♥ Vappua ja sitruunaperhosia ♥

Kuva Google. Siruunaperhonen (uros).

PERHOSEN SIELU


Kun sinivuokot untuvaisin lehdin
sulavan hangen alta nostaa pään,
ma keltaperhon tiellä nähdä ehdin,

ja päivä paistoi siipeen heleään.
- Se sydämeni on, ma virkoin sulle,
kun vangitsit sen kätees lämpimään,

min sille teit, on kevät tehnyt mulle! -
Mut taivaanvärein väikkyi märkä tie,
ja viidat punersivat huikaistulle.

Niin liian varhain suvi tullut lie.
- On kuollut perho, sanoit murhemiellä,
se ruusupensaan alle hautaan vie.

- Oi ei, ma huusin, ei, se elää vielä!
Sen hautasit sa käsi vavisten.
Ma itkin yhä: ei se elää siellä!

Mut armas, jälkeen talven myrskyjen
jo tuoksuu metsä, ilmat helenevät,
ja valoon aukes hauta pienoinen.
Säteissä kultasiivet värisevät.
Se onko perho, sielu perhosen,
vai lemmen kimmel vain - vai itse kevät?


- SAIMA HARMAJA -

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Aurinkoisen jäätävänkolea Vapun aatto...

Kävimme hovileipuriltamme Marilta hakemassa karjalanpiirakat, jotka hän oli tänään aamulla leiponut. Herkullisia ja ihania olivat, kun maistelin niitä juodessamme kahvia Nousiaisessa. Mari oli leiponut myös munkkeja Vapun kunniaksi, upeita nekin. 

Marilla on myös kesällä hieno kasvihuone täynnä tomatteja, kurkkuja ja niin edelleen. Tomatintaimia hän on kasvattanut myös naapurilleen. Kukkanuput olivat jo aukeamista vailla.

Tämä huhtikuun loppupuoli on ollut kovin kylmä ja jäinen. Tuuli tunkee läpi luista ja ytimistä, joten huonoissa vaatteissa ei kannata olla. Eilen ja tänä aamunakin satoi lunta maahan, ei onneksi tosin 25 senttiä kuten Kainuussa. 

Valtion 'hoitamat' hiekkatiet ovat hirvittävässä kunnossa. Kuin perunapellolla ajelisi, etenkin Karvolanmäen tiehaarasta Hammaslahteen päin. Pian saavat siirtyä nelivetotraktoreihin, kun muutoin ei selviä. Autoista hajoavat murrokset, ja maavarat ovat henkilöautoissa liian matalat. Veroja kyllä on kerätty, mutta rahaa ei heru tienpitoon valtiolta. Meillä yksityistiemaksut ovat nousseet  4-5 kertaisiksi entisestä. Ja sitten on vielä nämä ikiomat tiet, meilläkin toista kilometriä.

Tein toki simaakin. Lapset ei osaa sitä juoda, hyvä kun mehu kelpaa. Ainakin se on terveellistä eikä ole myrkyillä pilattu. Saadaanpa nähdä, jaksanko siivota miehen kanssa savotan jäljiltä sotkuisen lähiympäristön, vaan jos en, niin aion pyytää apua. Ei kait se niin suuri häpeä ole.

Tänä iltana sitten näemme Rakkolaisen talon Tohmiksella, jota esittävät Niittylahden opiston näyttämötyön opiskelijat; ryhmän nimi on Rajarikko. Siinä on ainakin kolme tohmajärveläistä opiskelijaa mukana.

Toivotan teille, ystävät, oikein auvoisaa Valpurin aattoa ja huomista Vappua! Eläkee terveinä ja onnellisina!
                               Aili-mummo