Google+ Followers

maanantai 28. syyskuuta 2015

Virpi Hämeen-Anttilan Sokkopeli



Luin Suuresta Suomalaisesta Kirjakerhosta ostamani Virpi Hämeen-Anttilan romaanin Sokkopeli. Siinä on 527 sivua, sidotussa asussa, Kustantaja on Otava, painopaikka Keuruu (2007). ISBN-13:978-951-1-22086-2. Tätä kirja voisi luokitella myös dekkariksi.

Olen lukenut ainakin 6-7 Virpi Hämeen-Anttilan romaania, joista olen aikaisemmin postannut vain kolme. 

Romaanissa paneudutaan erään lukioaikaisen salaseuran tekoihin, jossa oli seitsemän jäsentä. Seuran nimi oli Comus. Alussa löytyy yhden salaseuran jäsenen ruumis rantavedestä lillumasta. Sen löytää naisen poikaystävä, joka on myös Comuksen jäsen. 

Vainaja oli rouva Pauliina Nyman, ja poikaystävä oli Kai Rautio. Heillä oli ollut pitkäkainen suhde, joka oli alkanut Pauliinan nuoruudessa, ja jatkui vielä keski-ikäisenäkin. Kai oli tahollaan avioliitossa ja hänellä oli vaimon lisäksi lapsia. Pauliina oli pitänyt suhteita kaikkiin Comuksen neljään poikaan vuoronsa perään. Pauliina oli kaunis nainen, joka teki vaikutuksen miehiin. Ja tässä porukassa hän oli ylivoimainen.

Myös muita miehiä oli Pauliina harrastanut. Kenkäkauppias oli ollut P:n kanssa naimisissa. Lakimies Nyman järjesti P:lle nopean eron, otti hänet sihteerikseen ja sitten vaimokseen. Nyman oli ollut hiihtokeskuksen omistaja, Pauliina oli ollut yrityksen osakas ja retkiopas. 

Kai Rautio saa ensimmäisen sähköpostin P:n kuoleman jälkeen.
Kai Rautio.
Jouduitte tänään todistamaan murheellista tapahtumaa. Kuoleman raja on olemassa vain niille, jotka uskovat siihen. Tiedän siitä asiasta jotain. Jos olette kiinnostunut avatkaa seuravaa linkki.
    Alla oli koko rivin pituinen linkkiosoite. Kirjettä ei ollut allekirjoitettu. Kai vilkaisi lähettäjän nimeä uudelleen. victorpascow@hotmail.com. Kuka tuollainen mahtoi olla?
Ettei vain joku Pauliinan meediogolleegoista, joka oletti Kain tahtovan keskustella Pauliinan hengen kanssa. Väärä luulo, mutta viesti herätti kuitenkin Kain uteliaisuuden. Uskaltaisiko avata linkkiä? Pah, macissa on vahva suojaus ja kaikesta on kopiot, hän ajatteli ja aktivoi linkin.
     Kone haki puoli minuuttia osoitetta. Sitten ruutuun pamahti suurilla goottilaisilla kirjaimilla teksti: Olette astunut Vaaralliseen kappeliin!
     Kai naurahti. Sitten häntä kiukutti. Hän oli saanut kimppuunsa jonkun hörhön vain siksi, että oli käynyt kääntymässä siellä hemmetin Kuusjärvellä tai Kuuniemellä...
     Teksti katosi ja tilalle tuli kynttilä, joka paloi keskellä pimeyttä. Liekki häilähteli. Alkoi kuulua kellon tikitystä, joka voimistui. Oikealta ilmestyi kyhmyinen, kärventyneen näköinen käsi, joka puristi liekin sammuksiin. Näyttö oli hetken musta, sitten sen täytti häijynnäköinen demoninpää, jolla oli suuret sarvet ja tuijottava katse. ---.
     Sitten nainenkin katosi ja ruudun oikeasta reunasta alkoi työntyä tikityksen tahdissa hyppelehtivä teksti.
     Ensimmäinen on mennyt. Irstaus on nimensä. Poissa ovat maansa ja merkkinsä. Keisarinna. Tähti. Sauvakuningatar. Kuusi on jäljellä. Merkit saavat ajallansa kukin. Tiedosta pois kääntymisestä heitä kaikkia rangaistaan. Oikea Comus on ilmestyvä vääräuskoisille.
     Sitten ruutu pimeni.
     Kai ähkäisi.
     Comus. Ei Lomas. Juutilainen oli lukenut nimen väärin ja Kai oli lukenut automaattisesti samalla tavalla. Comus, kaaoksen jumala, jonka mukaan he olivat nimenneet salaseuransa kaksikymmentäyhdeksän vuotta sitten. 

Ihmetystä herätti salaseuralaisissa se, mistä kummasta vihamies oli saanut tietonsa.
Sekin selvisi ajan mittaan. Salaseuran jäsenet tapasivat toisensa ensi kerran pitkästä aikaa Pauliinan hautajaisissa.

Kaikenlaisia salaseuraoppeja esitetään. Comuksen jäsenet ovat kuitenkin perehtyneet niihin ja saaneet niiden lähettäjältä sekavia tekstejä jokainen. Niihin on myös vastattava. Jos vastaus ei miellytä ahdistelijaa, hän rankaisee heitä yksikerrallaan. Ja taas tulee tiedoksianto tietoturvaajalle:
    
     Hyvä tietoturvaaja Jyrki Valonen. Eikö herätä kauhua Hän josta ei ole tietoa mutta joka tietää kaikesta kaiken. Eikö herätä kauhua Hän joka on turvassa mutta jolta ei ole turvassa mikään eikä kukaan. Mitä ovat krakkerit ja hakkerit Hänelle muuta kuin halventavia nimiä. Hänellä on toinen nimi. Hänellä on suuremmat suunnitelmat. Hän on murtava vihollisen viimeisenkin linnoituksen. Häntä ei saa uhmata. Sana poliisille niin Hän laukaisee pomminsa. Häntä on kuunneltava. Kuulkaa oi seitsemän Hänen nimensä. Hänen nimensä on Puuseppä.---.
    
Tykkäsin kovasti tästä kirjasta. Tämä on huomattavan erilainen romaani kuin aikaisemmat lukemani Virpi Hämeen- Anttilan kirjat. Kirjasta löytyy rakkautta ja romaantiikkaa muun tutkinnan ohella. Yksi ryhmän jäsenistä on vähällä menettää henkensä Puusepän iskun takia. Kuka Puuseppä oikein on, se selviää kirjan viimeisillä sivuilla.

~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää syyskuun loppua ja lokakuun alkua!
                             Terveisin Aili-mummo

8 kommenttia:

  1. Onpas se Virpi ollut tuottelias kirjoittaja. Kiitos tästä esittelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virpi on ollut hyvin tuottelias ja monipuolinen kirjoittaja, kuvittaja ja tietokirjailija myös. Ole hyvä, Mine! ♥♥

      Poista
  2. Jopas vaikuttaa mielenkiintoiselta ja jännältä...en ole tainnut lukea hänenkään kirjoja yhtään. Täytyisi katsella jos sattuis kirjastossa tulemaan vastaan. Kiitos kun kerroit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan niin..;)
      KIrjastoistahan niitä löytyy.
      Hauskoja lukuhetkiä sinulle, Emilie♥♥

      Poista
  3. Kiitos hienosta postauksesta. En ole lukenut yhtään Virpi Hämeen-Anttilan kirjaa, mutta lukemalla postauksesi tuli tämäkin kirja tutuksi. Kiitos siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa että pidit postauksesta!
      Voisi häneen ainakin tutustua, minä pidän hänestä..;)
      Hyvää viikkoa sinulle Mai! ♥♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥