Google+ Followers

maanantai 14. marraskuuta 2016

Onko Toivolla toivoa?

Lumen aika, talvi.

PELKO POIS


On tullut aika
täyttää 40 vuotta
kohottaa katse
puiden latvoihin
ja pärisyttää 
posket tyhjiksi,
on tullut aika
jättää maan
rosoinen pinta
ja kuopat sen
murhe ja vaivat
ja etsiä toivontie,
on tullut aika
vaihtaa paitaa
ja lallattaa
ottaa aloite
ja laskiämpäri
mennä ja tulla
päivän valossa
kuin häikäisevä
ja ainutkertainen
komentoalus


- JYRKI HEIKKINEN -

Pienet suurien jaloissa.

Ihmisillä on erilaisia aikoja ja hetkiä. Pieni hetkikin voi olla kallis ja merkitsevä, kuten syntymän- tai kuolemanhetki, onnenhetki tai onnettomuuden hetki. Yksi silmänräpäys voi olla se aikamitta, jolla elämäämme mitataan. Meillä on sekä aika että ajattomuus. Kuolemassamme me muutumme ajattomaan aikakauteen, uskovat odottamaan ylösnousemusta ja muut tuomiota. Tai kuka mitäkin.

Elämä koostuu niistä pienistä hetkistä. Millaiseksi tunnemme oman elämämme, onko se tyydyttänyt meitä antimillaan vai haluaisimmeko vieläkin enemmän? Toki monet meistä haluaisivat haukata yhdeksi suupalaksi koko maallisen 'mammonan', ei niille muille tarvitse jättää yhtään mitään... 

Meitä sota-aikaan syntyneitä suomalaisia on vielä aika paljon, mutta ajattomuuteen siirtyvä joukko on yhä suurempi keskuudessamme. On vielä -30-lukulaisia ja -20-lukulaisia, yli satavuotiaitakin on melkoinen määrä. Vuonna 2011 IltaSanomat kokosi näitä tietoja, silloin saatiin luvuksi 625 henkeä elävää suomalaista. Nyt voi olla yhä enemmän.

Mutta tuo 40v. maailmankuva on selkeästi erilainen kuin ikäihmisten, joiden joukkoon itsekin kuulun. Mutta runoilija Jyrki Heikkinen 'puhuu' toivontiestä, se tie meillä kaikilla tulisi olla ettemme joutuisi toivottomuuteen. Ja meillä Telluksella tuntuu olevan hyvin kriittiset ja kriisiset ajat idästä länteen ja meillä sillä välillä.

Toivontie on niin monelta kadoksissa. Meidän on löydettävä myös uskon ja luottamuksen tie, nekin ovat kadoksissa. Rukoilkaamme maailman ihmisten hädässä ja erityisesti maailman lasten hädässä Taivaallista Isää, jotta hän armahtaisi meidät ja päästäisi synnistä ja kaikesta pahasta. Amen.



Video YouTube: Lasse Hoikka esittää...


Toivotan lukijoilleni hyvää uuden marraskuun viikon alkua!
                                   Aili-mummo





4 kommenttia:

  1. Kaikella on aikansa. Äitini lempilaulu Päivä vain ja hetki kerrallansa. sinä se löydät noita runoja.
    Mukavaa uutta viikkoa sinulle Aili

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sylvi!
      Onhan niitä pilvin pimein..:)
      Kuin myös sinulle!♥♥♥

      Poista
  2. Tuon koetan muistaa itsekin, että kaikella on aikansa ja mitä on tapahtuakseen, se tapahtuu. Mutta myös, että asioilla on tapana järjestyä.
    Pikku kuusesi on kuin minun pikkukuuseni. Istutin sen nyt myöhäissyksyllä ja pistän sen oksille parin viikon päästä kynttilät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fatalisteja siis olemme, uskomme kohtaloon.
      Totta sekin, että 'asioilla on tapana järjestyä'. Enimmäkseen, ellei kohtalo ole päättänyt toisin. Kaunis pieni luomukuusi sinulla, minustakin ylivertainen, ei helyillä kuorrutettu!♥♥♥

      Poista

Kiitos komentistasi! ♥