Google+ Followers

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kunnian- vai vallanhimo?

Alanian kaupunki Turkissa.

Sanovat, että viisikymmentä miljoonaa ihmistä on
                                                 surmattu sodassa,
kymmenen miljoonaa kaasukammioissa
ja että raketti on tavoittanut Venuksen
ja että tuhansia lapsia kuolee tälläkin hetkellä nälkään.
Venus-raketin hinnalla ruokittaisiin elämään
kaikki kuolevat lapset ja rakennettaisiin talotkin heille,
mutta kun ihmisen kunnianhimo herää,
hän unohtaa sydämensä.
Kauan sitten uneksin atriumini auringonvalossa
vuosisadoista, joilloin ihminen on karkoittanut tuskan.
Olin hyvin lapsellinen ja siksi varmaan kuolinkin
tulipurjeen alle; mutta miksi heräsin henkiin
näkemään, että ihmisen itseys on muuttumattominta
                                                            maailmassa,
jota ihminen luulee muuttavansa
niin  kuin jumala?


- ARVI KIVIMAA -         

Vuoristokylän ulkorakennus.
Tuossa hyviä kysymyksiä, joita saamme miettiä uudelleen ja uudelleen. Runon on kirjoittanut monilahjakkuus nimeltään Arvi Kivimaa (1904-1984). Hän oli legenda jo eläessään mm. teatteriohjaajana ja Kansallisteatterin pääjohtajana. Tämän lisäksi hän oli monipuolinen kirjailija ja runoilija, sanomalehtimies ja yliopiston opettaja. Joskus 1950-60 luvuilla muistelen hänen herättäneen huomiota teatteritempauksillaan, mutta myöhemmät vuodet hänen elämästään ovat minulle hämärän peitossa. Maineikas teatterimies hän on aikanaan ollut, koska hänen kuuluisuutensa kiiri hiljaisen maalaiskylän tytön tietoisuuteen.


Oikealla moskeija.


Elimme 1950-luvulla täydellisen erilaista aikaa kuin nykyisin. Uutiset kulkivat hitaasti pääasiassa lehtien välittäminä, ja juorutätien tuomina talosta toiseen. Radio oli, ja siitä kuunneltiin uutiset, joskus kuunnelmia ja Markus-sedän lastentunteja. Lauantaisin tietysti launtain toivotut levyt, ja pyhänä jumalanpalvelus. Itse harrastin myöskin tietokilpailuja, ja niistä minulle jäi hyviä muistoja. Aamu- ja iltahartaus olivat tädin mieliohjelmia, hän oli sokea. Sitten urheilukilpailut, joita nuorena seurasin innokkaasti. Koulussa kuuntelimme kouluradio-ohjelmia, ja siellä olimme hiljaa sen ajan. 

Mustavalkotelevisio hankittiin meille n. 1964-65, tarkkaan en muista sitä. Ensimmäiset lähetykset olivat Kolilta, josta näkyi hyvin 'lumisadetta'. Sen sijaan Kerimäki näkyi paljon paremmin kuin Koli.

Vanha isäni, jo 81-82v. nukkui televison äärellä istuessaan. Hän ei raskinut lähteä edes nukkumaan, vaikka oli väsynyt.

Mummo ja aasi odottamassa kyydittäviä vuoristokylässä.

Kivimaa ihmettelee runossaan ihmistä, miten hän ei muutu. Hän puhuu ihmisen kunnianhimosta, mutta minä laittaisin sen tilalle vallanhimon ja ahneuden. Kunnianhimosta saattaa löytyä jotain hyvääkin, mutta valta rämettää ihmisen ja itsevaltiaan. Olemme nähneet sen tästä naapurimaan tsaarista, joka on saanut ihmiset pelkäämään sotaa ja vaikeita aikoja. 

Uneksia aina voi, mutta unet tuskin toteutuvat. Vuosituhansien aikana ihminen ei ole muuttunut parempaan suuntaan, vaan sama petoeläin löytyy jokaisen hirmuvaltiaan alta, kun pintaa vähän raaputtaa. Toivon kovasti olevani väärässä!

Pitäisi jaksaa keskittyä erään jutun kirjoittamiseen, johon minua pyydettiin. Aineiston olen kaivanut esiin, sitten on ruvettava etsimään sanoja paperille...

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää elokuun viimeistä viikkoa!
                          Aili-mummo

23 kommenttia:

  1. Hienosti kerroit elämästä ennen nettiyhteyksiä ja mobiililaitteita. Meillekin tuli mustavalkotelkku -62 ja kyllä monet tuijottivat ihan sitä testikuvaakin, niin ihme se oli, ja odottivat Sopasen Teijaa tai Piipposen Vuokkoa kuuluttamaan illan ohjelmia.

    Vallanhimo kun saa vallan, se on menoa. Kunnianhimossa on aina mukana tietty arvovalinta. Hirvittää tuo itäisen valtion vallanhimo...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielipiteestä, Anja:)

      Olihan se uutta ja ihmeellistä, että elävät kuvat tuli suoraan olohuoneeseen!

      Muuan kuuluttaja oli Tuula Rosenqvist (e Usva), lapsinäyttelijä, joka toimi aikuisena televisokuuluttajana. Vuokko Piipposta en muista, lieneekö ollut vielä 2-3 vuotta myöhemmin?

      Totta puhut, ystäväni: vallanhimo on kauhea asia://

      ♥♥

      Poista
  2. Kiitos yhteiskuntakriittisistä pohdinnoistasi. Pelottava tilanne syntyi todella nopeasti ja täysi rähinä on kohta päällä Ukrainassa. Tämä tilanne askarruttaa jo lapsia, kun uutisissa puhutaan kovasti tilanteesta. Juuri tänään katselin erään pojan kanssa kirjastossa ensimmäisestä maailmansodasta kertovaa koululaisten tietokirjaa ja hän halusi lainata sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsetkin pelkäävät sotaa, ja syytä onkin pelätä. Mutta en tiedä, onko siitä hyötyä, painajaisia korkeintaan!

      Paljon pohdittavaa pienille aivoille...
      Levollista loppuviikkoa sinulle, Mai! ♥♥

      Poista
  3. On se niin kummallista, miksi me ihmiset emme osaa elää sovussa ja rauhassa. Miksi syntyy sotia, joissa viattomat joutuvat kärsimään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä kysymyksiä, joita saa kysyä kerta toisensa jälkeen!
      Kenen etu on sota? Ei siviilien ainakaan, vaan niiden ahneiden vallanpitäjien...

      Poista
  4. Muistan kun puhuttiin että tulee näköpuhelin ,ja ihmeteltiin sitä nyt se meilläkin on et näin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tiekonella onnistuu myös kuvapuhelut 'livenä';)

      Poista
    2. Tarkoitin tietysti t i e t o koneella..:)

      Poista
  5. hyviä havaintoja aililta. miten ihminen saattaisi muuttuakaan, kun aivotkin on pysynyt samanlaisena elimenä jo 200 000 vuotta. hämmästyttävää sinänsä, kaikesta "sivistyksestä ja edistyksestä" huolimatta. tämä(kin) ilmiö puhuu sen puolesta että olemme pitkälti samaa satsia muun eläimistön kanssa. sillä poikkeuksella, että tuo muu fauna kehittyy ihmisapinaa nopsemmin. ja tuolla muulla faunalla näyttäisi olevan loogisempi elämän etiikkakin. ei kovin kannustavalta näytä: kokonaisvaltainen arvio aivan viisailta henkilöiltä ennakoi että meillä on aikaa palloilla täällä pallosellamme parisensataa vuotta. olettaen ettei metaani irtoa tundrasta liian nopeasti... mutta ihmiset osaavat juhlimisen taidon vähässäkin ajassa, siihen laittakaamme uskomme ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietääkseni aivoilla on kyky muokkautua ja oppia uusia, parempia asioita. Eläiminä taidamme olla alinta kastia. Tuhoamisessa ihminen kyllä onnistuu sataprosenttisesti ja ennätysajassa...

      Sitten lieneekin jo seuraavan planeetan vuoro, mikä se sitten onkin;/

      Kauniita elokuun päiviä sinulle, Apollo! ♥♥

      Poista
  6. Nykyään tuo vallanhimo on taas niin valloillaan. Kamalaa aikaa eletään, ei ihminen viisastu koskaan.
    Meille tuli ensimäinen tv -62 ja olihan se olevinaan jotain niin erilaista kuin radion kuunteleminen. Nykyisin melkein enemmäm kyllä taas kuuntelen radiota. Paljon on ihmeit ätapahtunut meidän elinaikana, niinkuin aikoinaan myös leikkuupuimuri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vallanhimo ei päästä ihmisestä otettaan, eikä ahneus;(
      Lohduton lopputulos, emme mahda mitään!

      Monia ihmeitä olemme nähneet kun olemme vanhoiksi eläneet!
      Minusta netti on yksi aikamme ihme, yksi suurimmista:)

      Poista
  7. Mutta miksi ihminen etsii johtajaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin - hyvä kysymys!
      Ehkä siksi, että hän itse on epävarma siitä, mihin pitää mennä / pyrkiä! Laumanjohtajia aina tarvitaan!

      Poista
  8. Vallanhimo sokaisee. Ja mietin, että mistä ne toiset sen vallan saavat itselleen kahmittua.

    MInä kuuntelen nykyään usein radiota. Televisiota ei tule paljon katseltua, joten ei ostettu koko toosaa. Sen mitä haluaa katsoa voi katsoa tietokoneen kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ihminen kulkee laput silmillä näkemättä muita!
      Jotkut vain ottavat sen vallan, kun pyrkyä valtaan on. Jos on hyvä puhumaan, aina löytyy kannattajia!

      Ihan vapaasti valittavissa. Se pitää ostaa, minkä kokee tarpeelliseksi. Tosi on, että tietokone on myös televisio!

      Hyvää viikonloppua Paluumuuttajatar! ♥♥

      Poista
  9. Isät olivat siihen aikaan "radionkuuntelijoita". Niin meilläkin, mutta kyllä he tiesivätkin paljon, kun tuli monipuolista ohjelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tieto ja huvitus, siinäpä sen ajan motiivit! ♥

      Poista
  10. Elämme pelottavia aikoja, uutiset täyttävät päiviämme ja vain odotamme. Olen törmännyt nyt muutaman kerran vertaukseen Hitlerin valtaannoususta, se kävi hitaasti ja niin ihmiset kuin muut maat antoivat kaiken tapahtua, sillä kaikki hyötyivät siitä. Sana siis on yhteinen hyötyminen muiden kustannuksella. Onko nyt sama tapahtumassa uudelleen? En yritä ymmärtää, yritän nähdä kokonaisuuksia voidakseni hahmottaa pahaa yksityiskohdissa.

    Aika on varmasti hyvin erilainen kuin 50-luvulla, ajan käsityskin oletettaisin. Ihminen toistaa itseään, oppimatta historiasta yhtään mitään. Onko evoluutio pysähtynyt ja ihminen on lopullinen "susikappale", jota ei kannata korjata.

    Kirjoituksesi sai ajattelemaan, kuten huomaat. Tästä ajasta olen hämmennyksissäni, vertaan sitä aiempiin historian aikakausiin ja huomaan yhtäläisyyksiä, pelottavan varmasti...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa ovat monet muutkin sanoneet; pelko on hiipinyt ihmisten mieliin, minunkin. Tuntuu että järjen käyttö on minimoitu. Se että haluat nähdä kokonaisuuksia, on hieno juttu, Pitsit sekaisin!

      Ihan samaa ajttelen minäkin, että ihminen ei opi kokemuksistaan yhtään mitään. Aina on oma hyöty ensimmäisenä, kansakuntien hyöty jää aina valtaapitävien jalkoihin.

      Hyvä olisi jos me ajattelisimme; kaikki vaikuttaa kaikkeen. Virheistä oppiminen on tärkeä asia, kokemuksista samoin. Kiitos että jaoit ajatuksesi kanssamme, Pitsit sekaisin!

      Pahuus ei koskaan lepää, se etsii aina uusia uhreja;/

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥