Google+ Followers

maanantai 19. lokakuuta 2015

♣ Juuli Niemen Yömatkoista ♣

Jouluista tunnelmaa kynttilöineen...

VÄRITYSKIRJA


Marraskuussa sisareni polttaa kynttilöitä,
kuuntelee Bachia
ja värittää värityskirjaa.

Mitä se kertoo ihmisestä,
että osaa levittää aurinkoon keltaista
niin ettei ylitä ohutta ääriviivaa?
Mitä se kertoo, jos ei osaa?

Joka syksylle meillä on uusi suunnitelma.
Kesäisin olemme pelkkää keltaista,
täynnä valoisia toiveita.
Tunnemme jokaisen uuden pisamankin toisen poskipäällä.

Mutta syksyn tullessa
meistä häviää sekä puhti että pisamat.
Silloin me teemme tekemättömyydestä taidetta.
Sisko kaivaa puuvärit esiin
ja minä kirjoitan siitä runoja.


- JUULI NIEMI -


Lapsenlapsen piirustus kynänteroittimista. Teos: Mummo ja muusat (2010).


Juuli Niemi tunnetaan ennen muuta runoilijana sekä novellistina. En aikaisemmin olekaan hänen runoihinsa langennut, mutta sattuipa kohdalle. Minulla on tapana tehdä kirjahankintoja ale-myynneistä, sillä ostan paljon kirjoja. Lainaaminen on hankalaa, koska kirjastomme on erillään varsinaisesta kirkonkylästä. En jaksa kannella enää paperia kansitettuina edestakaisin.

Runoilija Juuli Niemi on melko tasan puolet minua nuorempi. Hän on syntynyt 1981 eli 39 vuotta minun jälkeeni. Tyyli ja tavat ovat nykyisin ihan erilaisia kuin minun vuosikymmenilläni syntyneillä. Näinhän sen tietysti tulee ollakin.

Proosarunot voivat olla mielenkiintoisia. Nämä ovat, varsinkin Rai-nimisestä henkilöstä kirjoitetut. Vain taivas ja mielikuvitus tai sen puute on rajana. Runo ei pidä / tarvitse olla dokumentti; satu on parempi totuutta. Se ei haavoita ketään! Jos taas tulee avioero, saa siitäkin runoteoksen. Lukija voi olla sitä mieltä, ettei tämä sitä ole, vaan käräjäpöytäkirja paremminkin. Tai trauman hajottamisoperaatio ilman psykiatria. Molempia olen lukenut ja postannut. Vain yksi sai aplodeja lukijoilta.

Ja sitten se Rai...

Kaikki alkoi unesta, jossa avasin oikean laatikon.
Sen puinen kita tuoksui pähkinältä, kirsikalta, koivulta ja männyltä.
Tukehtumisen uhalla, tummanpunaisilta tytönhuulilta,
hipiltä joka halasi puita, lapselta joka ei eksynyt metsässä.

---

Katsoin laatikon pohjaan.

 Sen ääni kuulosti paratiisilinnulta, ihmislapsen hikalta
 ja siltä kun äkkiä syttyneen riidan jälkeen 
 suut napsahtivat kiinni.

 Rai.
 Minun unissani naisilla on aina nimet.
 Rai. Rai.
 Minun matkoillani miehiltä  poistetaan selkäranka.
 Rai. Rai. Rai.
 Kirurgin tarkkuudella ompelemme ensin kaksi ihmistä yhteen.
 Ja sitten, leikkaamme heidät irti.

- Juuli Niemi -

Tästä kirjasta voi saada paljonkin irti, kun lukee rennolla asenteella Juuli Niemen ajatuksia. Raikkaita ja monitasoisia runoja löytyy kahdeksankymmenenkuuden sivulta monen monta. Runot eivät ole väkivaltaisia eikä ihan tavallisiakaan. Vaati paneutumista, jos tahtoo saada tästä teoksesta ulottuvuuksia ollaanhan Matkalla neljässä eri kerrostumassa. Mukana on liitto ja mies, jolle ei tarjota kuitenkaan kirvestä. Kuten jotkut tekevät...

Oikein hyvää alkanutta lokakuun viikkoa kaikille lukijoilleni!
                             Aili-mummo

12 kommenttia:

  1. Mukavaa lokakuun viikkoa myöskin sinulle Aili :)
    Raikkaita ajatuksia näissä runoissa. Rai. Rai.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Mai! ♥
      Kuin myös: RaiRaiRai! ♥

      Poista
  2. Mukavia runoja ja kirjoituksia.
    Lasten piirustukset ovat ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen lukemattomia sanoisin..;)
      Aina, varsinkin lähisukulaisten mielestä!

      ♥♥

      Poista
  3. Kiitos näistä !
    Ja sulle oikein hyvää lokakuuta ja suuskuun kauniita värejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Harakka!
      Kiitos, kuin myös sinulle! ♥♥

      Poista
  4. "Runo ei synny sorvaamalla," sanoi Juhani Siljo.
    Sen arvoa ei voi mitata kullassa eikä euroissa,
    vaan hyvissä ideoissa ja kauniissa sanoissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riimirunoihin voi tulla sorvauksenkin makua mukaan..:)
      Aika hyvin sanottu, Sulo! ♥♥

      Poista
  5. Olipa täysin outo nimi minulle, mutta olisi varmaan ihan tutustumisen arvoinen kuitenkin.
    Oikein hyvää viikkoa sinne teille!

    VastaaPoista
  6. En ollut aiemmin kuulutkaan. Muutenkin olen vähän oudossa suhteessa runoihin. Periaatteessa tykkään kovastikin, mutta hyvin harvoin ostan tai lainaan runokirjoja. Ennemminkin harrastan sellaista täsmähakua, tai otan kopin, kun sattuu joku hyvä kohdalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runokirja on komea ja kovakantinen, joten Niemi on varmaan ihan tunnustettu runoilija. En minäkään ole tämän kokoelman ulkopuolella tutustunut Niemeen. Suomessa on satoja ellei tuhansia runoilijoita, ainakin jos lasketaan mukaan edesmenneet sukupolvet.

      Minulle runous on jo veressä, ehkä 'isänmaidosta' saatu. Muuan pikkuserkkuni on myös runoilija. Voi olla muitakin, koska kaikkia en tunne.

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥