Google+ Followers

tiistai 1. syyskuuta 2015

"Dementikkona olevaisessa"

Marokko Gibralttarista katsottuna. 

Sielun veljet
ja sisaret 
ystävät, ohikulkijat.
Teitä minun on välillä ikävä,
sillä tullessamme hajaanuimme maailman ääriin.

Sinua joka istuit paikallasi etkä väistänyt vihollistasi.
Sinua, joka puhuit suusi puhtaaksi kaikesta huolimatta.
Sinua, jonka syli oli kaikille avoin.
Ja sinua, joka vain katselit kaikkea.
Sinua, joka kannoit toisen ristiä.
Sinua, joka sait surmasi tuntemattomassa metsässä.
Ja sinua, joka läksit nuorena.

Kun uni ei vielä ole väistynyt, mutta valve jo raottaa verhoa, 
tunnen teidät kaikki nimeltä.
Aamu pyyhkii nimet ja vuodet, vuosisadat, kilometrit, valtameret,
planeetat.

Olen dementikkona olevaisessa, en muista mistä tulin.
En tunne lähimpiäkään.
En tiedä, kuka olen, miksi.

- MARJA LEENA TOUKONEN -


Kanssakulkijani Mari matkailija Mijaksessa.


Oikein mukavaa elokuun viimeistä päivää teille, rakkaat lukijani! 
Tämä ihana elokuu on pian taakse jäänyttä elämää. Kesä sen kuin jatkuu edelleen. Aurinkoa ja lämpöä riittää, mittarissa on nyt 19.3 +astetta Celsiusta. Tästä kesästä olisi jäänyt surkea muisto, ellei elokuu olisi ollut aurinkoinen ja lämmin. Mutta nyt kesän muisto on pelastettu!

Espanjan Aurinkorannikolla varmaan aurinko helottaa jokainen kesäpäivä. Kun kävimme siellä, aikaa siitä on kulunut pian kaksi vuotta. Voisi olla ihana kokemus elää valossa ja lämmössä vuoden ympäri, mutta ehkä vanha pumppuni on sittenkin toista mieltä, enkä uskalla moista edes kokeilla. Matkustaminenkin arveluttaa, sillä kokemuksia on tullut. Marilla kyllä matkailujalka vipattaa aina. Tämän viimeisen helleviikon aikana jalkani turposivat kovasti, mutta nyt lämpötilan laskettua turvotus on melkein jo hävinnyt.

Jokainen meistä joutuu huolehtimaan itsestään. Ellei itse sitä pysty tekemään, joutuu kokonaan toisten armoille. Sitä pyrin välttämään viimeiseen asti. 

Englantilaisten paraati Gibralttarissa.

Vuorokausi ehti jo vaihtua, kun kävimme 'sukuloimassa' Mässällä. Nyt on siis jo syyskuu, ja kesä näyttää yhä jatkuvan, lämpöä on yli 20 +astetta Celsiusta.

Aamulla jälleen ajelin Tohmiksella, ja palailin puolen päivän tietämissä tänne kotikoloon. Kaivolta hain ruisleipää ja piirakoita siltä varalta, että lapsenlapset tulevat näytille. Ja uskoakseni tulevat, onhan tämä hieno syksyn alku. 

Mummon tehtävä on hoidella sieni- ja säilykeasiat kuntoon. Mies on etsinyt lähimetsät melkoisen tarkkaan, ja jotain löytänytkin. Ei tosin hirveästi. Täällä ajelee joka viikonloppu joku sienestäjä mönkijällä, ja puhdistaa metsät missä sitten käykin.

Kuulin myös, että Hekariini-ravintola muuttaa Kemieen eli 'kirkonkylälle'. Onnea ja menestystä Hekariinille edelleenkin. Tohmiksella on kilpailua ravintola-alalla, sen saa Hekariinikin sitten omakohtaisesti todeta.



Ulkoilmaravintola Espanjan Aurinkorannikolla Fuenricolassa.

Kesä varmaan oli Hekariinille hyvää aikaa, onhan täällä lomalaisia suurin joukoin. Mutta heidän lähdettyään on varmasti hiljaista. Kauppatoiminta kioskihinnoin ei varmasti houkuta pienituloista väkeä ostoksille. Pääkylällä Kemiessä on kaksi hyvää kauppaa, joista päivittäistavarat voi ostaa kohtuuhinnoin, sieltä mekin teemme ostoksemme.

Saamme nähdä, miksi nämä Sote-jutut muuttuvat, kun valtio ottaa vallan ja vastuun itselleen. Ainakin erinäisten terveyskeskusten lakkautus on helppoa, pahoin pelkään, että meidänkin 'terkkarimme' voi olla siinä listassa. Kirkonkylien väestön ulkonäkö voi myös muuttua, jos tunku muista maista  jatkuu. On entistä enemmän kansaa jakamassa sitä hyvää, jota meillä on jäljellä.

Toivotan teille, lukijoilleni kaunista ja hyvää syyskuuta AD 2015!
                       ♥ terveisin Aili-mummo ♥      

6 kommenttia:

  1. Hyvää alkavaa syksyä Sinullekin ,Aili Mummo !Nyt olemme sitten päässeet jalkojen turvotuksesta.Hyvä niin ! Mutta ajattelen sinun tavallasi,että onneksi elokuu oli pelastus pahamaineiseen alkukesään ! Toivon Sinulle edelleen Siunausta Päiviisi ! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Else!
      Onneksi siltä näyttää, kengät mahtuvat paremmin jalkaan (tai jalkoihin). Ihana elokuu meillä olikin, nyt enää muisto vain...:)
      Kiitos, samoin sinulle Else! ♥♥

      Poista
  2. Kiire se varmaan aiheuttaa sen, että moni unohtaa mistä tulee ja kuka on. Hyvin sanottu tuo dementikkona olevaisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä maalliset kiireet, ja usein itse tehdyt. Ansiotyössä käyvät ovat asia erikseen!

      Niin minustakin, Paluumuuttajatar! M L Toukonen on mielenkiintoinen runoilija ja filosofi! ♥♥

      Poista
  3. Oi, oi, kyllä sitä niin toivoisi, että saisi edes vähäisen järjenvalon säilyttää loppuun asti.

    Nyt kun on uusi asuinpaikka, niin malta lähteä täältä minnekään. Tosin olemme jo lukaisseet muutamia mainoksia.

    Mukavaa syyskuuta sinne teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, järkikulta pitäisi voida säilyttää, vaan ei taida olla oma valintamme, säilyykö se.

      Minä kyllä malttaisin, vaan on monia syitä, etten siksi lähde. Matkailu onb hauska ja mieluisa harrastus. Mainoksetkin ovat antoisia, voi niitä katsella, vaikka ei olisi tarkoitus lähteäkään. Ja äkkihän se usein lähtöpäätös syntyy...

      Kiitos Unelma, kuin myös sinulle ja Taatalle! ♥♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥