Ex-talonemäntä, runoilija, kirjailija ja kyläaktiivi kirjoittaa itseään kiinnostavista asioista ja elämästä. Myös kirjapostaukset kuuluvat harrastuksiini monien muiden asioiden ohella. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!♥
Google+ Followers
maanantai 29. elokuuta 2016
perjantai 26. elokuuta 2016
♥ Sinunkaupat ♥
Istuttaa puita ja pensaita,
jotka suojaavat meitä
tuulelta, paahteelta,
peittävät sen mitä ei jaksa katsoa.
Sanoa puuta sinuksi:
se ei ole se vaan sinä.
Suojata sitä alkuun,
katsoa sitä joka kevät,
miten se vanhentuu, varttuu,
onko talvi murjonut sitä,
ovatko jänikset käyneet.
Ruokkia sitä alkuun.
Se alkaa pitää puolensa itse.
Omenapuu tuottaa ensimmäiset hedelmänsä.
Suuri pensas tarjoaa varjonsa ensi kertaa
helteisenä päivänä.
- VÄINÖ KIRSTINÄ -
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Toivotan lukijoilleni onnellista ja kaunista viikonloppua!
Aili-mummo
tiistai 23. elokuuta 2016
♥ Korree kirkonmäki ♥
Kiteen kivkirkko.
Olpa eilen (öylen) oikeen korree ilima, ja meilä ol' käynti Kitteelä Keski-Karjalan piäkaapunnissa. Mie kävin kiireelä tutustumassa siihen Kiteen uuteen terveyskeskukseen, jota en ollut vielä ehtiny katsastookkaan. Vilimasivat miun jalakoo. Tohmajärven röntken pantiin jo vuosii sitte telakalle, ja nyt usseimmat kuvvauspaikat ja laitteet kuuluut samale omistajalle, nimittäin Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymälle, lyhenne PKSSK. Kuvattavvii tuntuu piisoovan (riittävän) ihan jonoks' asti.
Kitteelä on siis melekein tulterä terkkari, entinen tais männä uusiks hommeen takkii.
Van on se aikamoinen ihme, jotta home pilovaa nykyvvään melekein kaikki rakennukset, mittään ei ehitä rakentoo kunnola, kun on liijjan kiire suaha valamiiks. Nää on valtavvii mänetyksii yhteiskunnale ja meile veronmaksajile.
Oun lukenu jotta Kitteelä polttivat viis' puukirkkoo peräjäläkeen, siks' piti rakentoo kirkko kranniitista, joka on meleko kestävä ja pitkäikänen materijaali. Kirkko sijahtoo korkeela kirkonmäilä, ja sen evustala on luajat piha-alueet. Hautuumua on kirkon takana.
Kirkon evustan puolela on myös nää sankarhauvvat, joista kaks' viimestä kuvvoo on otettu. Aluve on luaja ja hyvin hoijjettu.
Kirkon suunnittel' arkkitehti Frans Sjöström, ja se valamaistu jo etuajassa vuonna 1886. Van het kohta se palo vihkimisen perästä vuonna 1887. Ja tuas piti kirkkoo kunnostoo kolome vuotta, ennen ku piästiin normaaliin tillaan 1890, eli kirkossa piettiin jumalanpalavelukset joka viikko kun myös muuttii kirkolliset toimitukset.
|
Kiteen sankarivainajat (1939-1944). |
Nyt on mummola säilöttävänä kurkkuja sankkokaupala. Viime viikola säilösin marjoja, sienii ja kurpitsoja. Tää syksy on työlästä aikoo, varsinnii meile hittaile ja huonokuntosile. Van ei auta, etteeppäin sano mummo lumessa!
Suahaan olla ilossii kun vielä jokkii onnistuu. Miula seun säilöminen! Ja tiskoominen on tietennii parasta ajankulluu! Kun jottain suap' aikaseks' riittää tiskoomista ja siivoomista pitkäks' aikoo.
Ja olpa kiva, kun Ulla kävi tiälä minnuu kahtomassa. Kiitos siitä! Ruokapitoja en pie ennee muile kun lapsenlapsile, ja sekkii männöö vakikuavan mukkaan!
Kiitos kesästä, ystävät!
Hyvvee ja aurinkosta elokuun viimestä viikkoo kaikile!
toivottaa Aili-mummo
lauantai 20. elokuuta 2016
♥ Karjalan maill...♥
KARJALA
Kuss' aallot Laatokan vuoriin lyö,
kuss' Imatran innot raukes,
kuss' uurtaa vaaroja, Pielisvyö,
siell' ensin silmäni aukes,
siell' leikin lasna ma rantamalla,
siell' lepää heimoni nurmen alla,
ja siellä neitonen Karjalan
sai lempeni leimuamaan.
Siell' elää kansa niin sitkeä
kuin vaahteran latva nuori,
se kyllin saanut on itkeä,
mut vankkana on kuin vuori;
se orjana ollut on ounaan herran,
se vaivaa nähnyt on toisen verran
kuin Suomi muu, mut murtumaton
ja hilpeä vielä se on.
Se soittaa vieläkin kanneltaan -
sit' usein lasna ma kuulin -
ja vanhoja Väinön-laulujaan
se laulavi partahuulin;
ja urhot astuvat kumpuin yöstä
ja kertovat muinaiskansan työstä
ja neuvovat polvea nousevaa -
Oi, Karjala, muistojen maa!
Ja siellä näin minä murheeksen',
kuin kärsiä kansa saapi,
jok' ei ole vain sopusointuinen,
vaan kahtia raukeaapi;
Kuink' alla kauhean veljesvainon
ja alla vierahan vallan painon
oot, Karjala, kauan värjyillyt -
yksmielinen olkosi nyt!
Kun oikeuttasi, uskoas
ja Väinön kieltäsi hoidat,
ei pelkoa sull' ole kateistas,
ei voittaa voi sua noidat:
Sä keväin kukkiva vanha tuomi,
sä jälleen nuortuva vanha Suomi,
sä talvet vihreä vanha kuus,
Sä Suomi Vanha ja Uus!
- ARVI JÄNNES (GENETZ)
////////////////////////////////////////////////////////////////
Toivotan lukijoilleni hyvää ja antoisaa viikonloppua!
Aili-mummo
tiistai 16. elokuuta 2016
Karhumaista elämää
Sinne uppoaa kauniit annokset: lohenpäät, hunaja, kermat ja mansikat. |
Kuvasin tämänpostauksen kuvan Ylen 1 ohjelmasta, joka tuli ulos viime talven aikana. Ohjelma on siis videolla, kuvat otin pysäytyskuvina. Mutta tämän ohjelman löytää myös Ylen Areenasta tästä linkistä. Lisätietoa voit saada myös tästä Kuusamon Suurpetokeskuksen linkistä. Vielä ehtinee käydä katsomassa, jos kiinnostaa, tänä syksynä. Toivottavasti Sulon polvet ja terveys ovat kunnossa...
Täällä kylällämme asuu suurpetotutkija Erik Nyholm, josta Sulo puhuu videolla. Hän osti vaimonsa Helenan kanssa Onkamolta talon, missä asuu. Ainakin muutama vuosi sitten Erik Nyholm oli kysytty henkilö, kun lehdistö tai joku muu taho halusi tietää seutumme petoasioista. Eniten täällä ovat puhuttaneet sudet, joiden runsastumiseen ihmiset eivät ole erityisen hyvin tottuneet. Karhuja ei täällä ole ollut ongelmaksi asti vuosiin, ne osaavat piiloutua hyvin ihmisiltä.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Aikani on mennyt säilöntähommissa aika tarkkaan. Mutta silloin on säilöttävä, kun on jotakin säilöttävää. Sadetta on saatu enemmän kuin tarpeeksi, nyt voisi jo hiljentää sillä rintamalla. Muutoin ei maajussit saa viljojaan pois millään ilveellä.
Kaunista ja sateetonta elokuun jatkoa sinulle toivottelen!
Aili-mummo
Tästä lihakalamassasta elämä alkaa joka aamu, ruokaa lemmikeille. |
Täällä kylällämme asuu suurpetotutkija Erik Nyholm, josta Sulo puhuu videolla. Hän osti vaimonsa Helenan kanssa Onkamolta talon, missä asuu. Ainakin muutama vuosi sitten Erik Nyholm oli kysytty henkilö, kun lehdistö tai joku muu taho halusi tietää seutumme petoasioista. Eniten täällä ovat puhuttaneet sudet, joiden runsastumiseen ihmiset eivät ole erityisen hyvin tottuneet. Karhuja ei täällä ole ollut ongelmaksi asti vuosiin, ne osaavat piiloutua hyvin ihmisiltä.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Aikani on mennyt säilöntähommissa aika tarkkaan. Mutta silloin on säilöttävä, kun on jotakin säilöttävää. Sadetta on saatu enemmän kuin tarpeeksi, nyt voisi jo hiljentää sillä rintamalla. Muutoin ei maajussit saa viljojaan pois millään ilveellä.
Kaunista ja sateetonta elokuun jatkoa sinulle toivottelen!
Aili-mummo
perjantai 12. elokuuta 2016
♥ Ruskan aikaan ♥
KERTOMUS MATKALTA
Lappi, hiljainen pirtti,
vain siniset verhot paikoillaan,
ei emäntää joka yltäisi riisumaan ne.
Yksinäisen talon pihalla nainen haravoi lehtiä
lienee sama
joka pari vuotta sitten kujallaan lapioi lunta
- nyt kumaraisempana.
Vieressä seisoo mies,
toinen yksinäinen.
Särestön piha on kuloheinän peitossa
kerran se kukki
ei Reidari kaikkia värejä tauluihinsa ottanut
mutta nyt on syksy.
Ateljeessa ovat taiteilijan
pensselit järjestyksessä
poisnukkuneiden kunnioittajia
seuraa siunaus.
Kahvion pöydän kulmalla kirjoitan postikortit
tapa josta en luovu
paperi kellastuu,
sanoilla on kissan henki.
Jatkamme matkaa,
mies ajaa
kapeat kuuset kuin rukoukset.
Ruska alkaa olla ohi,
sanomme kuin yhdestä suusta,
syksyn läpi näkyy kevät
kuin lapsuus pitkän matkan takaa.
Koivujen valkoiset varret hehkuvat
tämän maiseman kädet ovat pitkät
paljon koskettaneet
paljon hyvästelleet.
- EEVA HEILALA -
\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\
Toivotan lukijoilleni aurinkoista ja hyvää viikonloppua!
Terveisin Aili-mummo
sunnuntai 7. elokuuta 2016
♥ Joku järjestys...♥
Kuva: Vanhasta Puhoksesta. |
Viime sunnuntaina kävimme katsomassa värtsiläläisten näytelmän; Heikki Luoman kirjoittaman Taistelevat koppelot. Sen viimeinen esitys oli tänään. Hauska näytelmä kaikin puolin. Toivoisin silti, että nuori väki ottaisi teatteriharrastuksen sydämenasiakseen! Kiitos hauskasta esityksestä, oli ilo käydä katsomassa teitä jälleen...
Useimmat kesäteatterit lopettelevat esityksiään, joskin monet ovat venyttäneet esityksiään elokuulle saakka. Se on mielestäni hyvä, jää aikaa kierrellä eri kylien teattereissa isommalla alueella. Täällä Keski-Karjalassa teatteriliput ovat yllättävänkin edullisia verrattuna joihinkin muihin. Varsinkin jos vetonauloiksi on palkattu julkkiksia, saa varautaua suolaiseen lipun hintaan. Niinpä olenkin ne jättänyt käymättä, kun meillä ei ole omaa setelipainoa. Joku tolkku näissä harrastuksissa on oltava, muutoin tulee konkurssi.
Sadetta on saatu harva se päivä, kyllä nyt jo riittäisi! Pitäisi viljojenkin valmistua, että ne saataisiin puitua ennen lumien tuloa.
Hyvää elokuisen uuden viikon alkua kaikille lukijoilleni!
Aili-mummo
tiistai 2. elokuuta 2016
Kristiina Vuori: Neidonpaula
![]() |
http://www.adlibris.com/fi/kirja/neidonpaula-9789513187880 |
Luin SSKK:sta ostamani Bon-pokkarin, Kristiina Vuoren historiallisen romaanin Neidon paula. Romaanissa on 555 sivua, joten yölukemisena se on aika raskas teos ja nielee aikaa. Kirja on jatkoa alle kaksi vuotta sitten lukemalleni romaanille Näkijän tytär, ja kiinnosti siksi minua. Neidon paula on ilmestynyt ensimmäisen kerran vasta 2015, joten kovin vanhakaan kirja ei ole. Kustantajana on Tammi, ja kirja on painettu EU:ssa, eli jossain Balttiassa. ISBN 978-951-31-8788-0.
Kuka oikein lienee tämä Kristiina Vuori? Kerrotaan että se on kirjoittajan taiteilijanimi, ei oikea.
Tapahtumat on sijoitettu 1400-luvulle Suomeen ja Ruotsiin Maunu Tavast piispan aikaan, jolloin perustettiin mm. Naantalin naisluostari.
Sisältää juonipaljastuksia!
Tuohon aikaan piispan tehtäviin kuului mm. käräjänkäynti. Eräs nainen valittaa piispalle, ettei heillä olen miehen kanssa aviollista yhteiselämää. Mies välttää yhteyttä vaimon kanssa kaikin keinoin. Kyseessä on rälssimies, joka on menettänyt miehen kykynsä, kertoo rouva Kyllikki itselleen Maunu piispalle. "Minä haluan miehen elämääni tuon entisen akan sijaan"! kertoo Domina Kyllikki. Ja haluaa miehen kykenemättömyyden varmistamista.
Koe suoritettiin, ja eräs toimelias leskivaimo teki tarvittavat temput. Tästä syystä jäi herra Olavi kiinni huijauksesta, sillä kokeessa hänen oksansa oli kovettunut leskivaimon toimekkaissa käsissä.
Piispa kehoitti pariskuntaa sovintoon, ja elämään kristittynä parina edelleenkin. "Ystäväni Olavi", piispa täsmensi, "et voi elää kuin munkki ilman puolisosi vapaaehtoista suostumusta. Sinun on lyötävä kättä sovinnon merkiksi ja muistettava mahdollisuutesi miehenä ja perheen päänä!" Sovinnon kättä lyötiin ja työn tuloksena parille syntyi kaksostytöt, Brita ja Truda, oikealta nimeltään Gertrud. Toisen väri oli käsivarsipaulassa sininen, toisen vihreä.
Imettäjänä oli toiminut piika nimeltään Pirjetta, joka oli äskettäin menettänyt oman lapsensa kuolemalle. Onneksi Pirjettan täti tarkkasilmäisenä oli huomannut, että pormestarin perheeseen tarvittiin kaksostyttöjen imettäjää. Ja kävipä niin onnellisesti, että tässä huomattavassa perheessä Pirjetta yleni ihan emäntäpiiaksi asti.
Tyttöjen äiti Domina Kyllikki Jaakontytär kuuluu Ilveksen sukuun, joka tunnetaan salaperäisistä voimistaan henkimaailman kanssa. Mies oli Naantalin pormestari ja siis huomattava henkilö.
Olavi isäntä sai selville, että hänen vaimonsa irtautui yöllä ruumiistaan, ja juoksi sutena pitkin metsiä. Kun mies sanoi tämän, vaimo oli väittänyt vastaan ja rimpuillut kovasti. Mies pelkäsi, että vaimo vahingoittaisi lapsiaan taikatempuillaan ja noitavoimillaan. Mutta kävikin niin, että vaimo itse sairastui. Mikään konsti ei parantanut häntä, ja lopputuloksena oli talon rouvan kuolema.
Se oli tietysti rouva Kyllikkiä surettanut, ettei hän ehtinyt opettaa lapsilleen Ilveksen naissuvun konsteja, kun niiden aika tulisi.
Ja Ilveksen suvun veri kyllä tuli esiin nopsaan. Seuraavat viisisataa sivua kertovat niistä. Britasta tuli sisar Naantalin luostariin ja Trudasta tuli aviovaimo. Mutta paljon muuta tapahtui ennen niitä, kun maalarinkisälli Lucas Danske tuli Naantalin luostarikirkkoon tekemään katto- ja seinämaalauksia.
Viihdyttävä kirja, tykkäsin kovasti! Uskon että monet teistä naiskavereista, jotka ette halua lukea dekkareita, olisitte ihastuneita Kristiina Vuoren romaaniin / romaaneihin. Nyt on nousut uusi kirjailijasukupolvi, joka kantaa kaikella kunnialla sekä Kaari Utrion perinnön sekä lisäksi vielä muidenkin historiallisten naiskirjailijoiden perinnöt.
Viihtyisiä lukuhetkiä teille arvoisat lukijat!
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Toivotan kaunista ja hyvää elokuuta kaikille ystävilleni ja kavereilleni!
Terveisin Aili-mummo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)