Google+ Followers

perjantai 27. joulukuuta 2013

Voimanaiset ja Woima-sonni

Taiteilija Miina Äkkijyrkkä. Kuva Yle1. 


Tästä tulee onnellinen joulu.
Sydämeni täynnä onnenodotusta
Odotan lapsiani tulemaan.
He ovat jo tulossa.
Muutaman minutin kuluttua he ovat jo täällä.
Neljä ihmistä.
Neljä paria jalkoja.
Neljä paria käsiä.
Neljä paria iloisia nauravia silmiä.
Lapsilla tonttuhatut päässä.
Siistitty tupa.
Karjalanpiirakat ja joulukinkku odottamassa.
Ei jätetä hankeen uupumaan.
Kuutamo kultaa vuoteeseen valkoiset lakanat.


- SAIMI SAIRANEN -
84v, Tohmajärvi

Voimanainen Aira Samulin...


Onnellista Joulua kaikille, joulu on jo takanapäin!

Eilisen oli mahdutettu monta mielenkiintoista ohjelmaa, mm. tämä Ylen ykköseltä tullut Woima-sonnin siirrosta Haminan Tervasaaresta Aira Samuliinin omistamaan Hyrsylän mutkaan. Epäselväksi jäi, kuka maksaa siirron, se oli kallis toimenpide. Kyseessä oli kuusi metriä korkean ja kuusitoista metriä pitkän taideteoksen siirto, johon tarvittiin suuri rekka-auto, ja hyvät varotoimenpiteet. 

Patsas jää edelleen Miina Äkkijyrkän omistukseen, varmaan Aira Samulin hankkii siirtorahat jostakin. Taideteos oli kerran yritetty polttaakin, mutta sonnin vatsaan oli tullut vain pieni reikä. Vatsan alla sijainnut sonnin miehuuden merkki, kuusi metriä pitkä muuten, oli varastettu. Joten aika kova kohtalo tällä upealla uroksella oli ollut.

Näillä kahdella erikoislaatuisella naisella oli keskenään huisin hauskaa, uskon että katsojilla myös. Ainakin minulla...

Sonni on saatu rekan kyytiin, ja ajellaan kohtoi Hyrsylän mutkaa.



Aira sai pihalleen nähtävyyden, jota turistit käyvät ihailemassa. Kunhan Miina viimeistelee ja korjaa tekemänsä taideteoksen. Olisipa vielä arkkitehti Ville Suonmaa elossa, uskon että hänkin nauraisi ja nauttisi suunnittelemansa hirsilinnan lähellä.

Kuljetusmatkan pituus on 200 kilometriä.
Woima-sonnin takapää.


Lapsenlapset vanhempineen olivat meillä Tapanin lounaalla. Heillä oli kova hoppu lahjojen jaolle, mutta kuinka ollakaan, kolmelta jäi kirja ottamatta lahjakassiin. Vein ne heille ulos autoon. Tiet ovat täällä ja pihamaakin hirmuisen liukkaita. Helpolla kaatuessa voi särkyä luut, kuten yhdelle tytölle kävi. 

Me kaksi, mies ja minä, vietimme joulun kotona, ei ole ollut kiirettä minnekään. Jouluaattona kipeytyi minulta selkä, kun istuin huonossa asennossa sohvalla. Mari toi minulle samana aamuna paistetut piirakat, joista puolet annoin pojalle. Näistä piirakoista pääsimme nopeasti eroon, yhtään en ole pakastanut.

Nauhoitin myös Arto Halosen Prinsessan, joka tuli eilen mainosteeveen kolmoselta. Se on vielä katsomatta, kuten monta muutakin ohjelmaa. 

Toissa päivänä lukijoita oli muutamaa vailla viisisataa henkeä. Se ei ole vielä ennätysluku, viime elokuussa oli yli viisisataaviisikymmentä lukijaa Aili-mummolla.

Valitettavasti kukaan ei ole ilmoittautunut 200 000:ksi lukijaksi, jota ennen joulua kuulutin.

Oikein hyvää vuoden 2013 loppua teille kaikille toivottaa Aili-mummo!

26 kommenttia:

  1. Onpa koskettava tuo Saimin runo....jotenkin yhtä elävä kuin kynttilän liekki.

    Airassa on esimerkkiä monelle naiselle, eikä ole elänyt helppoa elämää.

    Kiitos samoin sinulle, Aili-IhaNainen♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saimi on teräsnainen, selättänyt syövänkin muutamia vuosia sitten. Ja kirjoittanut yhtäperää kolme runokirjaa, jotka on kustantanut Nordbooks. Siis vuosina 2012-13. Nämä naiset kelpaavat monelle esimerkiksi naisenergiasta ja karismasta:)

      Oikein hyvää viikonloppua sinulle, Leena & Co♥♥♥

      Poista
  2. Niin koskettava runo.On siinä ollut aikamoinen urakka Voima-sonnin kuljetuksessa.Kiitos samoin hyvää loppuvuotta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, todella koskettava runo tuo Saimin kirjoittama:)
      Ritva, ole hyvä, samoin sinulle ja hyvää uutta vuotta myös sinulle♥♥♥

      Poista
  3. Kiitos runosta, tuosta ajatuksen helmestä!
    Oikein hyviä välipäiviä ennen uudenvuoden juhlaa!♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos, Mummeli:)
      Ihan samoin sinulle ja Himmulle♥♥♥

      Poista
  4. Minulta jäi ohjelma katsomatta, mutta näin mainoksia, joissa nämä kaksi vahvaa naista nauroivat ja olivat elämäniloa täynnä. Aira taitaa olla jo yli 80v., mutta siitä huolimatta kevyet on askeleet. Ihailen häntä paljon. Hänenkin elämäänsä mahtuu suruja ja murheita vastapainona kaikelle hyvälle.
    Hyvää vuoden viimeisiä päiviä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ihminen, tuo Aira Samulin: paljon on elämä häntä kurittanut, mutta nainen menee yhä nauraen ja tukka putkella:)) Askeleet ovat kuin pienellä tytöllä, kevyet ja innokkaat liikkumaan...Toki niin on kuten sanot, mutta elämässä ei mitään saa ilmaiseksi!
      Kiitos, samoin sinulle, Mai:)

      Ja muuten sain tänään paketin postista, josta vielä kerran kiitän!

      ♥♥♥

      Poista
  5. Kiitos kauniista runosta. Minä myös katsoin kaksi vahvaa naista,hauska ohjelma he ovat kyllä niin iloisia ihmisiä täynnä elämän energia.Kyllä ne vaan
    saivat vietyä Hyrsylän mutkaan,vaikka oli aika vaikeaa.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa Irma, että pidit:)
      Oli reipas ja hauska ohjelma, jota minäkin katsoin...
      Oikein ihanaa tämän vuoden loppua sinulle♥♥

      Poista
  6. Minä pistin ohjelman nauhoitukseen ja aion katsoa sen vielä vapaiden aikana.
    Onnellisia välipäiviä Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piipe, minäkin nauhoitin ja aion vielä katsoa sen kokonaan:)
      Kiitos, kuin myös sinulle!♥

      Poista
  7. Hieno runo.
    Miina on tyttäreni miehen sukulaisia.
    Kovia naisia ovat molemmat.
    Yhden filmin kerkesin joulunaikaa katsoa.
    Kiitos mukavasta postauksesta.
    Leppoisia välipäiviä sinne teille.♥ ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa sinulla on kiirettä, mutta tiedän, että olet liikkuvaista lajia!
      Yksi filmi on kyllä hirveän vähän;)
      Samoin sinulle ja puolisollesi.♥ ♥ ♥

      Poista
  8. Tuota Voimasonnia kävimmekin viime kesänä katsomassa Haminassa. Pääkohteemme oli kyllä yksi talo, mutta sonni tuli sivutuotteena. En kyllä haluaisi sitä omalle pihalleni, mutta Aira tietää….

    Katsoin tuon Prinsessan eilen. Olipas se tarina. Tosin ne viimeiset vuodet hypättiin kokonaan ohi, liekö kirjassa olisi siitä paremmin kerrottu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, ei ihan kaikki haluaisi tällaista sonnia...
      Toivotaan että se tuo Airalle onnea, onhan hän huumori nainen:)

      Minäkin pidin enemmän kirjasta, siinä näkyi huumori selvemmin. Filmi on aika totinen juttu, ei naurattanut yhtään!
      Kannatan kirjan lukemista.
      Oikein hyvää viikonloppua sinulle & perheellesi, Mine.♥ ♥ ♥

      Poista
  9. Ihana runo ♥
    Tuo ohjelma jäi taas katsomatta, vipinää pitänyt, se oli uusintanakin, mutta missasin ilmeisesti senkin :)
    Kiitos Aili Mummo loppuvuodesta ♥
    Iloa viikonloppuusi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Seijastiina:)
      Kiitokset myöskin sinulle tästä kuluneesta vuodesta!
      Ilos ja valoa vuoden viimeisiin päiviin ja uuden vuoden alkuun♥♥

      Poista
  10. Voimanaisia molemmat Aira ja Miina ja oman tiennsä kulkijoita. Eivät ole kumpikaan ihan tavallisia tallaajia.
    Sonni on yllättävän suuri. Olen aina noista Miinan lehmistä pitänyt ja omallekin pihalle haaveillut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkyttävän suuri sonni, ei pienelle pihalle mahtuisi, mutta varmaan sinne Vironperälle:)

      Totta on että Miina ja Aira ovat kumpikin voimanaisia, ja sen lisäksi hauskoja:)

      Valoisia ja iloisia vuoden viimeisiä päiviä sinulle / teille, Irene♥♥

      Poista
  11. Kerrot aina hauskoja juttuja.:)
    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, valitettavan harvoin nykyään, mieluusti kertoisin useammin!☺
      Kiitos, samoin sinulle, Anna!♥

      Poista
  12. Satuin katsomaan tuon ohjelman uusinnan ja kyllä ovat rempseitä naisia nuo kaksi Aira ja Miina. Sonnikin pääsi turvaan pahoinpitelijöiltään. Onhan tuon tekemiseen mennyt Miinalta aikaa ja hyvä, että Aira otti sonnin tiluksilleen. Pitäisi joskus käydä tuolla Hyrsylän mutkassa. Oletko sinä siellä käynyt? Mukavaa vuoden vaihdetta ja Uutta Vuotta 2014 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti en ole käynyt, pitäisi joskus käydä myös Vironperällä:)
      Kiitos Punatulkku, samoin sinulle sinne Joensuuhun.♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥