Google+ Followers

maanantai 3. elokuuta 2015

Mannerheimin jalanjäljillä Kaurilassa 1.

 Kaurilan entinen koulu, nykyinen kylätalo.


Eilen oli tämänvuotisen Mannerheimin jalanjäljillä näyttelyn viimeinen aukiolopäivä Kaurilan entisellä koululla, nykyisellä kylätalolla. Ihan varta vasten menimme näyttelyä katsomaan, kun pari kertaa olemme sinne tapautuneet, kello on ollut jo niin paljon, että näyttely on ollut suljettu. Näyttelyn on hankkinut ja järjestänyt Kaurila-Muskon kyläyhdistys, jonka puheenjohtaja Reino Löppönen on ollut hyvin aktiivinen asian suhteen. Muutoinkin viime vuosina Kaurilassa on tehty töitä hartiavoimin, saihan kyläyhdistys kunnian olla Pohjois-Karjalan vuoden kylä 2015. Palkinnot jaettiin Farminäyttelyssä Joensuussa.
Marsalkka Mannerheim (vas) saksalaisten upseerien kanssa.


Kaurila oli ensimmäinen kylä Suomen puolella Tohmajärvellä. Värtsilä jäi suurimmaksi osaksi Neuvostoliiton puolelle, ja omaisuus piti saada kiireenkaupalla omaan hallintaan. Kaurilan asema sijaitsi juuri junaradan vieressä, missä oli helppo purkaa evakoiden tavarat. 

Tikkalaan tuli Värtsilästä Lötjösen perhe, joka osti maatilan Koirivaarasta. Puhuttiin että Väinö-isäntä oli satulaseppä ja verhoilija, joka hallitsi myös maanviljelyksen. Lisäksi heillä oli kaksostytöt, joista sain leikkiseuraa. Oli heillä villi poikakin, Reima, hän narrasi käärmeitä pulloon. Talon vanha emäntä kävi hevospelillä naapureissa kyläilemässä. Meillä käydessä hänellä oli aina kaksoset mukana, Nuppolassa käydessä taas mukana oli poika, joka on samanikäinen kuin mieheni.  

Marsalkka Mannerheim laskeutuu Kirkkoniemen pappilan portaita  saksalaisten kanssa.

Tohmajärvellä on ollut armeijan päämaja Vanhassa pappilassa, jossa asui seurakunnan vanhin pappi, kirkkoherra Siilas Leskinen. Myöhemmin häntä tituleerattiin 'rovastiksi'. Leskinen vaikutti Tohmiksella 1938-1956. Minäkin sain olla Leskisen rippikoulussa syksyllä 1956, mutta rovasti kuoli joulukuussa, ja keväällä pitivät rippikoulua pastori Toivo Roivas ja Leino Hassinen, Värtsilän kirkkoherra, myöhemmin Inkerin kirkon piispa.

Värtsilän evakuointi talvisodan päättyessä.


Myös suojärveläisiä tuli paljon Tohmajärvelle, sijaitsihan Suojärvi silloisen Vanhan Värtsilän takana. Suojärveläinen Juho Viklan perhe asettui asumaan Hernevaaralle Tikkalaan, mistä he ostivat kirjailija Ville Kurosen kotipaikan. 

Karl Lennart Oeschin sotilasura on jäänyt vähälle huomiolle.

Tohmajärvellä kasvanut kenraaliluutnantti  Karl Lennart Oesch oli sodissamme merkittävä päällikkö, joka toimi suoraan ylipäällikkö Mannerheimin alaisuudessa. Hän oli Mannerheimin lähin mies, joka palveli päälikköään myös esikunnassa. On sanottu, että ilman häntä tämä sota olisi hävitty paljon totaalisemmin. Sodan viime vaiheessa kesällä 1944 Oesch johti puolustustaistelua niin ansiokkaasti, että romahdus joukko-osastoissamme vältettiin, ja saatiin paremmat asemat rauhanneuvotteluihin.

Nämä kirjoitukset voitte hyvin lukea, ne suurenevat kun klikkaatte. Valokuvat ovat SA:n arkistosta, ja ne löytyvät netistä.
 Isä Christian Oesch Sveitsistä Suomeen juustomestariksi.

Kirjailija Jalmari Finne oli asustellut muutamia kesiä Tohmajärvellä, jossa he olivat tutustuneet Christian ja Anna Oeschin perheen nuorimpiin poikiin, Lennartiin ja Unoon. Heistä ja heidän leikeistään on tullut malli Kiljusen herrasväelle, joka on naurattanut suomalaisia jo monia sukupolvia. 

Oeschilla oli juustomeijeri Tohmajärvellä, jota sveitsiläinen juustomestari hoiti ammattitaidolla. Finnestä ja Oeschin perheestä kerrotaan tuossa ylhäällä olevassa kuvassa.
Harmaita lottapukuja; takana marttapuku, jota opettaja on käyttänyt koulussa opettaessaan.


Naisväen lottapuku on yksivärinen harmaa mekko, jossa oli valkoinen irtokaulus ja kalvosimet. On tullut mieleeni, että housupuku olisi ollut ulkona ja rintamalla parempi ainakin talvella, mutta siihen aikaan taisi vielä naisten housupuku olla naisten ja tyttöjen toiveunelma. Yleensä housupukua naisella katsottiin pitkään. Minä käytin jo 50-luvulla housupukua koulussa, ja olin siihen tyytyväinen. Eikä kukaan sanonut mitään.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein antoisaa alkanutta elokuuta!
                           Aili-mummo 

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Ole hyvä Pirkko!
      Hyvää viikkoa sinulle! ♥

      Poista
  2. vielä vuonna 1972 naispomo narisi että minulla pitkät housut töissä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaista se siis saattoi olla, mutta täällä syrjäseudulla en 'kuullut' mitään;)

      Mukavaa viikkoa sinulle, Hannele! ♥♥

      Poista
  3. Pieni historia katsaus. Maistuiko Aili Mummolle myös marskin malja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harry, ei enää maistu, on pätevä syy, miksi ei.
      Kiitos tarjouksesta; hyvää viikonloppua sinulle! ♥♥

      Poista
  4. Onpas ollut kiinnostava ja mielenkiintoinen näyttely. Olisimme menneet, jos olisimme lähempänä. Sota-ajan näyttelyt ovat kiinnostavia ja tietysti henkilöhahmot niin hyvässä kuin pahassa. Todella hyviä kuvia, jotka antavat ajattelemisen aihetta ihmisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan näyttely on auki myös ensi kesänä, jos liikut näillä main!
      Osa näyttelyiden annista minulla on vielä postaamatta!
      Nämä ovat Suomen Armeijan kuvia, joita katsella myös netistä!
      Hyvää viikonloppua sinulle, Mai! ♥♥

      Poista
  5. Todella mielenkiintoista katseltavaa ja luettavaa, Äitini aikoinaan lähti suojärveltä, olen tainnut kertoakkin sen joskus. Enpä ole tiennyt ennen tuosta historiallisesta näyttelystä, kiitos aili-mummo.
    Mielnkiintoinen löytö minulla metsästä, jonka laitoin blogiini, tuollaisella Anglialla aikoinaan Katri-Helena ajeli Tohmajärvellä.

    VastaaPoista
  6. Mukavaa että pidit Pike!
    Näyttely on ollut Kaurilassa jo neljänä kesänä, varmaan myös ensi kesänä..:)
    Muistan kyllä Anglian, sellainen taitaa löytyä sukulaispiiristä!
    Mukavaa viikonloppua sinulle! ♥♥

    VastaaPoista

Kiitos komentistasi! ♥