Google+ Followers

maanantai 16. syyskuuta 2013

Syystunnelmia

Auringonkukat eräänä syksynä...


RETKIMIELI


Kun lähdet matkaan, ota mukaasi
syvät saappaat,
savi, hiekka, multa,
kaikki mitä tarvitset
tiehen.
Ja muista kartta
                sytykeeksi pimeisiin öihin.
Älä ilmoita lähdöstäsi
etteivät pelkurit
kokoonnu kotiovellesi haukottelemaan:
                pääsiskö mukkaan, pääsiskö mukkaan?
Älä matkaan lähde
itseäsi etsimään,
                            kadottamaan lähde,
kuin olisit jo
                     tyhjä reppu, ilmapatja
tai korvaton muki
johon edesmennyt turisti
tipauttelee taivaasta
mopon osia.


- KARI HOTAKAINEN -

Mongolian vaahtera... 

Aika mielenkiintoinen ja hassu runo Kari Hotakaisella. Miksi mukaan on otettava savi, hiekka ja multa, joista tie rakennetaan. Syvät saappaat tarvitaan tietenkin kahluuta varten, tiet voivat upottaa, varsinkin keskentekoiset. Kartta voi olla sytykkeenä, eli poltetaanko se vai mitä sillä 'sytytetään'? Ehkä itsensä tai omat ajatuksensa. Itsensä on kadotettava, ei löydettävä, kuten tavallisesti sanotaan. Ehkä on oltava kuin tyhjä reppu, jotta voisi täyttyä jostakin uudesta. Lopussa on kaikkein hassuin lause: ..."tai korvaton muki / johon edesmennyt turisti / tipauttelee taivaista / mopon osia."

Vielä en ole huomannut taivaista tippuvan mopon osia, ne kyllä tappaisivat, jos keneen osuisivat...

~~~~~~~~~~~~

Iso-Britanniassa on kuollut opiskelijapoika laihdutuslääkkeisiin. Poika olisi päässyt opiskelmaan huippuyliopistoon. Kaikkenlaista sitä myydään ihmisille 'laihdutuslääkkeenä'. Kannattaa katsoa, mitä 'myrkkyä' aikoo syödä. Reseptilääkkeissäkin voi olla vaarallisia valmisteita. Ja onkin; sitten on vielä lääkkeiden yhteisvaikutukset, jotka myös voivat aiheuttaa myrkytyksiä.

Ruskaväriä pihlajissa Ailinkalliolla.


Kauniit ilmat loppuivat ainakin tällä erää. Ehkä huomenna ei sada, pitäisi pestä talon ikkunat. Säilöntähommat on tehty tältä vuodelta, ja niitä kyllä riittää! Tosin punajuuret ovat yhä nostamatta, nekin pitäisi nostaa ja säilöäkin. Syksyllä olen tehnyt punajuuriruokia ja pakastanut niitä, mutta nyt taitaa olla pakasteet täynnä. 

Kaunis kesä on nyt takana päin, jäämme odottamaan uutta, mitä se tuo tullessaan. Kansalaiopistossa en rupea täältä käsin ravaamaan, polttoainetta kuluu miehellä ihan tarpeeksi asti. Mummon on aloitettava sukkien neulominen lapsenlapsille, siinä vuoden kohokohta.

Pian pääsemme vuoden suurimpaan odotukseen, jouluun. Se saa meidät mummot ja ukit ihan höperöiksi. On vain niin kiva hemmotella lapsenlapsia. Mitä vanhemmiksi he tulevat, sen suuremmiksi vaatimukset kasvavat, luulisin.

Tänään pitää maksaa kiinteistöverot kunnalle. Yritin äsken, mutta siellä oli jokin häiriö eikä maksaminen onnistunut.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää syyskuista viikkoa!
                           Aili-mummo

26 kommenttia:

  1. kauniita värejä on Ailinkalliolla! Meitä lähellä on Heikinkallio, jossa olemme päiväkotilasten kanssa retkeilleet aina silloin tällöin. Nyt kulkureittiä pitäisi vaan siirtää, kun entiselle polule on rakennettu uusi talo.

    Onnellista, värikylläistä viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piipe, kiitos:)

      Uusi reitti syntyy ihan helposti, sen talon joutuu kiertämään;D

      Samoin sinulle, piipe!♥

      Poista
  2. Upeat auringonkukat! :)
    Miun punajuurisato jäi tänä vuonna totaalisen surkeaksi, en tiijä mikä musta pieni hapsenkapsiainen tuhos punajuuretkin aikaisessa vaiheessa :( Pakko myrkyttää koko kasvimaa ensi keväänä. Punajuurijauhelihavuokaan saa onneksi tuoreita punajuuria kaupasta.

    Oikein ihanaa syksyistä viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tanja!

      Harmillista, että sellaisia tuholaisia on, jotka tuhoavat sadon;/ Ihan hyvä vaihtoehto sekin, ostaa valmiit punajuuret kaupasta:)

      Samoin sinulle, Tanja!

      Poista
  3. Olipas tosiaan hauska runo. Ehkä se kehoittaa lähtemään hieman toisenlaisille retkille, kun tavallisesti? Jos kartan polttaa, joutuu pakostakin uusille teille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, hauska ja epätavallinen runo:)
      Uusia polkuja, uusia reittejä löytyy, vaikka välillä saattaa olla eksyksissäkin. Ehkä sekin on hyvä vaihtoehto että eksyy välillä..:)


      Poista

  4. Ehkä tämä on elämänmatkaruno, jonka yksin teet huolimatta muista ihmisistä, itse tiesi joudut rakentamaan ja ajattelemaan itse...tyhjä reppu, ilmapatja ja muki kuvaavat ajatusmaailman vastaanottavuutta...mopon osat tarkoittavat kaikkea mitä tiellesi voi osua...edesmennyt turisti kuvaa kuolleita...

    Kauniisti oivallettu, kosketti syvälle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit, Mai: Elämänmatkaruno.
      Ihan noin laajasti en ajatellut, vaikka kovasti ihmettelin. Edesmennyt on tietenkin kuollut!

      Kiitos, Mai!

      Poista
  5. Hauska runo, ihanat syksyn värit:)

    VastaaPoista
  6. Kaunis pihlaja Ailin kalliolla ja Mongolian vaahteran syysväritys on hieno.
    Kari Hotakaisen teksti kertoo jostakin, ei oikein avautunut tällä kerralla minulle, sitä pitää miettiä vielä:)
    Hienoa syysviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kiitos:)
      Mai sen selitti, tämä runo kuvaa elämänmatkaa...
      Kuin myös sinulle, Minttuli!♥

      Poista
  7. Savi, hiekka, multa se on se tie, jota pitkin matkaat. Kaikki matkaavat ihan eri teitä. Jokaisella on niin omanlaisensa matka. Tällä matkalla luodaan uutta itseä ja matkataan avoimin mielin eikä anneta raskaiden tunteiden vesittää matkaa jo heti lähtökuopissa.
    Voi miten virkistävää! Haluan itsekin lähteä matkalle ilman ennakkosuunnitelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, olet ihan oikeassa, ainutlaatuinen matka, jolle lähdetään avoimin mielin:)
      Ihanaa, sinä bongasit jutun juonen!♥

      Poista
  8. Hauska lukea Hotakaisen runo juuri nyt, kun huomenna hänet tapaan ja nousen vielä samalle lavalle :) Mukavaa syksyä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea sinulle, kun kohtaat Hotakaisen ja kirjallisuustapahtuman!

      Samoin sinulle, Helmi-Maaria!♥

      Poista
  9. Jännä runo :)
    Kuvat upeat, nyt on ihanaa aikaa syksyä värittyy upeasti.
    Täällä on tänäänkin upea ilma.
    Kumpa osaiskin neuloa sukkia, kaikkea muuta kyllä onnistun tekemään, sukkia en.
    Mutta hyvää viikon jatkoa Aili Mummo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Seijastiina:)
      Tänään meillä on tihkusadetta ja harmaa taivas.
      Jos haluat, voit opetella, ei ole kovin vaikeaa...
      Samoin sinulle, Seijastiina!

      Poista
  10. Runoissa on tunnelma, ei sanoja, on peikko oppinut. Silloin ne mopon osat ovat siinä ihan vaan siksi että tuntuisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälleen uusi näkökulma, kiitos Peikko:)

      Poista
  11. Minäkin olen taas terästänyt kotihommia! Luumuja sain niin paljon että pari kertaa sosetta tein. Omenoita odottelen, muuten sieltä teiltä päin, lupasivat tuoda, sosetta niistäkin teen....säilyvät talviomenat säästän syksympään ja ajan kanssa teen kauraryyni/omenapaistosta, josta tykkään kun "hullu puurosta"....;)

    Laihutusjuttuna lapamato on musta se karmivin keino laihuttaa....;/
    Jossain vaiheessa niitä oikein istutettiin ihmisiin ja noi kuuluisuudet tätä systeemiä käytti!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maikku, jaksat jo työhommia suunnitella, oikein hyvä:)
      Omenat ovat niitä terveellisimpiä herkkuja, niitä kannattaa syödä ja säilöä mahdollisimman paljon!

      Olen lukenut noista laihdutuslapamadoista, mm. laulajatar Maria Callas oli kuulemma niillä laihduttanut:D

      Eiköhän saanut kaupantekijäisiksi anemian?
      Vastenmielistä tosiaan;/

      Hyvää loppuviikkoa sinulle!

      Poista
  12. Vänkä runo, luin pariinkin kertaan, vaan ei kai sentään moponosia taivaasta tiputeta.
    Syksyä pitelee, kauniin värikästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Aimarii:)
      Aivan, niin, juu, syksy siis on ja tulee yhä syksymmäksi:D

      Poista
  13. Mukava runo ja kivasti sen selititkin (ja muut myös). Kaunis on jo ruska teillä. Ne laihdutuslääkkeet: kyllä lihavia huiputetaan ja rahastetaan kamalasti, vaikka eivät vaarallisiakaan olisi (siis ne aineet). Kai sitä pitäisi jo alkaa sukkia kutomaan, mutta minulla on vielä pihatyöt pahasti kesken ja omenoita hilloamatta. Olen tainnut tulla hitaaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhuus tosiaan tekee ihmisen hitaammaksi, ei usein ehdi puoltakaan siitä, mitä entisaikoina!

      Lihavien ihmisten on nykymaailamassa vaikea olla ja elää, kun ei ole muodinmukaisesti laiha.

      Työt voi laittaa arvojärjestykseen, minä lähden ensi viikolla lomalle:)

      Oikein hyvää viikonloppua sinulle, Nummentonkija!

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥