Google+ Followers

perjantai 31. tammikuuta 2014

Laila Hirvisaari: Pihkovan kellot



Laila Hirvisaari on kirjoittanut Imatra-sarjansa päätökseen, Pihkovan kellot on tuon sarjan päätösteos, se ilmestyi vuonna 2009. En ole lukenut muita tämän sarjan teoksia, mutta minulla on kaksi ostettuna, Grand-hotel (2007) ja Myrskyn edellä (2006). Pihkovan kellot romaanissa on kaikkiaan 428 sivua, kirjan on kustantanut Otava (Keuruu). ISBN 978-951-1-24090-7.

Kolme kirjaa olen postannut tätä ennen. Hirvisaaren nimi takaa laadun, suomalaiset ihmiset haluavat lukea hänen romaanejaan, joita on painettu jo yli neljä miljoonaa kappaletta. 

Postaus sisältää juonipaljastuksia!

Kirja kertoo 1900-luvun ensimmäisestä maailmansodasta, joka alkoi Euroopassa vuonna 1914. Suomalainen lähes valmis naislääkäri, Anna Kristiina Kuzmina, opiskellut Tartossa kahden muun naisopiskelijan kanssa. He ovat menossa rintaman lähettyville perustettuun Punaisen Ristin sairaalaan hoitamaan haavoittuneita. Sotilasjuna seisoi Pietarissa  Sairasjuna 13:n vieressä sivuraiteella. Sairasjuna 13 kätki sisäänsä Sotasairaala 105:n.

Anna Kristiinan isä oli venäläinen, äiti suomalainen. Hän oli aloittanut opintonsa Helsingin Yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, ja jatkanut niitä Tartossa yksityisessä yliopistossa. Anna Kristiina oli lääketieteenkanditaatti kuten kaksi muuta hänen opiskelutoveriaan. He olivat opiskelleet myös kirurgiaa, joten he olivat sopivia hoitamaan sodassa loukkaantuneita miehiä...

Junan ehdittyä Petseriin Pihkovan kaupungin lähelle, tuli tieto, että kaupungin lähellä oli tyhjillään oleva maahovi, johon voisi perustaa Sotasairaalan numero 105. Pelloilla oli viljankorjuu menossa. Työtä tekivät vanhat ukot ja mummot lasten kanssa. Mihin nämä ihmiset joutuisivat, jos saksalaiset tulisivat tänne sotimaan?

Lubetskin maahovin päärakennus oli hirvittävässä siivossa, sitä on vaikea kuvailla. Lopulta siivous päätettiin tehdä talkootyönä sairaalan väen kesken. Lopuksi tilat pyyhittäisiin lysollilla, jotta viimeisetkin bakteerit kuolisivat. Jopa mukana olevat hienostolääkät, joutuivat siivoamaan huoneita; ensimmäiseksi tulevan leikkaussalin.

Henkilökunnan ainoa puhdistumispaikka oli sauna eli banja Velikajajoen varrella. Käskyn saunanlämmitykseen antoi maatuska Irotska työmiehille, jotka joutivat sen työn tekemään. Irotska hoiti ruokahuoltoa yhdessä Varvaran kanssa.

Aamulla Anna Kristiina heräsi kaukaiseen kellojen soittoon. Hän nukkui päärakennuksen vinttikerroksessa yhdessä tyttöjen kanssa, ja hänen ikkunansa oli auki. Oli sunnuntaiaamu. Pihkovan kellot tuntuivat pitämään konsertin, joka nousi kukkulan rinteitä täyttäen läheiset niityt, pellot, ja koko Ljubetskin maahovin kaukaisella helinällä.
     Aamuvuorolaiset kulkivat ulkorakennukselle, jossa oli kenttäkeittiö.Irotska ja Varvara olivet laittaneet aamusyömistä kaikille. Oli vastatehtyjä sienipelmenejä, keitettyjä munia, ohrapuuroa ja lihaa. Samovaari porisi hiilipannuineen ja kuumaa vahvaa teetä juotiin laseista.Sonja Dimitrijevna oli saanut Pietarista sähkeen, jossa pyydettiin ottamaan yhteyttä Ljubetskin maahovin lähinaapuriin, Ants Olseniin, jonka puoleen voitiin kääntyä käytännön ongelmissa. Mutta Olsenia ei ollut tavoitettu, hänen sanottiin lähteneen käymään Petserin luostarissa.---.
    Nukkua ehdittiin vain muutama tunti kerrallaan. Pihamaalla paloi kaksi nuotiota jatkuvasti. Miehet kantoivat niihin poltettavaa tavaraa, ja se mikä ei palanut, heitettiin vanhoille rattaille joita käytiin tyhjentämässä kauempana olevaan hiekkakuoppaan. 

Laila Hirvisaari kuvaa taitavasti sotasairaalan työtä, se on hyvin organisoitua ja järjestelmällistä. Mutta aina on liian vähän käsiä, vuorokausi voi venyä kahdeksi. Unta saa vain silmällisen kerrallaan. Sekin on osattava hyödyntää tarkkaan...

Kirjassa on myös muuan taistelutilanne, jossa saksalaiset käyttävät kidutusta venäläisiä vastaan. Tapaus herättää kauhistelua SPR:n lääkärien keskuudessa tai niiden harvojen, jotka tietävät. Käykin niin, että saksalaiset ovat pian anomassa apua tältä venäläiselta Punaisen ristin klinikalla, ja heidät on pakko ottaa sairaalaan. He ottavatkin, ja hoitavat nämä viisi saksalaisupseeria, tosin eristetyssä paikassa. Kidutuksen uhrin nimeksi pantiin Kivettynyt, siksi, ettei hän reagoi mihinkään. Ensin luullaan, että hän kuolee pian. Menee kuukausia ja kuukausia, kunnes Kivettynyt alkaa viimein puhua. Näkee että hänelläkin on tunteet...

Sotasairaalaaan tuotu potilas ensin puhdistetaan, tarkistetaan miten hän on haavoittunut. Nuoret naislääkärit joutuivat sen tekemään. Tässä arviossa heidät merkittiin kiirellisyysjärjestykseen leikkausjonossa, jotta jokainen saisi avun oikeassa järjestyksessä.
Sotasairaalaan tulee eräs lehtinainen aikomuksenaan kirjoittaa juttuja rintamalta. Mutta hänkin jää töihin sairaalaan, koska apua tarvitaan kipeästi. Tulee lisää lääkäreitä, sanitäärejä, ja isä Gennadi, joka on kullanarvoinen ikämies hoitaessaan loukkaantuneita.

Anna Kristiina Kuzmina piti potilaista haavoittumispäiväkirjaa. Siitä olisi apua hänen jatko-opinnoissaan tohtorintutkintoa varten.  Sekin aika tulisi vielä...

Kirjassa 39 lukua, sen jälkeen teoksen henkilöluettelo, joka aina on hyvä olla olemassa. Sitten on kartta I. Maailmansodan alku Itärintamalla. Kartassa Baltian maat ja Pietari. Kirjailijan kiitokset eri henkilöille, ja lopuksi lähdekirjallisuus.

Lailla Hirvisaari on tehnyt suuren työn, josta kiitokset hänelle! Meille aukeaa osa maailman ja Euroopan historiaa tämän Imatra sarjan kautta. 

Lopuksi laulu, jonka sanat on kirjan alussa! Sen laulaa meille Pete Seeger...

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää ja onnekasta viikonloppua!
                              Aili-mummo 


22 kommenttia:

  1. Kiitos tästä kirja esittelystä.Hyvää viikonloppua Aili-Mummo.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, ritva:)
      Samoin sinulle ja läheisillesi ♥

      Poista
  2. Hirvisaaren Imatra-sarja on yhtä hyvä kuin hänen aiemmatkin. Historia tulee lähemmäs näiden kirjojen myötä. Tykkäsin tästä sarjasta, kuten muistakin hänen kirjoistaan. Oikeastaan näin vuosien jälkeen voisi aloittaa alusta hänen tuotansa lukemisen. Se ensimmäinen, Lehmusten kaupunki taitaa löytyä tuosta omasta hyllystä, kuten moni muukin kirjailijan teos.

    Kiitos esittelystä ja hyvää viikonloppua ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehmusten kaupunki taisi olla ensimmäinen Laila H:n teos. Olen sen joskus lukenut minäkin. Muuten Laila on syntynyt Viipurissa, etsin teoksia Viipurista, löysin Siniset Viipurin illat.

      Minulta puuttuu suurin osa hirvisaaren teoksista, mutta en välttämättä tule niitä kaikkia lukemaan...

      Samoin sinulle ja läheisillesi, MInttuli ♥♥♥

      Poista
  3. HYvä kirjaesittely. Kiitoksia siitä. Minä olen toistaiseksi likenut Hirvisaarelta vain Lehmusten kaupunki- teoksen.
    Talvisen mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, aimarii:)
      Kuin myöskin sinulle ♥♥♥

      Poista
  4. Hirvisaaren kirjat ovat kyllä mielenkiintoisia luettavia, historiaa menneiltä ajoilta.
    Oikein ihanaa viikonloppua!♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella kiinnostavia...
      Samoin sinulle, mummeli & Himmu ♥♥♥

      Poista
  5. Kiitos kirjan esittelystä. Hyviä ja mielenkiintoisia kirjoja ,paljon historia
    Hyvää viikon loppua !♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Irma!
      Samoin sinulle ja perheellesi!♥♥

      Poista
  6. Historiallista sisältöä.
    Hyvää viikonloppua sinulle Aili. ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan niin, Sylvi:)
      Samoin sinulle ja läheisillesi! ♥ ♥

      Poista
  7. Äitini keräsi Hirvisaaren kirjoja, joten itsenkin on ne tullut luettua. Olen tykännyt kovasti, joten tykkäisin varmaan tästäkin. Kiitos esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitisi pitää varmaan kovasti Laila H:n kirjoista kuten sinäkin teet!
      Uskon että pitäisit, tämä kirja on hyvällä maulla kirjoitettu:)
      Oiein hyvää helmikuun alkua sinulle ja perheellesi, Mine.♥♥♥

      Poista
  8. Mukavaa viikonloppua sinulle ja sinulle on jotain blogissani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mai, haasteesta!
      Lupasin sinulle vastata ensi viikolla:)
      Minulla on sinulle joitain kysymyksiä...
      Kaunista ja hyvää viikonloppua sinulle, Mai♥♥

      Poista
  9. Peikkokin tykkää kirjojen lukemisesta. Niissä on tarinoita ja kaikkea sisällä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peikolla onkin hyvät tarinat, kiitos niistä..:)

      ♥♥

      Poista
    2. Hirvisaari on nopealukuista ja sujuvasti kirjoitettua iltarattolukemista. Ammatti-ihminen asialla!

      Poista
    3. Kyllä noinkin voi sanoa, Tuula;)
      Hyvää viikonalkua sinulle ♥♥

      Poista
  10. kirjojakin on joka makuun ja mieleen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan oikein, niin on:)
      Kaunista helmikuun alkua sinulle, Hannele mummu♥♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥