Google+ Followers

maanantai 10. lokakuuta 2016

♥ Aleksis Kivi ja suomalainen kirjallisuus ♥

Aleksis Kivi. Albert Edelfeltin piirustus 1873. Wikipedia.

SEITSEMÄN MIEHEN VOIMA

Kiljukoon nyt kaikkein kaula,
Koska mielin virren laulaa
Voimasta seitsemän miehen.

Tähtiä kuin Otavassa,
poikia on Jukolassa,
Laiskanpulleita jallii.

Juho pauhaa, pirtti roikaa;
Hän on talon aika poika,
Ankara "Poika-Jussi".

Tuomas seisoo niinkuin tammi,
Koska saarnaa Aabrahammi,
Jukolan Salomon suuri.

Simeoni, liuhuparta,
Valittaa se "ihmisparka,
syntinen, saatana, kurja.

Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
Patahan kuohuvaan sylkee.

Lauri-poika metsäs häärii,
Katselevi puita väärii,
Mäyränä nummia tonkii.

Viimein tulee hännän huippu,
Pikku-Eero, liukas luikku,

Jukolan tiuskea rakki.

Siinä ompi veljessarja ,
Jalo niinkuin sonnikarja,
Voimalla seitsemän miehen.

- ALEKSIS KIVI -
teoksessa Seitsemän veljestä.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Tänään juhlimme kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (1834-1872) päivää ja myös suomalaisen kirjallisuuden päivää. Mies jonka August Ahlqvistin (myöh. Oksanen) haukkui maanrakoon, nousi kuitenkin kotimaansa kirjallisuuden merkkihenkilöksi, vaikka kalliin hinnan hän maksoi elämästään maamme ensimmäisenä ammattikirjailijana. Elämäkerta- ja muut häneen liittyvät tiedot löytyvät edellä olevasta linkistä. Monilahjakas mies joutui puutteen takia kokemaan nälkää ja nöyryyttämistä ylempien taholta, ja jo opiskeluaikanaan  joutu keskeyttämään koulunsa. Lopputulos oli murheellinen, mies menetti tärkeimmän asian elämässään, järkensä valon, ja hän kuoli veljensä talossa jo 38v. eli varhaisessa keski-iässä.

IKÄVYYS

     Mi ikävyys,
Mi hämäryys sieluni ympär
Kuin syksy-iltanen autiol maall?
     Turha vaiva täällä,
     Turha onpi taistelo
Ja kaikkisuus mailman turha!

     En taivasta
Mä tahdo, en yötä Gehennan,
Enp' enään neitosta syliini suo.
     Osani vaan olkoon:
     Tietämisen tuskast pois,
Kaik' ääretön tyhjyys olkoon.

      No ystävät!       
Teit' kerranpa viimeisen pyydän,
Oi! kuulkaat mitä nyt anelen teilt:
     Tuonen-tupa tehkäät
     Poijan tämän asunnoks;
Hän kätköhön mullan astuu.
      
     Mun hautani
Nyt kaivakaat halavain suojaan
Ja peitol mustal se peittäkäät taas,
     Sitten ainiaaksi 
     Kartanostain poistukaat;
Mä rauhassa maata tahdon.

     Ja kumpua
Ei haudallein kohotko koskaan,
Vaan multakedoksi kamartukoon,
     Ettei kenkään tiedä,
     Että lepokammioin
On halavan himmeän alla.   

- ALEKSIS KIVI -

Myös Leena Lumi on kirjoittanut samasta aiheesta!


Sydämeni laulu, säv. Jean Sibelius, san. Aleksis Kivi. YO-kunnan laulajat.


Toivotan lukijoilleni hyvää kansalliskirjailijamme merkkipäivää ja oikein antoisaa alkanutta viikoa!
                                            Terveisin Aili-mummo

8 kommenttia:

  1. Aleksis Kivi oli erityisen herkkä sielu; tänä päivänä puhutaan erityisherkistä ihmisistä, joihin Kivikin siis varmasti kuului.
    Tuo Sydämeni laulu on niin koskettava sekä tekstiltään että Sibeliuksen sävellyksenä.
    Kiitos tästä postauksesta ja hyvää alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piipe, liityn mielipiteeseesi.
      Ihanat Aleksis Kivi ja säveltäjä Jean Sibelius, heitä saamme kiittää paljosta!
      Kuin myös sinulle Piipe..:)

      ♥♥

      Poista
  2. Hieno postaus kansalliskirjailijasta!

    VastaaPoista
  3. Hieno postaus ja niin tuttuja kaikki :) Hieno suurmies ja tänään saimme uuden Nobel-voittajan Suomeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mai!
      Onneksi maassamme syntyy uusia lahjakkuksia, mutta suurkiitokset näille meidän entisille mestareille!♥
      Niinpä todella, saisi hän opettaa politiikkojamme tekemään oikeita tekoja ja päätöksiä!♥♥♥

      Poista
  4. Aleksis Kivi ja Väinö Linna, minun suuret rakkauteni ♥. Kiitos postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä ovat molemmat, kiitos heille!♥♥♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥