Google+ Followers

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Eila Kivikk'ahon runoutta


KRISTALLIMADONNA


Epäjumalankuvani kristallinen
on madonna kirkkaimman kauneuden.
Miten kylmä sen lasinen pinta!
Se ei ole lasi. Ei, se on jää!
Lumikide se on, joka kimmeltää
vain valoa huikaisevinta.

Jääkylmä. Mut lasia kuitenkin.
Kun polvistun äärelle alttarin
ja suutelen kirkasta kättä,
se särkyy. Siihen ei koskea saa.
Ken koskee, sitä se haavoittaa
siruin viiltävin, säälimättä.

Niin näen sen siruiksi pirstoutuneen.
Kun huomenna toivioretkeni teen,
taas sirpaleet ehjäksi saavat.
Taas alttarin juurelle polvistun,
taas hurmaa kristallin kirkkaus mun,
taas uudet se viiltää haavat.


- EILA KIVIKK'AHO - 


Mijaksen kyläkirkko lokakuussa 2013.

Eila Kivikk'aho on ollut minulla varsin vähäisessä lainassa blogissani. Runot ovat olleet mielilukemistani jo kuusivuotiaasta lähtien. Siitä alkaen olen myös esittänyt runoja, nykyisin vähemmän kuin nuorempana. 

Eila Kivikk'aho (1921-2004) eli Eila Sylvia Sammalkorpi julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa jatkosodan aikaan 1942. Kokoelman nimi oli Sinikallio. Hän julkaisi kokonaista kuusi kokoelmaa, ja kaksi Koottujen runojen laitosta, joista minulla on vanhempi, v. 1975 ilmestynyt. Toinen laajempi laitos on ilmestynyt vuonna 2001.

Runojen ohella Kivikk'aho myös käänsi runoutta ja lastenkirjoja. Niistä ei ole Wikipediassa luetteloita, muutenkin Wikipedian artikkeli on torso eikä asiantuntijan kirjoittama.
Tässä 1975 ilmestyneissä 'kootuissa' on lopussa Mirjam Polkusen kirjoittama pitkähkö artikkeli, joka selittää Eila Kivikk'ahon runoilijaluonnetta. Hänhän kirjoitti aloittaessaan mitallista runoutta, joka myöhemmin vaihtui modernistiseen runouteen. Mutta minä ainakin tunnen Kivikk'ahon nimenomaan mitallisen runon upeana taitajana.

Kivikk'ahon kolmas vuonna 1951 ilmestynyt runokokoelma on Niityltä pois, joka oli vanhasta perinteestä aloittaneen moderni kokoelma. 

Tästä kokoelmasta esimerkkinä olkoon runo UHMA


Kun kaikki latvat kaadetaan
jää juuret. Juuret jää.
Sanotko muisto? Enemmän
on ikävöinti tää,
ja kuumempaa kuin kyyneleet,
kuin murhe milloinkaan.
Se sydän, itse sydän on,
ei mikään soihduistaan.

Kun kaikki kosket padotaan
jää lähde. Lähteet jää.
Sanotko toivo? Enemmän
on kapinointi tää!
Kun kaikki sanat hillitsee
se suu mi kerran huus,
jää korkoa-korolle, varokaa,
jää uhman hiljaisuus.

Kivikk'ahon runous on ollut hyvin arvostettua, ja hän on myös sen arvostuksen ansainnut.

Mirjam Polkunen sanoo esseessään, että Otto Manninen oli Eila Kivikk'ahon suosikkirunoilija, johon hänet rinnastettiin etenkin tämän kolmannen kokoelman, Niitytyltä pois, yhteydessä. Hiukan tuota asiaa ihmettelen, minusta Kivikk'aho on paljon monisyisempi ja värikkäämpi runoilija kuin Otto Manninen. Myöhemmässä kokoelmassa (Venelaulu) Kivikk'ahoa verrataan Helvi Juvoseen.

Viuhkalaulussa on runo:

Timotei, sinä keinuva heinä
varrella ojan,
sinun luotasi vei
tie kerran tytön ja pojan,
timotei,
sinä keinuva heinä.

Kesäpäiviä näitä
ja puntarpäitä
katsellen
kylä miettii jo häitä
ja niitä ja näitä, mut tiesimme sen:
kesä päiviä vain, suvi teitä, 
puntarpäitä.

Kova viikate päivät ne niitti
ja heinät vei,
ja se onneaan kiitti,
ken itsekin murtunut ei,
timotei,
sinä keinuva heinä.


Mitä sitten runot ovat minulle antaneet?

Paljonkin ihania tuntemuksia. Laatua elämääni, syvyyttä ja kauneutta. Minua koskettaa etenkin hyvyys, lämpö ja yhteisyys. Kärsimys ja kipu on myös erinomaisen satuttava asia. Runous kantaa ja on kantanut minua vaikeiden aikojen yli. Sekä oma että muiden kirjoittama runous.

Joten kehotukseni on: Lukekaa runoja, se on antoisaa. Tai voi niitä laulaakin, paljon on sävellettyjä runoja. Nämä aarteet eivät katoa varkaitten mukana, ne saa jokainen säilyttää omanaan koko elinaikansa. Kauneus ei katoa, se säilyy ja jalostuu! 

Kaunosielun elämään sisältyy paljon lumottua kauneutta, se on ikuista.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää alkanutta pääsiäisviikkoa!
                            Aili-mummo

16 kommenttia:

  1. Kiitos samoin, eikös tämä ole se piinaviikko.
    Siitä huolimatta toivotan hyvää alkanutta viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan oikein, piinaviikkoksi kutsuttu!
      Mutta jotenkin runojen seuraksi en voinut suositella piinaa..:)
      Kuin myös sinulle, Mai! ♥♥

      Poista
  2. Kiitos runoista ja runoilijan taustatiedoista! Itselleni aika tuntematon runoilija, mutta herätit mielenkiinnon hänen teksteihinsä!

    Hyvää pääsiäisviikkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Minttuli!
      Minusta Kivikk'ahon runot ovat upeita, ei ehkä juuri nyt pinnalla olevaa runoutta! ♥

      Kiitos, samoin sinulle ja läheisillesi, Minttuli! ♥♥

      Poista
  3. Kiitos samoin hyvää pääsiäisviikoa. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ritva; kuin myös sinulle ja puolisollesi! ♥♥

      Poista
  4. Kirjoitin kommentini ja hups se löytyi omalta "sivultani" googlessa ;) Kiitos Aili-mummo, kun muistutit minua ihanasta runoilijasta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Aila Kaarina..:)
      Aina sattuu - kaikenlaista! ♥♥

      Poista
    2. Kiitos! Tämä olikin hyvä kömmähdys :)

      Poista
    3. Hienoa, ihanaa Pääsiäistä sinulle, Aila Kaarina! ♥♥

      Poista
  5. Eila Kivikk'aho on minulle jonkin verran tuttu runoilija, varsinkin juuri runonsa Timotei, sinä heiluva heinä.
    Eritoten tykkään hänen runopoljennostaan.
    Luen runoja, etupäässä lainaan kirjastosta runokirjoja, vuoroon uudempaa ja sitten taas vanhempaa runoutta. Aivan proosarunouteen en ole saanut makua.
    Hyvää Pääsiäistä sinulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että on tuttu runoilija;)
      Samoin minä, minusta poljento on upea! ♥
      Olen lainannut minäkin aikaisempina vuosina, nyt luen omiani.
      Proosarunot ovat minustakin usein puisevia!
      Kiitos aimarii; samoin sinulle! ♥♥

      Poista
  6. Kiitos runosta Hyvää pääsiäistä ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irma, ole hyvä;)
      Kuin myös sinulle! ♥♥

      Poista
  7. On tuttu runoilija minulle. Pitäisikin etsiä nettiantikvariaateista hänen runoteoksiaan, kun ei ole niitä omana, harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että runokirjoja kyllä netistäkin löytyy, vanhoja ihan antikvaareista asti. Olen ostellut, milloin kohtuuhintaan kohdalle osuu!
      Hyvää huhtikuuta sinulle Beate ja co! ♥♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥