Google+ Followers

tiistai 8. joulukuuta 2015

♠ Kuin rohmukuoriaiset ♠

Nuppolan lehtikuuset.

Lapsena keräsin tähtikukat 
pelloilta ja metsistä
rakensin tietä taivaaseen
Jumalalle sanoin, tule
tieni on valmis
vie ikävät asiat pois maan päältä

Mutta ei hän tullut. 
Otti isän ja äidin
ja niin monta ystävää

Tähtitieni ei katkennut
se on yhä olemassa
vaikka sitä on vaikea liittää
tämän päivän polkuihin

Se onnistuu parhaiten metsissä ja pelloilla
lintujen saapuessa
suovillan hajoamisen aikoihin
hetkinä jotka ovat sidoksissa 
maan kanteen
enemmän kuin ihmisen askeleet


- EEVA HEILALA - 

Sateenkaarihaamu lumihiutaleiden keskellä. Hennan näkemys.

Sitähän me ihmiset ihmettelemme, miksi Jumala ei tee niin kuin me sanomme, anomme ja pyydämme! Vaikka maailma on sekaisin ja järkkynyt monella tapaa, ei vähiten sodan ja hämmennyksen takia. Vaikka jotkut hirmuhallitsijat ottavat vallan kanssaihmistensä elämän yli ja surmaavat heitä häikäilemättä. He luulevat olevansa jumalia, mutta eivät kuitenkaan ole. Ovat ihan tavallisia maan matosia, kuten mekin.

Jumala ei suostu olemaan mikään järjestyspoliisi, vaikka kieltämättä sillä olisi meillä käyttöä. Ihmiskunta on ihan yhtä paksupäinen kuin mitä se on ollut vuosituhansia jo ennen meitä, samanlainen se tulee olemaan myös meidän jälkeemme. Ja Äiti-maa parka on enää tyhjiin rohmuttu kuori. Kulutamme kaiken emmekä ajattele mitään...

Mitä jää meidän lapsillemme? Saasteet, puute puhtaasta vedestä, mineraaleista, hengitysilmasta, ruuasta, asunnoista, ja mistä kaikesta? Pahin puute on puute ihmisyydestä. Tai oikeastaan se on puutetta rakkaudesta kanssaihmisiämme kohtaan. Kunhan uusi Tellus pian löytyisi, asuttaisimme sen ja eläisimme siellä tyytyväisinä muutaman vuosisadan tai tuhannen. Olemme kuin rohmukuoriaiset tuhotessamme kaiken.

Se yhdestoista hetki meni jo ihmiskunnalta. Seuratkaamme tarkkaan ajanmerkkejä ja kellomme viisareita...

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Ei talvi ole tullut, ja mahdollista on, ettei se tänä vuotena tulekaan. Tai ehkä ensi vuoden puolella pistäytyy muutamaksi viikoksi luoksemme käymään vanhasta muistista. Pajunkissat ovat kuulemma ilmaantuneet jo, olemme siis jo ainakin maaliskuussa. Uusi ilmasto aloittaa uuden aikakauden Pohjolan elämässä, siihen saamme tottua. 

Eilen aloitin fysikaalisen hoidon tohmislaisessa hoitolassa. Hoidettiin niskaa ja hartioita. Ihan hyvältä tuntui usean vuoden perästä. Mukavaa että on tuollaisia ihmisystävällisiä hoitopaikkoja, joissa voi parannella kurjistunutta olomuotoaan.

Toivotan lukijoilleni hyvää alkanutta viikkoa ja toisen adventin aikaa!
                                Terveisin Aili-mummo

6 kommenttia:

  1. Mummoo,

    tuohon alkuun ossaan sanoa vain: Aamen.

    Loppuosaan arvelen, että vielä sitä lunta tulee, koska pihlajassa ei oo marjoja.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Erkki! ;)
    Hauska tietää, toivon lunta! ♥♥

    VastaaPoista
  3. Hieronta tekee hyvää. Kosketusterapia auttaa. Toivotaan sitä valkoista joulua yhdessä, niin jospa se tulisi. Me lähdemme Inariin viettämään joulua valkoisten hankien keskelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella, kosketusterapia on tehokasta..;)
      Varmaan valkoisen joulun toivojia on paljon!
      Ihanaa, Inarissa on varmasti lunta, sinulla / teillä on valkoinen joulu! ♥ ♥

      Poista
  4. Maailma on täynnä rohmukuoriaisia, myös tappajakuoriaisia. Niiden kanssa on vaan oltava.
    Toki talvi tulee sinnekin.
    Virkistävän elvyttävää oli hoitosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii, totisesti on!
      Tappajakuoriaiset ovat kaikkein vaarallisimpia..;/
      Pakko elää yhdessä ja antaa myös niiden elää...
      Toivotaan, toivotaan; joskus ensi vuodenb puolella varmaan!

      Mukavaa jos tykkäsit, aimarii! ♥♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥