Google+ Followers

torstai 5. syyskuuta 2013

Noitasiskot



Ostin kesäkuiselta Porvoon matkaltani kotiin palatessa Leena Laulajaisen (teksti) & Satu Hirvosen (kuvitus) satukirjan, Noitasiskot, alaotsikoltaan Metsän taika. Kirjan on kustantanut Edico Oy. Kirja on painettu Otavan Kirjapaino Oy:ssä, Keuruulla 2008. Sivuja ei ole numeroitu, mutta laskin 30 isokokoista (A4) sivua. ISBN 978-952-5708-06-6.

Satukirja on kirjoitettu kahden SKS:n tarinan pohjalta. Kirjan päähenkilöt ovat siskokset Mattilan Maimi ja Paavolan Meimi, jotka kadehtivat armottomasti toisiaan. Satu on opettavainen, kirjoitettu alakouluikäisille. Satu kuvaa myös elävästi raastavaa naapurikateutta.


Sisarukset harrastavat taikoja, ja yrittävät niillä vahingoittaa toisiaan ja toistensa menestystä. Ensimmäiseksi Meimi yllyttää karhun sisarensa karjan kimppuun, mutta Maimi saa karhun pyörettyä sisarensa pihaan lehmiä hätyyttämään. Lehmikarja oli aikaisin aamulla viety metsään laitumelle, joten loitsu ei onnistunut.

Tämän jälkeen on vuorossa karhu- ja veneseikkailu, jolla molemmat siskot saavat kyytiä kauas sydänmetsään asti. Siskokset tulevat metsästä usean päivän perästä takaisin. Satu jatkuu yhä...

Metsässä Tapion kannon äärellä sisaret tekevät taikojaan, ja taikovat sovintoa keskenään.

- Ilmatar, ihana vaimo,
Lemmetär, lempeä emäntä,
anna meille hellä mieli,
suo meille ikuinen sovinto!

Niinpä sisaret palasivat metsästä käsi toisen kädessä, ja elivät sulassa sovussa loppuelämänsä ajan.

Kirjailija Leena Laulajainen on tutkinut sukuaan, ja löytänyt sieltä äidinpuoleisen sukunsa. Tämän tarinan kertoja oli 1800-luvulla elänyt Paimen-Heikki eli Heikki Niemi, jota oli pidetty väkevänä noitana, asuinpaikka oli Kinnula.

Satu oli jännittävä, jopa pelottava tarina. Saattaa olla, ettei tätä satua kannata kertoa iltasatuna lapsille.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan lukijoilleni hyvää ja kaunista viikon jatkoa!
                    Aili-mummo


14 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista, koska kirjan satu perustuu perimätietoon. Kuvat, joita postaukseen olet valinnut, näyttävät vähemmän pelottavilta ja tarinakin päättyy hyvin.
    Kiitos, hyvä esittely ♥
    Mukavia aurinkoisia syyspäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, tosiaan mielenkiintoista; kateus on kuin paha tauti!

      Siitä karhusta on hurjia kuvia, otin vain nuo pari näytettä:)
      Ole hyvä, Minttuli, samoin sinulle sinne mansikkapitäjään!

      Poista
  2. Kiitos tästä hienosta esittelystä,hauskat kuvat.Hyvää loppuviikkoa Aili-Mummo.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ritva, ole hyvä vaan!
      Kuin myös sinulle.♥

      Poista
  3. Minustakin kovinkin mielenkiintoista.
    Ensin ajattelin, että on vanha kirja kun ekaa kuvaa katsoin, no eipä ollutkaan.
    Jos vastaan tulee, voisin kyllä lukeakin,sadut on joskus puhuttavia.
    Tästä tulee esim. pikku prinssi mieleen, siis kun puhutaaan puhuttavuudesta, ei se muuten tuohon satuun liity.
    Mukavaa kaunista iltaa Aili- Mummo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seijastiina, tähän satuun sisältyy opetus, kuten sanoin.

      Pikku-Prinssin ostin lapsille, mutta en sitä itse lukenut.
      Kiitos, samoin sinulle, Seijastiina.♥

      Poista
  4. Kiitos tämän kirjan esittelystä. Täytyisi lukaista läpi, ennen kuin lukee sitä lapsille esim. lepohetken satuna.

    Onnellista loppuviikkoa ja viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kannattaa tehdä, Piipe:)

      Kiitos, samoin sinulle.♥

      Poista
  5. Hyvin esittelit kirjan, kiinnostuin. Tulipa mieleeni, jospa ostaisin ja postittaisin eräälle läheiselleni, saattaisi antaa ajattelemisen aihetta. No tietysti itse ensin lukisin hartaudella.
    Oikein luonnikasta viikon loppupuolta ja paistakoon aurinko edelleenkin lämpimästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anja, onnea siihen että löydät kirjan!

      Minä löysin tuon Pukaron Paronin kirjakaupasta, jossa sen hinta oli kokonaista kaksi euroa! Aika oli kesäkuun alkupuolella:)

      Kiitos toivotuksista, Anja, samoin sinulle oikein kaunista viikonloppua.♥

      Poista
  6. Hienoa, että noita vanhoja tarina- ja satuaiheita käytetään ja varioidaan. Hyvä, että kuvitus on iloista ja asiallista eikä ei ole sellaista ollenkaan imelää.

    Hieno kirja siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hymyilevä, kiva kirja, hienot kannet ja sisusta, hintakin olemattomat kaksi euroa:)

      Oikein hyvää ja kaunista viikonloppua sinulle sinne Mynämäelle!

      Poista
  7. Minä olen satujen suurkuluttaja, jos niin voisi sanoa. Saduissa on aina joku juju. Kiinnostavalta tämä esittelemäsikin vaikuttaa.
    Muistan, miten kansakoulun toisella luokalla luettiin käsityötunneilla satuja, jokainen vuorollaan sivun tai kaksi. Yksi satu pelotti kovin, sain siitä painajaisiakin. Aikuisiällä etsin sitä satua monesti, mutta muistikuvat siitä olivat niin hatarat, että oli vaikea löytää. Muutamat kirjastoihmisetkin auttoivat, kunnes googlettamalla ja sadun päähenkilön nimellä satu vajaa kymmenen vuotta sitten löytyi. Sen on kirjoittanut Laura Soinne ja satu on hänen satukirjassaan, jonka nimi on Satuja.
    Oikeastaan satu on pelottava vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aimarii, lapsi aistii sadut voimakkaasti, kuten sinäkin oletr tehnyt:)

      Onpas ollut pelottava satu, jos yhä sitä pelkäät!

      Minä muistan erään satukuunnelman lapsille, siinä oli pellottava vuorenpeikko. Nimeä en muista enkä ole sitä yrittänyt etsiä käsiini. Mutta jokin sävelmä siitä kuunnelmasta jäi mieleeni...

      Tuollaista Laura Sointeen satukirjaa ei minulla ole, ehkäpä se on kirjastossa.

      Oikein hyvää, aurinkoista viikonloppua sinulle, Aimarii.♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥