Mielestäni pensaasi on keijuangervo, vaaleanpunaiset pienet kukat tertuissa. Kaunis kukkiessaan.

    Ihan asiaa kirjoitit, jokaiseen sanaan voi helposti yhtyä.
    Puutarhasta minäkin poimin vadelmia ja pensasmustikoita pakastimeen, säilömistä vaan riittää mutta onhan sitten talvella mussutettavaa.

    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anja, siis keijuangervo on tuo pensas:))
      Omasta puutarhasta on hyvä poimia marjoja; vadelmat kerätään metsästä (ainakin meillä).

      Kun on ahkera kesällä, on syötävää talvella ja muulloinkin;)

      Samoin sinulle, Anja.♥

      Poista
  4. Amerikkalainen väittämä sanoo, että jos jotain, mitä tahansa, haluaa ja sitä kohden pyrkii riittävän sinnikkäästi, sen takuulla saa. Mutta silloin ei sitten saa haahuilla muuta.

    Hassin runo on hyvin oivaltava ja ajatuksia herättävä...

    Mukavaa viikon jatkoa, Aili-IhaNainen♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, tuossa väittämässä on vinha perä, mutta tahtoa se vaatii!

      Todella on:)

      Samoin sinulle, Leena-IhaNainen.♥

      Poista
  5. Kyllä se jokin angervo on. Ne ovat niin samannäköisiä, että en ryhdy tarkemmin veikkaamaan.
    Pidän tuosta Satu Hassin runosta. Hän varmaan elää runonsa mukaisesti. Haavoittuvainen...rintasyöpä....
    Tahto on varmasti tärkeintä, ikäänkuin perusta muulle. Tuo mainitsemasi luovuus on kyllä todella tärkeä ominaisuus myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Irene!

      Anja arveli sen olevan keijuangervo, ja uskon häntä:)
      Kovia on Satukin kokenut, syövästä selviytynyt...

      Tahtoa elämä vaatii ja päämäärätietoisuutta! Luovuus on aina hyvä lisä kaikkeen, jopa edellytys.

      Poista
  6. Hyvän runon valitsit, Satu on tahtonut aidosti kaiken mitä on tehnyt. On vaatinut lujaa tahtoa luopua ryhmästä joka on vaatinut ydinvoiman rakentamista jota itse ei ole kannattanut. Näitä tekoja on eduskunnassa vähän, enimmäkseen tekevät kompromisseja, ja taipuvat siihenkin mitä eivät tahdo.
    Toisaalta en koskaan tiedä enkä näe kokonaisuutta rivikansalaisena, näen vain lopputuloksen ja sen mitä uutisoidaan . Sadun runo kertoo paljon. Kiitos postauksesta ja upeista vehreistä kuvista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, kaisumarjatta!

      Muistan miten protestoitiin sitä, kun Satu Hassi hyväksyi ilmaston saastemaksut, joita Suomen piti maksaa. Se ei tuntunut olevan kansan mieleen. Tuota ydinvoimaloiden rakentamista kyllä voisi pohtia uudelleen, mutta nythän juuri aiotaan toteuttaa se viides ydinvoimala, josta Lipposen hallituksessa päätetettiin...

      Monet ihmiset eivät näe 'metsää puilta', joista kerrot.

      Oikein hyvää viikonloppua sinulle, kaisumarjatta.♥

      Poista
  7. runo on ajatuksia herättävä.

    Niinpä ei pääse eteenpäin jos luovutta heti ensimmäisestä vastoinkäymisestä.

    Hyvää viikonloppua sinulle aili.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sylvi, niin on, luovuttaa ei kannata jos asia on tärkeä!

      Samoin sinulle ja perheellesi.♥

      Poista
  8. Puhuva runo!

    Olen monesti ajatellut tuota karriäärin
    tekoa toiseten siivellä. Suurkaupungin
    kunnan työntekijänä sai nähdä kuinka
    monille naisillekin oli se menestys
    suurempi asia, kuin tehdyn työn laatu.

    Varsinkin palveluammateissa olevat
    osasivat kyllä nostaa itse itsensä
    toisten yläpuolelle kovalla suunsoitolla
    tekemisistään. Moni sai kärsiä heidän
    kynsissään, kun kerrankin
    pääsivät päättämään.

    Lastentarhassakin sai nähdä näitä pyrkyreitä,
    ja mielistelemällä moni pääsi etenemään ja
    palkka nousi, mutta se miten tärkeitä ne
    lapset olivat,oli jo asia erikseen.

    Poliitikon on ajettava kaikkien asiaa, eikä
    kuka tahansa taitaisi siille paikalle passata,
    kun vielä sekin mitä luvataan, pitäisi täyttää,
    muuten homma on pelkkää silmänlumetta....
    Jos on sitä itsesuojeluvaistoa ihmisellä,
    osaa ajoissa vaihtaa virkaa, ettei kivety,
    ettei se haavoittuvaisuus
    pihisee kuorien alla, jos pihiseekään...☻


    Nyt on kuitenkin vielä Heinäkuuta,ja
    maa kukkii ja puut ovat lehdessä,
    vielä ihmisetkin visertelevät auringossa
    ja minä silittelen keltasilmäistä Kissaa,
    odottelemme maaseudulle pääsyä, että saamme
    tonkia kaalimaata ja poimia mansikoita,
    ehkä vadelmiakin, jos niitä löytyy!

    Leppoisaa viikonloppua, Aili-mummolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herne, jotkut osaavat sen 'taidon' ja jotkut ei. Minusta ihmisen pitää pystyä tekemään omilla kyvyillään, ei toisten siivellä. Mutta näitä pyrkyreitä tulee aina olemaan...

      Myös polittikassa joku valovoimainen henkilö voi nostaa montakin ihmistä esim. kansanedustajaksi, vaikka itsellä ei kykyjä olisikaan...Ammatin vaihto on kyllä oiva keino päästä pois työstä, josta ei pidä tai ei jaksa tehdä.☻

      Ihana heinäkuu on vielä menossa vajaata viisi päivää, kelpaa nyt 'viserrellä auringossa'.

      Oikein hyvää heinäkuun loppua ja viikonloppua sinulle, Herne-ystäväni!

      Poista
  9. Jäin miettimään tuota Satu Hassin halua pysyä herkkänä ja haavoittuvana. Minä ymmärrän sen niin, että hän ei halua menettää inhimillisyyttään ja tunteitaan politiikan kustannuksella. Herkälläkin ihmisellä voi olla vahva tahto, kuten Hassilla ja se tahto pitää varmasti pinnalla politiikan pyörteissä. Poliitikko tekee huonoja päätöksiä, jos hän ei ole riittävän herkkä kaikelle inhimilliselle. Vaikeaa se varmasti on, mutta toivottavasti mahdollista.

    Keskikesän syvää lämpöä ja ihanaa viikonloppua sinulle, Aili-mummo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marmustoi, poliitikon työssä kyllä vahvaa tahtoa tarvitaan, kompromisseja joutuu valitettavasti tekemään monissa asioissa.

      Voi olla että Satu Hassi on herkkä ihminen, koska hän piti tässä ydinvoimala-asiassa oman päänsä eikä suostunut kompromisseihin. Minusta hänellä on selkärankaa, ei taivu toisten toisten tahtoon!

      Samoin sinulle, ihanaista viikonloppua, Marmustoi!

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥