Google+ Followers

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Virpi Hämeen-Anttila, Muistan sinut Amanda



Luin ostamani Virpi Hämeen-Anttilan (s.1958-) romaanin Muistan sinut Amanda. Sivuja sidotussa kirjassa on 507. Sen on kustantanut Otava, Keuruulla 2008. ISBN 978-951-1-22978-0. Virpi Hämeen-Anttila on monilahjakkuus, ammateiksi on merkitty tutkija, suomentaja, kuvittaja ja kirjailija. Myös opettaja Helsingin Yliopistossa, opettaa sanskritia ja Intian kirjallisuutta, historiaa, filosofiaa ja Intian kulttuurihistoriaa. Hänellä on menossa väitöskirjatyö. 

En ymmärrä, millä ajalla Virpi H-A kirjoittaa romaaneja, varmaan levätessään! Joka tapauksessa olen lukenut useita Hämeen-Anttilan teoksia, ja pidän niistä. Ehkä tästä kirjasta olisin jättänyt jotakin pois, sillä yhdessä kohtaa ehdin jo pitkästyä. Asiat kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti, mutta tietenkin se pääasia kerrotaan vasta kirjan lopussa.

Hiukan juonesta: 

Kirjan päähenkilö on Markus, joka äitinsä kuoltua alkaa etsiä kauan sitten kadonnutta isäänsä. Hän käy yhden perheen jäsenet läpi, ja saa heiltä tietoja miehestä, jota Markus kutsuu isäkseen. Markus joutuu myös matkustamaan aina Italiaan asti, ja takaisin Euroopan halki Ruotsiin.

Meidät viedään kirjassa 1970-luvulle, jolloin Suomessa oli vasemmistolaisuus voimissaan. Idealistit johtivat ihmisryhmiä, ja maanpäällinen taivas luvattiin kaikille aatteen kannattajille. Myös Markuksen äiti, Tuire, oli ollut intohimoinen vasemmistolainen, joka teki työtä sydänverellään. Ihmiset olivat liikuttavan lapsenkaltaisia uskossaan aateihanteeseensa, joka lopulta hajosi. Markuksen isä oli joukon päällikkö, Julius Valo. Isä häipyy maisemista, kun poika on kaksivuotias.

Äidillä oli ollut toinenkin mies, jonka kanssa he olivat eläneet avioliitossa. Tero oli jäänyt 'äidin' luokse asumaan, kun oikea isä oli lähtenyt ulkomaille ja jättänyt hänet. Markus ja Tero olivat kuin ihan tavalliset veljet keskenään, vaikka he eivät olleetkaan sukua keskenään.

Äiti joutuu liikenneonnettomuuteen, ja muutaman vuorokauden perästä hän lähtee iäisyysmatkalle. Lähes viimeisiksi sanoikseen pojalleen Markukselle: "Isä ei kuollutkaan. Etsi isä!" Niin aukaistaan Pandoran lipas, missä on äidin ja isän kirjeenvaihto.

Tästä alkaa romaani, joka on mielestäni aika kiinnostavasti kerrottu. Parempi voisi olla, että lukisi kirjan yhteen menoon; minä tosin luin hitaasti yölukemisena. Monipuolista kulttuuriasiaa kerrotaan maista, ihmisistä, ihmisten tekojen syistä. Miksi joku haluaa hävitä pois vanhoista ympyröistä, ja etsiä uuden alun elämälleen?

Virpi Hämeen-Anttilalla on tietoa, jota hän laittaa romaaneihinsa. En pidä dekkareista, siksi luen mieluumin tällaista lähimenneisyydestä kertovaa kirjallisuutta. Varsinainen intohimoni ovat historialliset romaanit, joihin ihastuin jo koulutyttönä.

Toivotan mukavia lukuhetkiä Virpi Hämeen-Anttilan romaanien parissa!

//////////////////////////////////////////////////////////

Hyvää heinäkuuta kaikille lukijoilleni!
                 Aili-mummo

4 kommenttia:

  1. En ole vieläkään lukenut yhtään Virpi Hämeen-Anttilan teosta, mutta luin tämän kirjaesittelysi mielelläni.
    Mukavaa keskiviikkoa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista, Mai!
      Mielläni minäkin olen lukenut Virpi H-A:n teoksia.
      Kuin myös sinulle, hyvää loppuviikkoa! ♥♥

      Poista
  2. Minä olen lukenut joitakin Virpi Hämeen-Anttilan kirjoja ja tykännyt niistä. Ehkäpä tykkäisin siis tästäkin. Täytyypä pistää mieleen. Viikon päästä tulemme muuten sinne teidän naapuriin mökkeilemään. Lämmitäpä hieman ilmoja siiheksi:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen pitänyt Virpi H-A:n kirjoista, jotkut kuulemma inhoavat, en ymmärrä!
      Säämiehet ovat luvanneet ensi viikoksi lämpimämpää, varmasti teillekin myös kaunista ja lämmintä! ♥♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥