Google+ Followers

maanantai 14. lokakuuta 2013

Donna Leonin Turvasatama



Lueskelin syys-lokakuun aikana Donna Leonin dekkarin, Turvasatama, joka ilmestyi suomeksi vasta äskettäin (2013). Englanninkielisen alkuteoksen nimi on Drawing Conclusions vuodelta 2011. Kirjassa on sivuja 299, se on sidottu ja ostin sen itse Suuresta suomalaisesta Kirjakerhosta. Julkaisija on Otava. Kirjan on suomentanut Maija Kauhanen. ISBN 978-951-1-26507-8.

Vasta mutama kuukausi sitten näistä Donna Leonin kirjasarjoista tuli Suomen teeveessä Teemalla ohjelma, jonka jätin katsomatta.

Kirjan päähenkilö on komissaarioa Guido Brunetti, joka selvittelee erään eläkeläisopettajan kuolemaa. Kuolema näyttää luonnolliselta, mutta asioihin paneuduttaessa selviää monia salattuja asioita. Opettaja on puolustanut sorrettuja ja kaltoinkohdeltuja naisia, pitänyt heitä jopa luonaan asunnossaan. Signoran asunnossa on lipasto täynnä eri kokoisia naisten alusvaatteita, joita poliisi aluksi ihmetteli.

Vanhan rouvan nimi oli ollut signora Constanza Altavilla. Hänellä on eläinlääkäripoika, nimeltään dottore Claudio Nicoliini Lerinossa. Lääkäri Nicoliini oli epäluuloinen, kun poliisi tahtoo sekaantua hänen äitinsä kuolemaan. Nicoliinille oli ilmoittanut äidin kuolemasta sama yläkerran naapuri, joka oli ilmoittanut signora Altavillan kuoleman poliisille. 

Vainajan kaulalta oli löytynyt vähäisiä merkkejä siitä, ettei kuolema ollutkaan luonnollinen, vaikka kuoleman virallinen syy olikin sydänkohtaus. Signora Altavilla oli kaatuessaan lyönyt päänsä lämpöpatteriin, josta syystä päästä oli valunut verta jonkin verran. 

Signora Altavillan jäljet johtavat meidät luostariin, jonka mystisistä suojista totuus vähä vähältä paljastuu. 

Signorina Elettra, poliisiaseman sihteeri, innostuu avustamaan Brunettia murhatutkinnassa. Kuollut rouva on kuulunut järjestöön nimeltään Alba Libera, joka tuki ja avusti hädänalaisia naisia. 

     Hän (Brunetti) meni sisälle baariin. Ainoa asiakas oli tummahiuksinen nainen, joka istui pöydässä lähellä ikkunaa. Brunetti meni lähemmäs ja kysyi: "Signora Orsoni?"
     Nainen katsoi häntä hymyilemättä tai ojentamatta kättään. "Päivää komissaario", hän sanoi ja nyökkäsi vastapäistä tuolia.
     Brunetti veti tuolia kauemmas pöydästä ja istuutui. Ennen kuin hän ehti sanoa mitään, baarimikko lähestyi pöytää ja he tilasivat kahvit. Sitten Brunetti muuttikin mielensä ja pyysi lasillisen valkoviiniä ja paninin.---.
     "Nimeni on Maddalena Orsoni, comissario. Perustin Alba Liberan ja olen johtanut järjestön toimintaa siitä lähtien."
     "Kauanko siitä on?" Brunetti kysyi osoittamatta yllätystä siitä, että nainen oli jättänyt keskustelun tavanomaiset pohjustukset väliin.
     "Neljä vuotta."
     "Voinko kysyä, miksi perustitte sen?"
     "Koska lankoni tappoi sisareni", nainen sanoi. Vaikka hän oli kertonut tämän monta kertaa, Brunetti aavisti, että nainen oli utelias näkemään, millaisen vaikutuksen niin paljas rehellisyys tekisi. Brunetti kuitenkin vastasi pelkällä nyökkäyksellä, ja nainen jatkoi: "Mies oli väkivaltainen, mutta sisareni rakasti häntä. Mies sanoi rakastavansa sisartani. Väkivallalle oli tietenkin aina syy: miehellä oli ollut rankka päivä, päivällisessä oli jokin ollut vikana tai mies näki, kuinka sisareni katsoi toista miestä."
----.
    "Ensin sisareni ei halunnut soittaa poliisia," signora Orsoni jatkoi. Bruinetti tajusi, ettei nainen ollut vielä kertonut sisarensa tarinaa loppuun. "Sitten hän ei uskaltanut. Mies mursi hänen nenänsä, ja sitten hänen käsivartensa, ja vasta silloin sisareni soitti poliisille.". Nainen loi Brunettiin rauhaöllisen arvioivan katseen. "Poliisi ei tehnyt mitään." Brunetti ei kysynyt selitystä. "Sisarellani ei ollut paikkaa mihin mennä." Nainen huomasi Brunettiin katseen ja sanoi: "Tai minne hän olisi halunnut mennä. Minä asuin Roomassa, eikä hän koskaan kertonut minulle, että jokin olisi vinossa."
    "Entä sukunne?"
    "Meillä oli vain kaksi vanhaa isotätiä elossa, eivätkä he tienneet asiasta mitään."
    "Ystävät?"
     "Sisareni oli minua kuusi vuotta nuorempi, emmekä me koskaan käyneet käyneet samaa koulua. Niinpä meillä ei ollut yhteisiä ystäviä." Nainen kohautti olkiaan. "Niin se vain oli. Eivät naiset puhu toisilleen sellaisesta, vai mitä?" ---.
     "Sisareni oli asianajaja", signora Orsoni sanoi ja hymyili vinosti kuin pyytäern Brunettia uskomaan , ettei hän keksinyt tätä päästään: kuka olisi voinut uskoa, että hänen sisarensa oli voinut olla niin typerä. "Kun hän lopulta soitti poliisit - käsivarren jälkeen - mies pidätettiin, mutta vankila oli täynnä, joten hänet määrättiin kotiarestiin." Nainen piti tauon nähdäkseen, mitä sanottavaa lain edustajalla oli tähän, mutta Brunetti pysyi vaiti.
     "Joten sisareni muutti pois ja sai asumuseron, ja kun se ei pitänyt miestä loitolla, sisareni sai miehelle lähestymiskiellon. Miehen oli pysyttävä vähintään sadanviidenkymmenen metrin   päässä hänestä." Orsoni sai baarimikon huomion ja pyysi lasillisen mineraalivettä.
      "Sisareni halusi muuttaa pois - he molemmat asuivat yhä Metressä. Hän oli jättänyt asunnon miehelle, mutta hänen työpaikkansa oli siellä, ja..." Brunetti pohti, miten nainen saisi sanottua sen, mikä hänen olisi sanottava: sen, minkä hän oli kuullut monen sanovan jälkeenpäin. "Ja kaipa sisareni ei arvannut, millainen mies oikein oli." ----.
      "Yhtenä iltana mies tuli sisareni uudelle asunnolle aseen kanssa, ja kun sisareni avasi oven, mies ampui häntä. Sitten mies ampui häntä vielä kolme kertaa ja lopuksi hän ampui itseään päähän." Brunetti muisti tapauksen: siitä oli kolme tai neljä vuotta.
      "Te palasitte?"
      "Tarkoitatteko sen jälkeen kun sisareni tapettiin?"
      "Niin."
      "Kyllä, minä palasin. Ja päätin jäädä tänne ja tehdä jotakin uutta. Jos voisin."
      "Alba Libera?"

Näistä aineksista ja  paljosta muusta Donna Leon on keittänyt  maukkaan sopan, jota lukija sopivasti nieleksii. Komissaario Brunetti toimii lähinnä vaistonsa varassa, esimiehethän eivät yleensä ole supeita Brunettin tutkimusehdotuksille. Mutta signorina Elettran avustamana Brunettin tutkimukset edistyvät, ja johtavat lopulta selvyyden saamiseen signora  Altavillan ja hänen arvokkaan omaisuutensa kohtalosta. Mutta toinen asia on se, voiko selville saadun totuuden ilmoittaa poliisille virallisesti.

Mielestäni tämä oli ihan hyvä lukukokemus, ja hyvin inhimillinen sävyltään. Guido Brunetti on sydämeltään sivistynyt poliisi, osaahan hän ottaa huomioon inhimilliset tekijät tapahtumia tutkiessaan.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää alkanutta lokakuun viikkoa!
                            Aili-mummo



16 kommenttia:

  1. Kiitos kirjan esittelystä, jonka teit hienosti.
    Taidankin mennä kirjastoon ja lainata kirjan, jos vaan on siellä jo.
    Hyvää alkavaa viikkoa sullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Harakka:)
      Varmaan ainakin muita Leoneja löytyy, jos ei tätä!
      Samoin sinulle:D

      Poista
  2. Mukava kirja esittely, Aili Mummo osaa ♥
    Koskahan joutas kirjoja lukemaan, tämäkin vaikuttaa mielenkiintoiselta.
    Iloa päivääsi ja kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Seijastiina:)
      'Joutaminen' pitää itse päättää / järjestää:)
      Samoin sinulle!

      Poista
  3. Kiitos kattavasta esittelystä. Onkin aikaa kun luin tämän. Olen Donna Leonin kirjoihin tykästynyt ja lukenut kaikki hänen suomennetut dekkarinsa. Ihana Guido Brunetti ja vaimonsa Paola.
    Lukuiloa Aili!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kiitos:)
      Meillä on siis yhteinen mieltymys:D
      Totta on, Guido Brunetti vaimoineen on hyvä kokemus:)
      Samoin sinulle, Minttuli!

      Poista
  4. Kiitos ihanasta esittelystä.Mukavaa viikoaAili-Mummo:)

    VastaaPoista
  5. Mukava kirjan esittely Aili mummo kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irma, ole hyvä:)
      Leppoisaa viikkoa sinulle:D

      Poista
  6. Minä katsoin Donna Leonista tehtyä ohjelmaa telkkarista. Siinä kirjailija itse kulki Italiassa ja kertoi työskentelystään.
    Hieno arvostelu, kiitos :)
    Hyvää viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivonpa, että lähetys tulee uusintana:)
      Kiitos, Mai!
      Kuin myös sinulle!

      Poista
  7. Lukeminen on mukavaa. Peikkokin lukee aina melkein kaiken. Eikäs niitä ohjelmia voi uusia itse itselleen jostain areenasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yle-areenasta:) Mummo on kova unohtelemaan...
      Ovat siellä vain määräajan.
      Käytän eniten kolmosen Katsomoa:)
      Hyvää viikkoa sinulle, isopeikko:D

      Poista
  8. Kiitos!
    Mukavia päiviä sinulle Aili ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Sylvi:)
      Samoin sinulle:D

      ♥ ♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥