Google+ Followers

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Nymanin talo sisältä

Nymanin talo Kemiessä. Nykyisin museona.

Taivaan tahto  
maan voima 
tästä on kulkenut joku 
edeltäjäni 

askelten jäljet
                   poikkeavat
risteävät
                   epäröivät
kiertävät suuren tammen

muuttuvat keveiksi
kuin joku olisi ojentanut käsivartensa
kannatellut kulkijaa
nostanut lopulta syliinsä


- MARJA LEENA TOUKONEN -

Apteekkimuseo. Huomaa pöydällä pillerinpyörityslaudat ja lääkeluettelo.

Apteekkari Carl Johan Nyman rakensi Nymanin talon v.1874 perheensä kodiksi ja Tohmajärven apteekiksi. Nykyisin talon omistaa kunta, joka kunnosti talon perusteellisessa remontissa. Apteekkioikeudet myönsi Venäjän keisari, Aleksanteri II vuonna 1860, olihan talo Joensuu-Sortavala postitien varrella, apteekkarina oli tuolloin Abraham Ringvall. Nyman haki ja sai apteekkioikeuskirjan 27.03.1866. Tuo ensimmäinen apteekki ei ollut vielä tässä talossa, vaan se talo paloi. Sen jälkeen apteekki toimi ns. Malisen talossa. Sijainti ei tyydyttänyt apteekin omistajaa, joten hän rakennutti uuden apteekkitalon, jossa myös hänen perheensä asui.

Aineita, joista lääkkeet valmistettiin. Teksti on latinaa.


Talossa tietenkin viljeltiin myös maata ja hoidettiin karjaa. Kotolan lisäksi apteekkari viljeli myös Postilan tilaa. Tältä tilalta on navetta ja saunarakennus purettu pois.

Apteekkari Nyman oli syntynyt 1842, ja kuoli vuonna 1913 (71v). Apteekkarilla oli kaksi poikaa, (joista toinen kuoli puolivuotiaana), Amalia Snäckendahlin kanssa. Tämän vaimon kuoltua apteekkari Nyman avioitui Pälkjärven Raivolan hovin Emma Hendusen kanssa, hän synnytti apteekkarille yhdeksän lasta. Kaksi heistä, Viivi Maria ja Erik Johannes, suuntautui isänsä ammattiin. Viivistä tuli Suomen toinen naisapteekkari ja Erik oli farmaseutti. 

Sängyt olivat päästävedettäviä. Näin säästyi tilaa päivän ajaksi.


Vuodesta 1944 taloa asutti apteekkarin nuorin poika, majuri Harry Nyman, joka oli aviossa laulajatar Solveig Ström-Nymanin kanssa. Heidän avioliittonsa jäi lapsettomaksi. Majuri kuoli vuonna 1978, ja kunta osti Kotolan arvokkainen kalustoineen v.1980 sekä peruskorjasi talon. Lahjoituksena rouva antoi lisää irtaimistoa myöhemmin kunnalle.

Talon vasemmassa päädyssä on yksi vuokrahuoneisto. Muulta osin suuri talo on koti- ja apteekkimuseona.

Salin kalusto. Oikealla olevat tuolit ovat biedermaijeria. Soittokone on urkuharmooni.


Kuulin että talossa on pidetty lapsille myös kotikoulua, jonka johdosta arvelen tuon harmoonin olevan. 
Sukukuvia.

1980-luvulla, ennen Nymanin talon kunnostusta, talon pihamaa toimi kunnan kesäteatterina. Taustana oli talo, jonka edessä näyttelimme. Avoimella pihamaalla oli penkit, joilla katsojat istuivat. Lisäksi kuvasimme videolle ensimmäisen näytelmämme, Manasse Jäppinen. Tein aiheesta viime talvena postauksen kuvineen.

Myös Tatu Pekkarisen Peräkylän profeetta (1989) esitettiin ja kuvattiin täällä.

Uusi kesäteatteri rakennettiin Nymanin talon viereen. Sen valmistumisvuotta en löytänyt, ja ulkoa en muista.

Ruokasalin pöytä katettuna. 

Tässä ruokasalissa olemme joskus Okran kanssa kutsuttuina vieraina juoneet kahvia. Pohdiskelimme ja ideoimme talon tulevaisuutta. Paikalla oli myös nimimerkki Apollo. Lieneekö tästä kokouksesta ollut yhtään hyötyä...

Huoneet ovat pienet ja ahtaat. Siksi mitään suurimuotoista ei täällä voi esittää.

Morsiusarkku vuodelta 1748.


Ajan tavan mukaan talossa pidettiin myös mies- ja naispalvelijoita, joita kansa kutsui piioiksi ja rengeiksi. En tiedä miten suuri määrä heitä on eri aikoina ollut. Ja ovatko he kaikki olleet tällä tilalla, vai olko heitä myös Postilassa. Se oli iso tila suurine navettoineen, joten oletan heitä olleen... 

Keittiön keitto- ja uuniastiat.


Keittiö oli emännän valtakuntaa, jossa apuna hääräsi myös piika. Koska viimeinen rouva oli ruotsinkielinen, luulen että täällä puhuttiin ruotsia. Ja hienossa talossa piti olla myös sisäkkö.

Keittiötyöt olivat myös raskaita ja aikaa viepiä. Kun aikaisin aamulla sytytettiin tuli hellaan, se paloi sitten iltamyöhään saakka. Tämän talon keittiö on hyvin pieni, pöytään mahtuu vain viisi henkeä. Vesi kulki kantamalla sisään ja ulos. Ei käy kateeksi talon naisväkeä!

Kolme kappaletta lasten tuoleja...
Tällaisia olivat entisaikaan lastentuolit. Ihmettelen sitä, miksi pienessä tuolissa ei ole noita käsinojia eikä mitään, mistä lapsi voisi pidellä kiinni. Laittaisitko sinä oman lapsesi tuohon pikkutuoliin?

Kirjoitan vielä ainakin yhden tai kaksi postausta Tohmajärven museoasioista. Kuvia on paljon!

Oikein antoisaa elokuun viikkoa teille kaikille!
                          Aili-mummo


10 kommenttia:

  1. Museot on kyllä äärimmäisen kiehtovia ja opettavaisia paikkoja.
    Mitä olivat pillerinpyörityslaudat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apteekissa valmistettiin lääkkeet paikan päällä lääkärin reseptin mukaan. Pillereitä, pulvereita, liuoksia, mikstuuria, linimenttejä ja niin edelleen tehtiin. Lääketeollisuutta ei vielä ollut...

      Joitakin lääkkeitä pyöritettiin pillereiksi (pyöreitä nappuloita) noilla laudoilla. Ne olivat helpompia nielaista kuin pulverit (ehkä).

      Poista
  2. Museoissa on kyllä kiva käydä.Kiitos tästä esittelystä.Mukavaa loppuviikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ritva!
      Kuin myös sinulle! ♥♥

      Poista
  3. Kaunis rakennus ja viehättävä museo. Kiinnitin huomiota upeaan morsiusarkkuun, hyvin on säilynyt. Ja urkuharmoonista tuli mieleni äidin kotikylä ja mummolani, siellä on/oli useassa talossa urkuharmooni, koska kylällä asui paljon kansanpelimanneja ja harmoonilla säestetään viulupelimanneja. Säestämistä sanotaan siellä tämmäämiseksi....

    Mukava odottaa seuraavia museopostauksia ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minttuli:)

      Olen nähnyt ja kuullut noita matkaharmooneja mm. Rääkkylän Kihauksessa, ja tiedän mitä tämmäys on;)
      Pelimanniyhtyeet ovat mainioita, pidän kansanmusiikista paljon:D

      Mukavaa että pidät museojutuista!
      HYvää elokuun jatkoa sinulle, Minttuli ♥♥

      Poista
  4. Kiva kun säilyttävät museoissa kaikkea vanhaa tietoa ja muuta. Hyvä runo.
    Kiitos postauksesta. Mukavaa loppuviikkoa sinulle Aili♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se mielenkiintoista nähdä, miten edelliset sukupolvet ja herrasväki ovat aikanaan asuneet. Maalaiselämä on pysynyt vuosisatoja melkoisen muuttumattomana. Tosin tämäkin on ollut maalaiselämää...

      Kiitos Sylvi; kuin myös sinulle! ♥♥

      Poista
  5. Eipä ole tullut käytyä Nymanin talossa, vaikka useasti olen ohi kulkenut. Siinä oleva kotiseutumuseo oli minulle uutta. Helvi-tätini oli ollut talossa palkollisena 1930- ja tai 1940-luvulla. Käynti siellä kyllä kiinnostaa ja yritän sovittaa sitä tulevan kesän ohjelmaan Kirkkoniemessä käydessäni. Hyvää kesän jatkoa sinulle Aili!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiesin sen, että nämä kuvat herättävät monissa entisissä tohmajärveläisissä mielenkiintoa! Talo on nykyisin heinossa kunnossa, joten kelpaa sitä käydä katsomassa lähempääkin.

      Tervetuloa Tohmajärvelle, Mauri, ja tutkimaan sen menneisyyttä.♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥